Olen nelikymppinen nainen ja minulla on laaja ystävä- ja tuttavapiiri.
Olen aikoinaan baarittanut ja bilettänyt runsaasti, olen ollut monissa eri työpaikoissa, erilaisissa järjestöissä, johtokunnissa, monissa harrastuksissa etc. Ja olen tälläkin hetkellä.
Koskaan, en koskaan monipuolisen, ole huomannut, että kukaan tasokkaampi mies olisi kiinnostunut lihavasta naisesta. EN KOKSAAN!
Itse nyt pari vuotta lihavana ollessani olen tämän myös kantaapään kautta kokenut. En tutustu enää fiksuihin akateemisiin ja hyvännäköisiin miehiin. Olen lihava....:(
Tämähän on nähtävissä julkkismaailmassakin. Lihava tyttöystävä miehellä, jolla on varaa valita hoikista kaunottarista, on yhtä yleinen kuin lentävä lehmä.
Täällä virtuaalimaailmassa sen sijaan tasaisin väliajoin jopa yli satakiloiset laardikasat vakuuttavat hyvää flaksiaan miesmaailmassa.
Ketä te yritätte pettää? Itseänne ilmeisesti, koska kukaan muu ei usko.
Olen aikoinaan baarittanut ja bilettänyt runsaasti, olen ollut monissa eri työpaikoissa, erilaisissa järjestöissä, johtokunnissa, monissa harrastuksissa etc. Ja olen tälläkin hetkellä.
Koskaan, en koskaan monipuolisen, ole huomannut, että kukaan tasokkaampi mies olisi kiinnostunut lihavasta naisesta. EN KOKSAAN!
Itse nyt pari vuotta lihavana ollessani olen tämän myös kantaapään kautta kokenut. En tutustu enää fiksuihin akateemisiin ja hyvännäköisiin miehiin. Olen lihava....:(
Tämähän on nähtävissä julkkismaailmassakin. Lihava tyttöystävä miehellä, jolla on varaa valita hoikista kaunottarista, on yhtä yleinen kuin lentävä lehmä.
Täällä virtuaalimaailmassa sen sijaan tasaisin väliajoin jopa yli satakiloiset laardikasat vakuuttavat hyvää flaksiaan miesmaailmassa.
Ketä te yritätte pettää? Itseänne ilmeisesti, koska kukaan muu ei usko.
Vastaukset 42
Vanhimmat
tuo olla tottakin.
mutta samoin maailma toimii miestenkin kohdalla,tai oikeastaan miesten maailma on jopa julmempi,harvoimpa lihava mies kehuu omaavansa hoikan ja kauniin vaimon.itsekkin suret kun joudut tyytymään alemmantason (rumiin=lihaviin) miehiin.
tosiasia on että me ihmiset petämme itseämme.lihava nainen ottaa aina hoikan miehen jos se vain on mahdollista.sisäinen kauneus on itsensä huijaamista.ilman sisäistä kauneutta olisi paljon enemmän luuereita,ja kukapa olisi omasta mielestään luuseri?
mukaan asia ei mene noin.
Miesten ei tarvitse olla todellakaan "hoikkia" saadakseen kauniita ja hoikkia naisia. Muunlainen yhteiskunnallinen status riittää. Ehkä sitä voidaan kutsua symbolisesti hoikkuudeksi ;)
En itse esimerkiksi millään tavoin pidä vatsakkuutta huonona asiana miehellä. Rumuus miehellä onkin sitten vähän mutkikkaampi asia. "Rumakin" mies voi olla todella komea ja puoleensa vetävä.
Tasottomilla miehillä tarkoitin kouluttamattomia, keskustelukyvyttömiä ja köyhiä miehiä. Tai alkoholisteja tai muuten vajaakuntoisia.
Sellaiseen olisi nyt tyytyminen :( Eipä katsele enää muut uroot...
Mitähän mahdat tarkoittaa ns. tasokkaammalla miehellä? Itse olen aikanaan seurustellut tosi hyvännäköisten miesten kanssa ja joutunut pettymään koska he ovat viiletelleet vieraissa minkä ehtineet. Luonteeltaan eivät siis tosiaankaan mitään "tasokkaita" minun mittapuun mukaan. Akateemisten kanssa en ole oikein juttuun päässyt, mielestäni minulla pitää olla vähän muutakin puhumista kuin se, miten viisas ja fiksu se mies on... muusta nuo eivät ole osanneet puhua kuin itsestään ja omasta erinomaisuudestaan. Se fiksuuskin voi olla niin monenlaista kuin akateemisuus.
