Salatut sotakuvat ovat tulleet periaatteessa julkisiksi. Viime viikonvaihteessa HS julkisti niistä joitakin. Eivät ne vielä kovin raakoja olleet. Tosin vainajiakin näkyi siten, että kasvot erottuivat, mikä nykyään ei ole tavallista.
Kiinnittyi mm. huomio siihen, miten pari teloitettavaa desanttia naureskeli ennen tuomion täytäntöönpanoa.
Monet ovat vastustaneet kuvien julkistamista. Miksi niitä ei saisi julkaista? Siinä on kyse sodassa olleiden arkitodellisuudesta. Miksi meidän sukupolvemme saisi katsella sitä edes kuvista?
Kuulitko lapsuudessa sodasta ja jouduitko tavalla tai toisella kokemaan sitä? Kertoivatko vanhemmat siitä? Kertoivatko rintamalla olleet kokemuksiaan? Kyselitkö siitä?
Kiinnittyi mm. huomio siihen, miten pari teloitettavaa desanttia naureskeli ennen tuomion täytäntöönpanoa.
Monet ovat vastustaneet kuvien julkistamista. Miksi niitä ei saisi julkaista? Siinä on kyse sodassa olleiden arkitodellisuudesta. Miksi meidän sukupolvemme saisi katsella sitä edes kuvista?
Kuulitko lapsuudessa sodasta ja jouduitko tavalla tai toisella kokemaan sitä? Kertoivatko vanhemmat siitä? Kertoivatko rintamalla olleet kokemuksiaan? Kyselitkö siitä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ne kokemukset on kauhua ja seuraa mukana läpielämän ja kun ovat vähän haalistuneet niin nyt ne haavat revitään auki ja se kirpasee ei sota ole leikin asia.
Vielä on veteraaneja jotka olivat puolustamassa maata jossa asumme, Suomea.
Kiitos siitä heille.
Kyllä isä kertoi ja meillä oli albummi missä
oli rintamalta kuvia. Olen se kyllä tuhonnut jo.
Saadakseen jonkinlaisen todellisen kuvan sen
ajan nuorten miesten ja naisten nuoruudesta
olisi ehkä hyvä kurkistaa kuvia. Muuten emme
käsitä siitä tilanteesta yhtään mitään. ME vain
luulemme.
Laulussa sanottiin, että suorana seistä ja kaatua...
Kyllä se on paljon muuta, minusta lienee ollut kaikkein tressavinta, kun ei siellä josain tiennyt, kuinka lopulta käy? Kyllähän nyt jälkikäteen ollan viisaita, mutta kun oli ammuspula juomapulaja ruokapula, eikä saanut nukkua johan siinä hulluksi tulisi nykyään 80%. Silloin niille joilta meni hermot hyviltäkin sotilailta annettiin kuula kalloon...
Sodan johtokin teki paljon virheitä, niistä ei puhuta. Pää hyökkäyksen aikaan asevarikkoa vartioitiin niin, että sieltä ei annettu panoksia eikä pyssyjä ja ite pääjohtaja taisi olla monesti asian takana..
Ja osittain sen ensimäisenkin, 1918. Talvisodassa haavoittui lievästi. Mitä sisäänsä sodista jäi, en tiedä.
Kuitenkin, koskaan hän ei "sotamuistoja" puhunut. Ja selvästi vaivaantui jos joutui paikkaan, jossa sodista puhuttiin. Ehkä samasta syystä hän ei halunnut vanhana mennä veteraanikuntoutukseen, johon hänellä oli oikeus.
Me, niitä kauhuja kokemattomat, emme voi tietää, mitä se oli, vaikka miten ajan kirjoja ja dokumentteja tutkisimme.
Ehkä olisi parempi, että näitä "kiellettyjä kuvia" ei ihan vielä julkistettaisi.