olen tässä mietiskellyt, et miten paljon muiden miehet auttaa kotitöissä tai lapsen hoidossa. mun mies on töissä, minä hoitovapaalla 9kk tytön kanssa. minä hoidan kodin ja pääosin lapsen. isi nukuttaa ja kylvettää. jos pyydän apua, että syöttäisi tytön tms. hän kyllä sen tekee. olen vain huono pyytämään apua.
miten paljon miehet auttavat kotitöissä
zimba-83
181130
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
meillä minä hoidan suurimmaksi osaksi kotihommat, mieheni opiskelee ja minä jäin juuri äitiyslomalle. em tiiä onko yleistä vai sattuiko vaan kohdalle.
hoidan kodin ja tietenkin päivisin lapsen kun mies on töissä. Iltaisin vauvaa hoidetaan kumpikin ja ehkä useammin mies nukuttaa. Kylvetykset hoitaa mies ja minä olen apurina ja sitten kuivaan ja puen.
Viikonloppuisin hoidetaan sitten lasta kumpikin ja minä saan lauantaisin nukkua pidempään, mies sitten sunnuntaina nukkuu.
Pyrin hoitamaan kotihommat päivisin kun kerta päivät kotona olen. Aiemmin ollaan tehty niitä molemmat, silloin kun minäkin olin päivät opiskelemassa/töissä. Tekee mies niitä edelleenkin tarpeen mukaan.
Tuota lastenhoitoa en osaa edes ajatella, että se olisi jotenkin jaettu tiettyihin osa-alueeseen - mies haluaa itsekin viettää aikaa lapsen kanssa johon sitten tulee sen myötä ne vaipanvaihdot ja kylvetykset sun muutkin. Syötöt ovat minun kontollani, kun imetän (tyttö 3kk).
Tuleehan sitä itsekin kehotettua vaipanvaihtoon tms. miestä, kun eihän hän voi tietää töistä tullessaan mihin aikaan se vaippa on edellisen kerran vaihdettu :)
Kyllä lapsen hoito on pääsääntöisesti minun harteillani. Isi pitää aina välillä vähän aikaa sylissä, että äiti ehtii esim. syödä rauhassa. Kotitöistä mies hoitaa imuroimisen, lumityöt ja tiskikoneen tyhjennyksen. Ja siivoilee välillä. Kaupassa käy, kun pyytää ja antaa ostoslistan mukaan. Sovittiin alkuviikosta, että jatkossa hän nukuttaa vauvan yhtenä iltana viikossa, vaihtaa vaipan vähintään kahdesti viikossa ja kylvettää ainakin kerran kuussa. On myös luvannut, että voi hoitaa joku ilta, jos tahdon lähteä esim. uimaan tai kavereita tapaamaan. En tosin aio patistaa häntä täyttämään sanojaan, aika näyttää miten käy...
Hmm...no, meidän isukki jää muutaman kerran viikossa muksujen kanssa kotiin että pääsen jumppaan. Myös kauppa-, kirjasto- ym. reissut saan tehdä yksikseni halutessani jos mies on kotona(on opiskelija).
Ruoanlaitto on lähinnä miehen puuhaa meidän taloudessa;tykkää kokata ja tekeekin hyvää ruokaa. Myös kukat mies saa pysymään kauemmin elossa kuin minä.
Pyykin pesun, imuroinnin, ym. hoitaa se kuka ehtii. Arkipäivisin toki minä kun lasten kanssa kotona olen mutta viikonloppuisin tarttuu mies monesti imuriin ja moppiin sillä aikaa kun minä huolehdin lapsista.
Lasten (perus)hoito on enemmän minun hommiani (yllättäen kun kotona heidän kanssaan olen) mutta mies sitten usein leikkii ja touhuaa muuten lasten kanssa.