Nykyinen mies on pikkasen ylipainoinen, vähän kaljuuntuva, töitä tekee kovasti päällikkötasolla. Ei ehkä niin komea jonkun mielestä eikä akateeminenkaan, mutta ihmisenä ja aviomiehenä paras mahdollinen. Voin keskustella hänen kanssaan niin maailman menosta kuin tunnepuolen asioista, mikään ei ole vierasta. Jos tarvitsen tukea tai lohdutusta, hän on paikalla. Yksikään niistä ns. hyvännäköisistä poikaystävistä ei ole ottanut minua ja minun tunteitani näin hyvin huomioon vaan oma napa on aina ollut ensin.
Itse koen olevani jo siinä iässä, jossa ulkomuoto ei merkitse kaikkea. Tasokkuus voi olla muutakin kuin se miltä näyttää! Itse suren juuri tuota keskittymistä pelkkään ulkokuoreen. Elämän voi jättää elämättä ja keskittyä pelkkään ulkomuodon kyttäämiseen oli se sitten sitä onko tukka hyvin vai onko tullut kaksi kiloa lisää painoa niinkuin rouva Beckhamille... ajatelkaa miten surkeaa voi olla elämä kun naisella on kaikki omaisuus mitä olla voi, ihania lapsia ja kauneutta ja sitten elämä on pilalla kahden liikakilon takia, joita kukaan ei edes moisessa ruodossa huomaa!
onkin jo vastauksia kysymykseesi.
En siis tarkoita tosiaankaan tasokkuudella pelkkää ulkonäköä, vaikka olen siinäkin tasolla kokenut romahduksen mahdollisissa seurustelukumppaneissa.
Itse tulen toimeen parhaiten älykkäiden (myös tunneäly mukana) miesten kanssa ja he nyt ovat aina osoittautuneet myös pitkälle koulutetuiksi miehiksi. Siitä tämä akateemisuus listassa.
Ei se mikään itseisarvo sinänsä minulle ole, kuten ei mikään näistä luettelemistani asioista.
Tasokkuus koostuu monista ulottuvuuksista ja ainahan se on toki yksilöllistä mistä se kunkin kohdalla koostuu.
Itse en vain enää saa sellaista miestä, jonka haluan. Muutos on ollut niin valtava entiseen alusvaatemallikroppaani(olipas pitkä yhdyssana) nähden, että....päätelkää loput.
Pääkoppahan on samana pysynyt, joten mitä muuta tässä voin syyttää kuin lihomistani?
Mitä ilmeisimmin joudut syyttämään muutakin kuin lihomista. Miksi et silloin alusvaatekuosissasi löytänyt sitä oikeaa? Sinulla oli omasta mielestääsi parhaat mahdollisuudet saada "tasokas mies". Miksi et saanut? Vai eikö se ollutkaan niin tasokas kuin luulit? Elämä ei ole niin yksinkertaista kuin kuvittelet. Todellista onnea löytyy yllättäviltä tahoilta. Jopa suuresti halveksimasi "laardikasat" kokevat onnea ja iloa vaikka se sinua kiukuttaakin. Laajenna ajatteluasi, se kannattaa.
iloinen kaikkien puolesta, joilla on hyvä parisuhde...ei siinä mitään. En halveksi ketään lihavaa, silloinhan halveksisin itseänikin.
Miksi jotkut parisuhteet kariutuvat on toki monitahoinen asia. Itselläni on kaksi pitkää parisuhdetta takana ja kolme lasta (yhdelle isälle)
Lähinnä tarkoitin, että tasokkaita ei enää ole edes TARJOLLA. Se miten parisuhteet sitten toimivat on toisen keskustelun aihe.
aika on jo ajanut sinun ohi? Olet kenties jo siinä iässä että kaikki ovat jo tiiviissä parisuhteessa ja jäljellä ovat enää pinnalliset bilettäjät jotka eivät haluakkaan sitoutua, etsivät vaan hetkellistä kiihkoa ja hurmiota ja kun ensi viehätys on ohi vaihdetaan taas kumppania.
saa sitä hetkellistä kiihkoa ja hurmiota enkä tätä mainitsemaasi ensi viehätystä... Siitähän juuri on kyse. Luitko ketjun?
