Meidän suvussa on vielä elossa muutamia tervaskantoja. Miehiä, jotka ovat nähneet sodat ja muut ja kuitenkin säilyttäneet huumorintajunsa... Tätini mies on yksi heistä. Oikein savolaisen prototyyppi; huasteloo harvanjorakkaan ja ajatuksella. Pyörittelee asiaa; rätnäilee sitä kantilta ja toiseltakin ja viljelee sellaisia vertauksia, joille ei voi kun nauraa. Toisaalta sitten hänellä on ehtymätön "vitsivarasto", joka koostuu tositapahtumista ja -henkilöistä. Tokihan hieman saattaa räpsähtää väriä mukaan ;) Se on sitä "aidointa" huumoria.
Toinen huumorialue, joka minua naurattaa, on tilannekomiikka. Joillakinhan on taito repäistä sopiviin tilanteisiin joku tietynlainen kommentti, joka saattaa jopa laukaista tunnelman.
Eikä huumorin tarvitse olla mitään pahansuopaa; ehkä ihan pientä kiusoittelua - hyvän maun rajoissa.
Huumori on vaikea laji. Jos telkkua katsoo, niin huomaa sen helposti. Kun pitäisi olla kivaa ja hauskaa, niin tekisikin mieli ruveta parkumaan. Tai sitten alkaa tutkiskella itseään, että; "Siis, mikäs vika minussa nyt taas on, kun suupielet ei nouse, vaikka hyö mitenkä koheltaa."
Joitakin helmiäkin on. Nämä sarjat, joihin olen jäänyt "koukkuun" pelaavat hyvin pitkälle "hyvillä tyypeillä". Juonen ei tarvitse olla hääppönen.
Mikä sinua naurattaa?
Toinen huumorialue, joka minua naurattaa, on tilannekomiikka. Joillakinhan on taito repäistä sopiviin tilanteisiin joku tietynlainen kommentti, joka saattaa jopa laukaista tunnelman.
Eikä huumorin tarvitse olla mitään pahansuopaa; ehkä ihan pientä kiusoittelua - hyvän maun rajoissa.
Huumori on vaikea laji. Jos telkkua katsoo, niin huomaa sen helposti. Kun pitäisi olla kivaa ja hauskaa, niin tekisikin mieli ruveta parkumaan. Tai sitten alkaa tutkiskella itseään, että; "Siis, mikäs vika minussa nyt taas on, kun suupielet ei nouse, vaikka hyö mitenkä koheltaa."
Joitakin helmiäkin on. Nämä sarjat, joihin olen jäänyt "koukkuun" pelaavat hyvin pitkälle "hyvillä tyypeillä". Juonen ei tarvitse olla hääppönen.
Mikä sinua naurattaa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
muiden - siinä on jotakin ylivoimaisen aitoa ja vilpitöntä?
Hervoton nauru, (joka minulla päättyy mahdottomaan yskänpuuskaan) on arvonsa väärti!
Onneksi en sentään pissi housuihini, kuten eräs ystävättäreni...
Tänään viimeksi ihmisen ennalta-arvattavuus nauratti hyvällä tavalla.
Minäkin katselen joitakin sarjoja hyvien "tyyppien" vuoksi, vaikka juoni ei aina kummoinen olisikaan;)
Se se vaikea taitolaji on!
No nyt ainakin naurattaa nää sun jatkuvat typerät kyselyt. Mietitkö yön, että hmm... mitähän kyselisin taas aamulla??? Sama se, kiinnostaako vastaus ketään. Huvittavaa tollanen "meidän suvussa" milloin sitä ja tätä...
Suhtautumisesi tässä pikemminkin alkaa vinosti huvittaa koska näet niisku-myyn jutut kuitenkin niin tärkeinä, että sinun on päästävä niitä kommentoimaan. Jos olisit aidosti välinpitämätön, kypsynyt, kyllästynyt tai ihan miten vaan, niin kyllähän antaisit olla etkä norsunluutornistasi käsin edes viitsisi näitä lueskella!
ja annas olla, kun on täysikuu. Silloinhan minä alankin vasta riehumaan ;D
Oletko kiinnostunut Niiskusta, kun noin kovin reagoit? Niisku on hieno nainen. Tuskin kuitenkaan vastavuoroisesti sinusta välittää.