Tasapuolisesti tässä tätä arkea pyöritetään, ei valittamista. :)
yhtä paljon tehdään. Mies on hyvä kokki ja lastenhoitaja, mutta ei niin innostunut siivoamaan. Kaksi ensimmäistä sujuu siis ilman erityistä opastusta tai käskyä. Nyt vuosien työn tuloksena saan tulla illalla töistä siistiin kotiin. Viikkosiivouksen hoidan itse, mutta mies järjestelee kyllä tavarat paikoilleen ym. J käskystä myös siivoaa koko kodin. Hyvin pyyhkii.
Minä olen kotona äitiyslomalla, ja luonnollisestikin teen suurimman osan kotitöistä. Miehenikin tekee jonkun verran, mm. kylvettää vauvan, tekee viikonloppuisin ruokaa, laittaa astioita tiskikoneeseen siivoaa jne., mutta se ei ole minun auttamista vaan hän tekee oman osuutensa kotitöistä ja lasten hoitamisesta.
Myös isommat lapset tekevät osansa siivouksista (lähinnä omien tavaroiden keräämistä ja oman huoneen imurointia), ja jonkin verran omatoimisuutta odotamme jo mm. aamu- ja iltapalojen laittamisessa eppuluokkalaiselta ja eskarilaiselta.
Siis sana "auttaa" on huono. Kotityöt kuuluvat MOLEMMILLE, ei ole kyse siitä, että äiti tekee ja muut auttavat.
Kunpa nyt sen voisi kaikki ymmärtää, sekä äidit että ne miehetkin.
Minä miellän kotityöt lähinnä näiksi kodin sisällä tehtäviksi töiksi, eli siivoukset, ruokahommelit, pyykkäykset katson olevan ns. kotitöitä. Eli meillä ne kyllä ovat äidin (minun) vastuulla, mies auttaa tarpeen mukaan. Ei hän välttämättä edes tiedä, milloin on tehty parempi siivous tms. Pyykkihuollon olemassaoloa hän tuskin on edes tullut ajatelleeksi... vaatteita otetaan kaapista ja laitetaan pyykkikoriin. Ja jääkaapista löytyy ruokaa, ruoka-aikana tulee kutsu pöytään. Teen itse yötyötä tätä nykyä, eli olen käytännössä aina päivisin kotona. Lapset ovat jo pieniä koululaisia. En ymmärrä tuota hösäämistä tasa-arvosta sun muista, kai siellä kotona löytyy hommia kaikille? Meillä mies tekee omat juttunsa, teen niitä silloin, kun hän ei jouda ja joku asia on pakko tehdä, eli nurmikon leikkuut, lumityöt, uunin lämmitykset, ulkosaunan lämmitykset, talon huolto/remontti/kunnostustyöt (meillä on vanha talo), puusavotta metsässä jne ovat kokonaan hänen vastuullaan. Minusta on luontevaa, kun kumpikin tekee asioita, joista tykkää ja jotka osaa, ilman että niitä keinotekoisesti jaettaisiin. Silloin kun lapset olivat pieniä, he toki olivat enempi minun kanssani, nyt he (poikia ovat) kulkevat isänsä mukana lähes kaiket iltaa. Mieheni myös huolehtii lasten kuljettamiset harrastuksiin ja osallistuu niihin muutenkin minua enempi. Läksy- ja kouluasioista vastaan minä. Ns. viralliset asiat, raha-asiat ja semmoiset hoitaa se, kuka ehtii ja kenen kohdalle sattuu.
kysyin tätä siksi, kun olen viime aikoina tarvinnut enemmän mieheltäni apua kotitöissä. tyttö heräilee yöllä vähän väliä, niin olen päivisin väsyneenpi. ja tottakai teen itse kotihommia päivisin, koska olen kotona, ja mieheni on töissä.
sana "auttaa"on huono. Minä teen kotitöitä enemmän luonnollisesti, kun olen kotona päivät.
Mies tekee myös kun on kotona, ei pelkästään auta.
Omia lapsia myös hoitaa, ei "auta" vaan syöttää, kuivittaa, pesee, leikkii, nukuttaa. Hoitaa lapsia mielellään kun ei ole töissä, ei tarvi pyytää.