Siitähän kaikki kuitenkin lähtee... Aina!
Eli selkokielellä: EN saa huomiota miehiltä enää. Ja kyse ei ole nyt iästä, koska ihan pari vuotta sitten sain pilvin pimein. En ole siltä osin muuttunut näin radikaalisti.
Mutta se painokin oli 20 kiloa vähemmän.
Ehkä tässä yhteydessä on hyvä mainita, että kuulun lihaviin, joiden kasvot todella kärsivät lihavuudesta. Naama on turpea ja ruma.. Kaikilla lihavilla ei käy näin ikävästi. Ainoastaan vartalo turmeltuu.
... vaikka toisaalta, omapa on häpeäni kun aina lähden näihin mukaan enkä ignooraa näitä.
Mä en tiedä missä ihmeen umpiossa elää ne ihmiset, jotka luulee että vain hoikat naiset saa fiksuja, akateemisia (jos se kerran on niin tärkeä ominaisuus) ja hyvännäköisiä miehiä. Monet täällä jankuttaa itsepetoksesta, jos joku väittää että ylipainoisella naisella voi olla ihana mies. Ei se ole itsepetosta, vaan FAKTA jonka olemassaolon mäkin näen päivittäin katsellessani muutamaa reilusti ylipainoista ystävätärtäni ja heidän komeita & fiksuja miehiään. Ehkei heidän ulkonäkönsä ole ollut syy siihen että he ovat nuo miehet saaneet, mutta näköjään se ei ole ollut myöskään este sille.
Se, ettet sä ole "KOKSAAN" huomannut että tasokkaampi mies olisi kiinnostunut lihavasta naisesta, ei tarkoita, etteikö se olisi mahdollista. Makuja on monia, you see.
Tämä ei todellakaan ole ylistyspuhe lihavuudelle, kunhan vain kerroin pari tosiasiaa. Ei pitäisi yleistää niin hirveästi. Luulenpa ettei sunkaan miehettömyyteesi ole syynä se että sä inhottaisit miehiä kilojesi takia, vaan se että sä itse olet epävarma lihavana ja se näkyy päällepäin. Noilla asioilla on vissi ero.
Sori toi KOKSAAN. Sellasta sattuu näillä nakkisormilla nykyään ;)
Hoikkana kymmensormijärjestelmäkin toimi paremmin...kuten kaikki muukin.
Asiaan:
Selitin jo mielestäni missä "umpiossa" olen elänyt.
Siihen kuuluu normaali työelämä, harrastukset, kolmen lapsen äitiys (joukkuejohtajuudet, koulun johtokunnat, kaikki mahdollinen vanhempain toiminta.
Lisäksi varsin vilkas seuraelämä aikoinaan.
Ja olen edelleen sitä mieltä, että lihavia ei kukaan tasokas mies juurikaan katsele. Ainakaan siinä seurassa missä minä olin (aikas omahyväinen kommentti tämä, myönnän,,:)
TAi ehkä meillä on sitten vain eri käsitykset tasokkaista.
Olen kyllä myös huomannut, että maaseudulla lihavia on paljon enemmän kuin täällä pääkaupunkiseudulla. Eli sehän voi selittää tätä dilemmaa. Kun muita ei ole pahemmin tarjolla, niin lihavaakin katsotaan sillä silmällä.
sitten laihduta? Eihän se nyt mahdottoman vaikeaa olisi. Kuntosalille ja lenkille vaan ja luottamustoimet hieman vähemmälle.
"Ja olen edelleen sitä mieltä, että lihavia ei kukaan tasokas mies juurikaan katsele. Ainakaan siinä seurassa missä minä olin (aikas omahyväinen kommentti tämä, myönnän,,:) "
Näin kerrot. Vaan entä jos tilanne onkin niinpäin että itse et ole koskaan ollutkaan ihan niin tasokas kuin näytät luulevan, ja sait sitä mielestäsi tasokasta seuraa vain sen takia kun olit laiha. Nyt kun olet lihonut, ainoa etusi on mennyttä eikä miehet enää piiritä.