minua naurattaa usein ja silloin naurankin niin että en loppujen lopuksi tiedä itkenkö vai nauranko. Eri huumoritilanteita sattuu päivän mittaan vaikka kuinka monta ja osaan nauraa myös itseni kömmähdyksille:))
Velipoikani kertoi kaveristaan. Tämä oli muina miehinä tassutellut kauppaan ja velipoika jäänyt autoon odottamaan. Kohta mies olikin tepastellut kaupasta pois. Lähtenyt sitten määrätietoisin askelin kohti autoa ja istahtanut "vänkärin" paikalle. Odottanut hetken ja nostanut sitten päätään kurkatakseen, mikäs on kun auto ei kulje. Sitten vasta tajunnut istahtaneensa ihan väärään autoon.
Velipoika oli tietysti kuvitellut, että kaveri meni moikkaamaan tuttuaan. Kun mies oli suiterasti ilmaantunut oikean auton etuistuimelle, oli hän ollut täysin kalpea kasvoiltaan. "Hitsi, menin väärään autoon." Eihän siinä mitään, mutta parivaljakon vaatetus oli verinen. Sianteurastusoperaatiossa tulee nälkä ja olivat päättäneet hakea kaupasta, ihan pikaisesti, kahvileipää.
Arvatkaas vaan, kenelle kelpasi... :D Sitä sattuu ja tapahtuu niin monenlaista.
Moi!
Piti vastata mukavaan aiheeseesi, mutta lukiessani vastauksia huomasin jonkun yömörkön kommentoineen Sulle ikävästi ja päätin, että kirjoitan nyt ajatuksiani ihan muusta.
Ensinnäkin annan arvoa sille, miten jaksat keksiä aiheita ja toimia palstan yhtenä moottorina. Täällä on muitakin moottoreita, mutta olet aktiivinen ja koska tunnen Sinua hieman paremmin tiedän senkin miten ystävällinen ja mukava ihminen olet ja sen vuoksi pahoitan mieleni, koska sen mitä joku täällä räkii toisten silmille tulee myös minun silmille.
Haen täältä palstalta ihmisiä, joiden kanssa voi ystävällisesti rupatella ja pohtia muutakin kuin omia asioitani. On todella kivaa, että kaiken maailman ihmisten seasta löytyy vielä sellaisia persoonia jotka pyrkivät kohentamaan yleistä tunnelmaa ja minä olen tottunut sanomaan sitä huomaavaisuudeksi.Se, että mennään henkilökohtaisuuksiin yleisellä keskustelupalstalla kertoo vain siitä miten täytyykin muistaa seuraavan kerran pimeillä kävellessä todellakin alkaa pelkäämään hulluja. Sillä eihän se ihmisistä mitään hyvää kuvasta, jos päästää käsistään pelkkää ikävää.
Nyt minä haluan sydämeni pohjasta haistattaa pitkät paskat jokaikiselle tyypille, joka aukoo täällä päätään kielteisessä hengessä ja toivon, että saatte takaisin kaiken sen minkä ympärillenne kylvätte. Olen kurkkuani myöten täynnä kielteisyyttä, koska siitä ei ikinä seuraa mitään hyvää ja olipa syyt siihen mitkä tahansa, niin sitä en minä ainakaan tiedä.Se hetki mikä täällä palstalla pyöritään voi käyttää laadukkaamminkin.
Nyt pidän henkisen paussin ja rauhoitun ja lähetän miljoona lämmintä halausta Niisku-Myylle ja kaikille teille, jotka jaksatte täällä rupatella hyvässä hengessä. Haille erikoismoit, että jatka vaikka kiusallasikin huomenen toivottelut. Se voi olla jonkun ainoa tervehdys toiselle ihmiselle päivän aikana.
Tuohtunein terveisin
kikakakkonen
Viimeeksi nauratti, kun aura oli käynyt tien kolaamassa. Portin kohdalla oli sellainen metrin korkuinen mötikkä. En tiennyt nauraako vai itkeä - nauroin.
kurnau,miau,cshhhhhhhhhhhhh, scccchhhhhh.
että sain sinut hyvälle tuulelle. Slurps.
...on olleet tavattoman aktiivisia viime aikoina. Minä todella nauran heidän välikommenteilleen. Sieltä sitä tulee niin paksua juttua, että.
Epäilen meillä, sinulla niisku-myy ja minulla olevan yhteisen puskis ystävän. Nauretaan yhdessä hänelle.