Äidilläni (45.v) todettiin toissa kuussa ko.tauti, sai ennusteeksi korkeintaan 10.v. Viime viikolla hän sairastui flunssan seurauksena kehkoputkentulehdukseen ja joutui sairaalaan. Eilen lääkäri ilmoitti, että sydän vetelee viimeisiään, ei osannut sanoa onko kyse päivistä vai viikoista. En tiedä miksi kirjoitin, mutta toivotan parempaa onnea muille samaan tautiin sairastuneille.
dilatoiva kardiomyopatia
surullinen-85
51471
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hei!
Kardiomyopatia on vakava sairaus ja se voi käyttäytyä juuri esittämälläsi tavalla. En voi muuta kuin pahoitella tilannettanne. Ymmärrän, mistä on kysymys ja voin vain arvailla kuinka raskasta aikaa elätte.
Oletko kertonut äidillesi, että olet surullinen ja osoittanut välittäväsi hänestä? Näin tuet häntä parhaiten vakavassa sairaudessa. Oli oikein, että kirjoitit ja yritä saada keskustelukontakteja läheisiltäsi. Se auttaa kestämään.
Hei!
Asiallista tietoa/vertaistukea saat Karpatiat ry:n vertaistukihenkilöiltä.
www.karpatiat.net
T:Erkki
hei.itse sairastuin 38 vuotiaana samaan sairauteen.silloin ei annettu puolta vuottakaan elin aikaa.nyt olen 42 vuotias ja suht koht tulen toimeen kun otan rauhallisesti.sairaalat ja kaikki tutkimukset ovat tulleet tutuiksi.Lääkityksellä olen saanut sairauden kuriin joka myös antaa samalla lisävuosia.Vasta nyt vuosien jälkeen olen alkanut hyväksyä tämän sairuden.Älä masennu elämä jatkuu ja toivoa on aina,vaikka tuntuukin nyt pahalta.voimia.
Olen sairastanu ko.tautia 4,5v.Olin tosi onnettomassa kunnossa kun diagnoosi selvisi lääkitys aloitettiin sekä jatkuva kontrolli polilla.Silloin olin varma etten kykene enää mihinkään ja sydämensiirrosta puhuttiin ainoana hoitokeinona.2v sitten mulle asennettiin synkronoiva tahdistin ja sen avulla kunto on kohentunut kummasti ja lääkitystäkin hieman vähennettiin.En kysele enää lääkäriltä elinpvä ennustetta sillä sellaista ei pysty kukaan kertomaan varmasti.Mä aion elää ainakin 20v sillä mun lapset tarvii mua vielä kauan(4v,7v)kotona ja vanhin 20v asuu muualla perheensä kanssa vauva on nyt 4kk eli olen myös mummi.Olen nyt 40v ja hyväksyny "olotilani"mut perix en anna sairaus on vakava mut tän kans pärjää usko pois voimia sulle ja äidille.
Hyvä asenne sinulla, jatka samaan malliin ja iloitse näistä jälkipolvista. Kyllä lääketieteen avulla nykyisin saadaan hoidolla melkein ihmeitä aikaan. Tsemppiä sinulle!
Alkuperäiselle sanoisin kuluneen lauseen "että niinkauan kuin on elämää, on toivoa". Ihmettelen hiukan tuota keuhkoputkentulehduksen seurausta, ellei sitten ole sydämessäkin tulehdus. Ei kai ole keuhkokuume?
Lisäksi lääkärin sana kuulostavat epäasiallisilta, jos hän on sanonut "sydän vetelee viimeisiään".
Toivon , että asiat olisivat kääntyneet paremmalle tolalle - tsemppiä niin potilaalle kuin sinullekin.