Uskomuksia epänormaaleista ja normaaleista ihmisistä

Epänormaalit ihmiset on aina tuomittu marginaaliin. Narrit, kylähullut, shamaanit, runoilijat ja tietäjät ovat aina olleet sosiaalisten sääntöjen ja rajojen ulkopuolella. Poikkeavuudesta on aina saanut maksaa kalliisti.

Muinaisessa Kaksoisvirran maassa astrologit tutkivat tarkasti epänormaaleita tähtivaivaan ilmiöitä, koska uskottiin, että ne ovat yhteydessä epänormaalien eläinten ja ihmisten syntyyn. Uskottiin, että taivaankappaleet vaikuttivat jokaisen elävän kohtaloon. Tästä onkin syntynyt sanonta ”syntynyt onnellisten tähtien alla”.

Kun lapsi syntyy, kysytään onko syntynyt tyttö vai poika. Tämä kysymys pitää sisällään kuitenkin tärkeimmän kysymyksen, eli onko lapsi terve eli onko se normaali vai hirviö. Hirviötä tarkoittava sana monster tulee latinan termistä moneo, varoittaa tai monstro eli tuoda julki. Uskottiin, että epänormaalit lapset olivat tiettyjen taivaankappaleiden asentojen ja sijaintien tulos ja niiden profetaalinen merkitys oli sama kuin meteoriitin tai komeetan. Niitä pidettiin kauhistuttavien ja hirveiden asioiden, tapahtumien ja tuhojen sanansaattajina ja edeltäjinä. Epänormaali ihminen oli jumalten varoittava ennusmerkki. Roomassa epämuodostuneet lapset joko uhrattiin rituaalisesti tai jätettiin heitteille ja norjalaisessa maakuntalaissa 1100-luvulta sanotaan, ettei tällaista lasta tarvitse elättää, vaan se pitää viedä kirkkoon, käännyttää pakanuudesta ja jättää kuolemaan. Mikäli tällainen luonnonoikku kuitenkin syystä tai toisesta vältti kuoleman, sitä epäiltiin kaikesta pahasta ja hänellä epäiltiin olevan maagisia ja salaperäisiä kykyjä.

Ihmiset ovat kautta aikojen etsineet keskuudestaan syntipukkeja, joiden he ovat uskoneet olevan jollei mitään muuta vähäisempää niin aikakin pahuuden voimien palveluksessa. Britannian viimeinen noitaoikeudenkäynti pidettiin vuonna 1712. Syylliseksi todettu tyttö kuitenkin armahdettiin lopulta ja kävi ilmi, että hän kärsi epilepsiasta. Muinaisella Kreetalla vainajien hautaamisen hoitivat vanhat naiset ja epämuodostuneet ihmiset.

Monissa kulttuureissa on naiset on yhdistetty okkultistisina pidettyihin voimiin, elämään ja kuolemaan. Koska nainen kykenee synnyttämään, hänet on miellytty luontoon, joka kaikessa kesyttämättömyydessään on yhteisön sääntöjen ulkopuolella. Vanhoja naisia on pelätty, koska heidät on samaistettu kohtalottariin, jotka määräsivät ajankohdan, jolloin elämänlanka katkeaa.

Myös hyvin kauniita ihmisiä on pelätty ja epäilty. Ihastumista on pidetty maagisena ja vaarallisena tapahtumana. Usein uskottiin, että naiset erityisiä noitamenoja ja maagisia tapoja käyttäen saivat miehet pauloihinsa ja rakastumaan vastoin omaa tahtoaan.

Kaunis ihminen on kaikessa täydellisyydessään jollain tavalla pelottava ja kuitenkin myös maallisen kateuden kohde. Medeia oli kaunis noita, kuten myös Kirke, joka on tuttu Odyddeuksen tarusta, ja kristillisessä perinteessä Lusifer mainitaan erittäin kauniina enkelinä. Kauneus siis liitetään myös pahuuteen.

Vanhan sanonnan mukaan punahiuksiset naiset eivät pääse taivaaseen. Sanonta viittaa punatukkaisten paheellisuuteen ja heihin on kautta aikain suhtauduttu epäilevästi. Egyptissä heitä uhrattiin Osirikselle, keskiajalla poltettiin roviolla noitina ja Juudas Iskariotin kerrotaan olleen punapää. Samaa epäluuloisuutta on herättäneet vasenkätiset ihmiset. Oikeaan ja vasempaan eli ”oikeaan ja väärään” on liitetty okkultistisia merkityksiä, ja tämä esiintyy myös monessa kielessä. Oikea mielletään hyväksi, ja vasen vääräksi ja pahaksi. Saatana istui Jumalan vasemmalla puolella ja Jeesus oikealla. Viikinkien erimielisyyden jumala Tiw oli vasenkätinen. Ja vieläkin käytetään sanontaa ”nousta väärällä jalalla sängystä” mikä tarkoittaa, että päivä on ollut epäonninen jo aamusta alkaen.