Nimittäin minun on ikävä kyllä oltava nyt sitä mieltä, että nuo sinun mielipiteesi eivät ole kovin tasokkaita. Tunnut asettavan itsesi kaikkien muiden lihavien naisten yläpuolelle, jostain syystä. Me muut lihavathan olemme vain saamattomia luusereita, jotka joutuvat tyytymään niihin _tasottomiin_ miehiin joita sattuvat _saamaan_. Ja kun et enää muuta vetoa paremmuudellesi keksi, niin vedät vielä pääkaupunkiseudun mukaan. Eiköhän täällä pääkaupunkiseudulla ole lihavia siinä missä maallakin, kun vaan silmäsi avaat. Minä mukaan lukien, vaikka maalta olenkin alkuaan lähtöisin, mutta lihonut vasta täällä.
Eli että kun sinä et saa ns. tasokasta miestä, ei kukaan muukaan (lue: sinua huonompi) voi sellaista saada ja jos niin väittää, valehtelee.
Hiukan alkaa myös epäilyttää, että mikä se sinun tasokkaasi mahtaa sitten loppujen lopuksi ollakaan. Jos kukaan lihava tuttusi ei ole saanut sellaista miestä jonka sinä ottaisit, niin oletko varma että heistä kukaan huolisi sellaista miestä joka sinun mielestäsi on tasokas? Tai missään olosuhteissa edes pitäisi sinun ihannemiestäsi tasokkaana?
Minä menin naimisiin ollessani kaikkein lihavimmillani koko elämäni aikana. Ja olen sitä mieltä, että minä en _saanut_ miestä, minut otettiin vaimoksi :)
niin vaikea tuota tasokasta määritellä. Minulle se on sivistynyt, kultturelli mies, joka ei perusta formuloista ;)
Tämä tarkoittaa yleensä jonkin sortin humanistista tai ylipäänsä tieteellis-taiteellista koulutusta.
Harvemmin esim. kauppakorkeata tai ym., mutta poikkeuksia on niin paljon, että tosiaankin vaikea sanoa täsmällistä lausumaa tasokkudesta.
Sen verran pinnallinenkin olen, että ulkonäöllä nyt on vain merkitystä. Jos muille ei ole, niin hyvä niin...
Mikä siinä nyt suututtaa, kun sanon, että MINÄ en saa enää sellaista miestä kuin haluisin. Jos te saatte, niin hyvä ja onnkeksi olkoon!
Minä en asetu kenenkään yläpuolelle näine läskeineni. Päin vastoin asetun kaikkien hoikkien alapuolelle.
Yritys onkin nyt kova. Haluan entisen elämäni takaisin.
Se suututtaa kun väität meidän muiden puolesta että meidän "miesmenestyksemme" on pelkkää itsepetosta ja koska emme ole yhtä pinnallisia ulkonäköön tuijottajia kuin sinä, emme "saa tasokasta miestä". En tiedä suututtiko ketään muuta täällä kun ei se juuri kirjoituksista näy mutta näin minua suututti tämän ketjun luettuani.
Jos se kerta nyt vaan oli sun mielipiteesi se tasokas niin ketä kiinnostaa, pidä vaan mölyt mahassas äläkä tule tänne väittämään että meillä muilla on vaan itsepetosta jos sinä et saa miestä!
Voi voi, eihän tämä voi olla muu kuin provo. Ei tuolla tavalla ajattelevia ihmisiä voi kerrassaan olla olemassa, tai varmastikkin heitäkin löytyy,mutta että ääneen laukoisivat tuollasta?
Ja kyllä meitä realisteja on paljonkin.
Minä en ole painanut alle sataa kiloa koko aikuisena oloni aikana. Hyvin on silti elämä sujunut enkä tunne jääneeni ilman mistään sellaisesta jota olen halunnut. Kirjoituksistasi päätellen olet kaukana realistista. Elät omassa pikku kuplassasi omine "mutu"-totuuksinesi.
Minäkin olen realisti, olen nuori 26 v,hoikka ja kauniiksikkin sanottu.Osaan ajatella muutenkin kuin mustavalkoisesti asioita.Mielestäni kauneus on katsojan silmissä, elikkä yhtälailla lihava voi olla yhtä haluttava kuin hoikkakin ja toisinpäin.
Itselläni paras ystävä on lyhyt ja pyöreä,säteilevän kaunis ja hyvän itsetunnon omaava nainen.Hänen ympärillä miehet pyörii, niin duunarit kuin korkeakoulutetut miehet.Komeitakin ovat vielä.Sitten tiedän hoikan, pitkän, kauniin ystäväni jolla itsetunto ei ole kohillaan, ei hänellä myöskään miehet pyöri ympärillä, ainakaan kovin kauaa.Itsevarmuudella on paljon pelissä jos haluaa miesten pyörivän ympärillä.Harvempi meistä monta haluaa, yksikin varmasti riittää.Mielestäni rumia ihmisiä ulkoisesti ei ole olemassakaan.Sisäsesti rumat ovatkin asia erkseen.
tarkoittanutkaan "pyöreitä". Tarkoitan LIHAVIA. Esim. minä 20 kiloa ihannetilastani läskimpänä, olen selkeästi lihava.
Ystävästäsi en tiedä, mutta jo sananvalintasi kertoo, että mistään megalomaanisesta ylipainosta ei ole kyse.
Itse näen suurenkin eron näissä termeissä.
Minusta sinä itse hoikkana naisena olet aivan väärä henkilö esittämään totuuksia miesten kiinnostuksista lihavia kohtaan.
Minulla on 15 vuotta enemmän elämänkokemusta ja sen perusteella hoikat hakkaavat miesten huomion kerääjinä lihavat mennen tullen. Ja tämän olen nyt omakohtaisestikin kokenut.
Tietysti voi olla olemassa joku "säteilevä mursu"- tai "valloittava valas" -poikkeus, joka laittaa uroon kuin uroon polvilleen. En tosiaankaan tunne tietenkään kaikkia Suomen lihavia naisia.
Satoja tapauksia nyt kuitenkin matkan varrelta tiedän.
muuta kuin viikonlopun kunniaksi siideri lasissa ;)
Tämä ei ole mitään "mutu-tuntumaa" kuplasta, vaan raaka ihan tilastollinen totuus.
Miehet joilla on varaa valita, ottavat lähes poikkeuksetta hoikan siipan. Ulkoinen olemus on useimmille miehille erittäin tärkeä.
Onhan se naisillekin, mutta enemmän ehkä tyyli- ja muina sellaisina seikkoina.
Itselleni on varsin yhdentekevää miehen vatsakkuus. Sikalihavaa miestä en kyllä huolisi ihan esteettisistä syistä.
Lisäksi en usko, että tosi lihavan miehen (tai naisenkaan) psyyke on kohdallaan ja tasapainossa.
Miten voit satoja tapauksia tietää? Onko sinulla joku pettymymys kun et olekkaan hoikkanana saanut miestä?
Ja onko se joku saavutus kuika paljonko saat miehiä paneen itseäsi? Tautinen horatsuhan olet silloin.
Miksi sinulla on pakkomielle nimitellä ihmisiä? Oletko niin katkeran näköinen ja pahan näköinen ettei kukaan mies ole laihuudesta huolimatta sinua huolinut? Kadehdit ylipainoinoisia jotka ovat saaneet rakastavan kumppanin itselleen?
Siis täydellinen kateus kuultaa jutuistasi ja et voi hyväksyä sitä ettet kelpaa kenellekkään. No ei olekkaan mikään ihme jos olet nälkiintynyt anorektikko ja vieläpä ruma. Miehet ottaa ennemmin kauniin pullukan kuin täysin ruman laiheliinin. Laihaa rumaa naista ei pane sikakaan. Ja nyt täällä ruikutat kun kun et ole kenellekkään kelvannut!
nyt nimittelee ja ketä?
En ole täällä ketään henkilökohtaisesti nimitellyt yhtään miksikään.
Olet sitä paitsi käsittänyt koko juttuni niin totaaisen väärin, että en jaksa muuten kommentoida.
Mitähän mahtanet tarkoittaa tasokkailla miehillä? Paksulompsaisia?kouluttautuneita?Julkkikisia?Isoja kihoja?Mielestäni ainaskaan näm kriteerit eivät ihmstä tee tasokkaaksi.
Toinen juttu nuo hoikat kaunottaret heidän kainallossaan.Hehän juuri ovat niitä lentäviä lehmiä.Vaihtuvat niin tihiään ,ettei seuraamallakaan saa selville kenen kainaloon seuraavaksi pääsevät(no joo ,myönnän ,että laihat varmaankin pysryvät nopeampan liikkeeseen kuin lihavat).Voisko niissä kaunottarissakin(=Hoikissa)olla kuiteski jotakin petraamisen paikkaa.Ehkä sisältö sydämessä tai nupissa?Hehän ovat useimmiten näitten mielestäsi tasokkaiden miesten heikon itsetunnon kohottajia .
(Tunnen kyllä monia hyvinkin fiksuja hoikkia henkilöitä,mutta he tuskin käyvät läskien kimppuun näillä palstoilla )
Laihduin taannoin 73 kilosta 55 kiloon ja kieltämättä flaksi miesmarkkinoilla aivan eri kuin ennen. Siis eroa kuin yöllä ja päivällä...Luonteeni on aina ollut iloinen, sosiaalinen ja elämänmyönteinen, joten mistään muusta se ei voi olla kiinni kuin tuosta n. 20 kilon läskimäärän vähenemisestä. Eli kyllä se taitaa pääosin näin mennä, mutta toki aina poikkeuksiakin on.
tarkoitin.
Kaikkien kokemus tuttavapiirissäni on sama ja tosiaan itsenikin nyt (valitettavasti toisinpäin)
Ensimmäinen selväjärkinen. Kiitos ja kumarrus!
Eihän kukaan terve ja täysijärkinen ihminen halua kumppanikseen syöppöä (ja/tai juoppoa) jos muutakin olisi tarjolla. Normaalivartaloisia aikuisia naisia alkaa vaan olla sen verran harvassa, ettei heitä kaikille halukkaille riitä.
Hiukan päälle parikymppiset "mukavan pyöreät" tytöt on ihan eri asia kuin keski-ikäinen selkeästi lihava nainen. Edellinen voi olla todella nätti, jälkimmäinen sen sijaan ei yleensä voi. Olen itse entinen pullukka, hiukkasen päälle kolmekymppisenä tein totaalisen elämäntaparemontin ja nykyään olen hoikka ja aion sellaisena pysyä (vaihdoin herkuttelut runsaaseen liikuntaan). Nuorempana miesseuraa toki löytyi, mutta nyt vanhempana ja naimisissa olevana saan ihmeekseni huomata että ottajia olisi jonoksi asti vaikka en suinkaan omasta mielestäni ole mikään suuren luokan kaunotar (väärkinkäsitysten välttämiseksi todettakoon etten missään nimessä tietoisesti kalastele vieraiden miesten huomiota saati käy vieraissa). Kiinnostusta löytyy jopa itseäni huomattavasti nuorempien miesten keskuudessa.
Sitä vaan ihmettelen, miksi suhtaudut omiin liikakiloihisi kuin elinkautiseen tuomioon? Jos panet ruokailusi kuntoon ja ryhdyt liikkumaan nyt, pitäisi sinun kaiken järjen mukaan ensi kesään mennessä voida olla jälleen oma upea itsesi. Jos olet entinen malli on sinulla oltava luonnostaan upea kroppa ja kauniit kasvot, jotka vaan nyt on piilossa rasvakerrostuman alla. Kun kerran pieni ja arkinen minä pystyn olemaan ikäisteni joukossa harvinaisen hyvännäköinen, tulisi sinun voida olla kerrassaan upea!
Siksi tietysti romahdus onkin ollut kaamea henkisesti. Ylhäältä tullaan ja rytinällä. Toisaalta se on ollut jollain tavalla opettavaistakin
Kuten aikaisemmin sanoin kärsin suunnattomasta masennuksesta. Söin ja myös käytin alkoholia liikaa.
Nyt asiat ovat tasaantuneet ja voimavarani palanneet. Aionkin nyt laihduttaa, mutta olen yllättynyt kuinka vaikeaa se on.
Ennen ajattelin joka plösöstä, että miksei vain laihduta, enpä enää.
En ole koskaan elämässäni laihduttanut, joten kokemusta ei ole. Raskauksien jälkeenkin olin muutamassa viikossa entiselläni.
Kiitos muuten Sinulle sanoistasi ja hyvää Joulun odotusta.
(Täällä saa heti kaikenlaista paskaa niskaansa, kun ei ylistä lihavuuden ihanuutta. Huoraksikin ehdittiin haukkua. Se huoraksi haukkuja on muuten aloittanut uuden ketjun tuolla yläpuolella. Sen alkeellisen kirjoitustyylin ja virheet huomasin heti samaksi)
Moni fläsähän ei koskaan elämässään ole ollut hoikka.
Sen takia he eivät voi verrata nykyistä tilannetta mihinkään. Kyllähän läskillekin aina joku löytyy, ei kukaan muuta väitäkään.
Ja kuten joku muu totesi, hoikat aikuiset naiset ovat vähemmistöä ja heitä ei yksinkertaisesti riitä kaikille. Jotkut miehet luovuttavat suosiolla ja suuntaavat katseensa lihavampiin.
Mutta täytyyhän siinäkin asiassa ihmisten olla tietoisia seuraavasta lainalaiduudesta: 80-kiloinen on haluttavampi kuin 100- kiloinen, 100-kiloinen haluttavampi kuin 150-kiloinen ja niin edelleen.
Jos tähän ketjuun ilmestyy joku, joka on reilun painonpudotuksen (en nyt mitään viittä kiloa tarkoita)jälkeen sitä mieltä, että se ei ole vaikuttanut vastakkaisen sukupuolen kiinnostukseen, niin sitten perun puheeni.
Ja olettaen tietysti, että muut ominaisuudet ovat ennallaan. Ei esimerkiksi ole laihtunut kroonikko-osastolla 40-kiloiseksi..
typerä.
Ja muuthan miehet kuin akateemisesti kouluttautuneet eivät ole miehiä? Ja jännää tuo, että tasokkuus tuntuu olevan yhtä kuin akateeminen koulutus.
ei muuta sanottavaa kuin, että itse olen huomannut akateemisesti kouluttautuneiden miesten olevan suhtkoht tylsiä tapauksia, ei niiden kanssa oikein voi tehdä mitään tavallista ja kivaa. :P
ja kiva on, jota akateemisten kanssa ei voi tehdä?
Itse olen mielestäni tehnyt aina ihan tavallista kivaa akateemisten miesystävieni kanssa.
No enpäs tiedä sitten miten omituisiin poikkeuksiin olen sitten törmäillyt, mutta joskus kun jotain akateemista olen tapaillut, on pitänyt olla niin siististi ja käydä jossain ihan ihme paikoissa, ei niin kuin puhettakaan, että se lähiräkälään kaljalle meno kelpaisi :P
Mutta kaippa sitten jotkut ihmiset ovat luonnostaan kermapersehienostelijoita, koulutuksesta riippumatta...
"Ja muuthan miehet kuin akateemisesti kouluttautuneet eivät ole miehiä? Ja jännää tuo, että tasokkuus tuntuu olevan yhtä kuin akateeminen koulutus."
Joskus vähän nuorempana, kun deitti-ilmoja lueskeli niin tuntui olevan naisilla hyvin yleinen vaatimus: pitkä ja akateeminen...
Olen itse myös nelikymppinen nainen ja olen koko aikuisikäni ollut ylipainoinen. Vähimmillään olen 18-vuotta täytettyäni painanut noin 75 kg ja enimmillään noin 120kg.
Tälläisena kuin nyt olen eli noin 75-80 kg painavana olen ihan normaalipainoinen naisellisen pyöreä. Sekä mies että naispuoliset tutut sanoo nykyään ethän vaan laihduta enää, kun sinusta tulisi jo ihan liian laiha! Johtuu varmaan ruumiinrakenteesta ja lihaksista ettei todellakaan ole paljoa ylimääräistä enää jäljellä.
Miehiä on aina pyörinyt ympärillä riippumatta siitä minkä painoinen olen ollut osaksi varmaan myös elävän luonteen ja kauniiden kasvojen.
Myös akateeminen mieskin löytyi, kun painoin noin 105 kg, mutta minä en huolinut häntä kovin pitkäksi aikaa, kun oli tosiaan "kuiva tyyppi".
Kun on iloinen, hyvin laitettu, oma itsetunto kohdallaan, niin miehiä kyllä löytyy vaikka muille jakaa vaikka itsellä olisi painoa vähän enemmänkin.
Jos olet 75-80 kg olet lihava, ellet sitten satu olemaan joku 180 cm hongankolistaja!
Ja jos sinulle joku sanoo vaakan näyttäessä noita lukemia, ettei kannata enää laihduttaa "ettet tulisi liian laihaksi", niin hoh hoijaa...sinua kyllä taidataan viilata linssiin ja kovin.
Itse olen n. 54 kg hoikka nainen (n. 30-v) ja esim. viime viikonloppuna yöelämässä ollessani muutamakin mies tuli suoraan sanomaan minulle, että olen "ihanan hoikka"..No minua tuo ei sytytä, koska pidän syvällisemmin ajattelevista miehistä, jotka eivät ulkoisiin seikkoihin ainakaan ääneen heti ensikättelyssä kiinnitä huomioita. Se nimittäin antaa miehestä hyvin pinnallisen kuvan.
Pointti kuitenkin se, että minä uskon, että hoikila parempi menekki miesmarkkinoilla (muistakaa aina, että "samantasoiset löytävät toisensa") ja että sinä 80 kiloisena olet valitettavasti lihava.
75-80 kg painava ei ole edes lääketieteellisesti lihava. Kummallista on mainostaa "markkina-arvoaan" hoikkuudella. Näin äkkiä ajatellen markkina-arvo ratkaisee vain silloin jos olet kauppatavaraa. Paljonko pidät hintaa itselläsi? Onneksi "samantasoiset löytäävät toisensa". On todella rasittavaa jos typerykset yrittävät jatkuvasti uida liiviin.
Noh, minulla sattuu olemaan saman verran painoa kuin tuolla jonka kirjoitusta kommentoit.Olen 170 cm, painan 75kg, vyötärö 67cm, lantio 87cm ja rinnanympärys 70 (G-kuppi), vaatekoko 38-40.
Ja ei, en todellakaan ole lihava vaikka vaaka näyttääkin 75. Kaikki muut ylipainoa tulkitsevat mitat ovat normaalit, ainoastaan paino on yläkanttiin.
Minulle yöelämässä miehet toteavat että olen "sensuelli, seksikäs" ja yllätys yllätys "upea vartalo, säteilevät kasvot..." Niin, terveystarkastuksessa tässä viikko takaperin naislääkäri arvioi painoni silmämääräisesti 59-62 kg ja tarkistutti painoni kahdella vaaálla kun ei uskonut vaaán näyttämää kilomäärää, joten yöelämässä tuskin oli kyse ainoastaan lemmenkipeiden miesten valheellisesta imartelusta, vaan siitä että kilomäärä ei kerro aina totuutta.
Jos toisen habitusta kuvittelee voivansa arvioida ainoastaan ilmoitetun painon perusteella, niin se on aina osoitus säälittävästä putkinäöstä.
Sinulla on muuten kevyt asenneongelma kaikkeen joka poikkeaa omasta ulkonäöstäsi. Enemmän painavat ovat säälittäviä läskejä ja pidemmät taas ovat hongankolistajia.
Tiedoksesi vain, että maailman kauneimmat mallit ovat lähes kaikki sinua painavampia ja yli 178 cm hongankolistajia. Aika erikoista, vai?!
voi niitä aikoja kun olin tismalleen sinun mitoissasi. No, ehkäpä ensi kesänä.
Kyllä täällä kaikenkarvaiset amatsoonit jaksavat jauhaa potaskaa flaksistaan. Missähän Juupajoen Shellillä he tätä huomiota saavat? Peräkammarin Pera ihan pyllystä nipistää, niin jo on päivä pelastettu ;)
Kuten sanoit kyllä taso tason tunnistaa.
Kaikki pahvit ne nettiä näköjään osaavat käyttää.
Ensinäkin riippuu pituudesta, ylläri, pylläri, minkä painoinen on lihava. Ei tosiaan olekaan lihava tuolla painolla jos on yli 180 cm pitkä, varsinkin jos on mies.
Mutta minä olen 167 cm ja painan tuon 75. Painoideksini on siis yli 27. Normaalipainon yläraja on BMI 24,9.
Ja peilihän sen kertoo vielä paremmin. Turpea naama, karmaiseva hyllyvä keskivartalo ja läskitissit...:(
Että se siitä "lääketieteellisestä lihavuudesta"
Kyllä tosiaan huomaa, että sinulla on ollut henkinen romahdus. Eipä ihme, ettei flaksi käy. Kuka sitä nyt henkisesti romahtanutta riesakseen ottaa, johan tuon huomaa noista sun jutuistaskin.
Oletkos muuten itse akateeminen vai yrittäisitkö vain parantaa omaa statustasi akateemisella miehellä (joille et siis kelpaa)? Ihmettelen, jos kukaan korkeasti koulutettu viitsii kuunnella sinua kahta minuuttia kauemmin, kun tarinasi liikkuvat tuolla tasolla, mitä ne tässä ketjussa ovat. Katsos, kyllä taso tason tunnistaa!
ollut henkinen romahdus ja fyysinen sen myötä. Vaikea sanoa onko muna ennen kanaa.
Olin masentunut, lihoin ja olin entistä masentuneempi. Silti en pidä suorana syy-yhteytenä masennusta lihomiseen vaan pikemminkin lihavuutta masennukseen.
Olen kyllä akateeminen, mitä siitä?