Eikä meilläkään kumpikaan näe asiassa mitään ongelmaa.
teillä muutamilla taitaa olla sitten joku muu ongelma, kuin tuon arjen kanssa.
olenko mä kertaakaan sanonut, että se on mulle ongelma?
voi harmi jos mun sanavalinnat ei nyt ole ollut ihan just SULLE mieluisia. jos et osaa vastata mitenkään rakentavasti, valittamatta jostain, niin jätä vastaamatta.
mua vaan kiinnostaa, että miten ihmiset kotonansa jakaa työt.
ja sitten yksi huomio tuosta pyytämisestä: jollen pyytäisi/ilmottaisi että nyt on neidin ruoka-aika, tai nyt pitäisi viedä kylpyyn, tai viitsitkö nukuttaa tänään, vaikka tulit juuri puolituntia sitten töistä kotiin, niin mistä ihmeestä mies tietää milloin nämä pitäisi tehdä?
minä olen päivät kotona, ja tiedän milloin olen syöttänyt, tiedän milloin olen vaihtanut vaipan, tiedän milloin on nukkunut päikkärit...
Valittanut? No en mielestäni.
on meilläkin normaaleja perheen ongelmia.
Minusta nyt vain sana "auttaa" oman lapsen hoidon kohdalla on ärsyttää. Esimerkkinä joku kysyy että auttaako miehesi vauvan hoidossa? ihan kuin vauva olisi vain minun...
:(
kotitöiden kohdalla auttaminen paremmin kuvastaa ehkä ennemmin.
Anteeksi kuitenkin, ilmaisin mielipiteeni ehkä liian suorasukaisesti.
anteeks kanssa, mä käsitin väärin. tääl on niin pal sellasia äitejä, ku vaan haukkuu, ja arvostelee. joten mä luulin...
ehkä tää koko asiakin on ollut nyt vähän turhan paljon esillä meillä. ollaan kotona keskusteltu asiasta yms. mutta mulla on ihana mies, joka kyllä tekee, kun sanon mitä. anteeksi vielä!
sattuuhan näitä väärinkäsityksiä puolin ja toisin :)
Meillä ei oikeastaan mies juuri tee niitä, omat jälkensä korjaa. On aika paljon poissa, niin ollaan hiljaisesti sovittu, että sen vähän mitä kotona on, viettää lasten kanssa sekä huilien.
Kuitenkin, jos nyt esim käyn koiran kanssa ja menee joku kolmisen tuntia, niin kyllä hän saa iltapalat aikaiseksi ja vaipan vaihdettua tarpeen tullen sekä lukee iltasadun esikoiselle. Lasten kanssa oleminen on hänessä hieno piirre ja se kuittaa sen että saan tarttua yksin veskiharjaan =))
meillä mies käy töissä.itse äitiyslomalla.ruokaa tehdään molemmat ja samaten uuninlämmitys ja lumitöiden teko molempien puuhaa.lastenhoito ja kotityöt muuten miun vastuulla..vapaaehtosesti ei mies laita edes omia likasia astioita koneeseen.
mies ei ole vaihtanut nuorimmaisele kertaakaan vaippaa eikä ole kylvettänyt..kuulemma naisten puuhaa.
poikaa(2kk) pitää välillä sylissä jos olen esim.vessassa tai sit antaa itkeä sen aikaa että tulen itse ottamaan pojan..
tytön(4v.) kanssa kyllä leikkii/peuhailee päivittäin.
töissä ollessanikin kotityöt oli miun vastuulla,samaten kun lapsen yöheräämiset,vaikka itse menin aikasemmin töihin..
ja vaikka itse olen puolet pienempi tuloisempi kuin mies maksan silti puolet kaikista laskuista..joidenkin mielestä kun nainen on kotona,niin mies elättää perhettä ja sen takia miehen ei tarvitse osallistua kotitöihin.
en halua yleistää,mut joillakin vain tollanen asenne..
Eli miun tyttäreni 5kk, mieheni ja minä asumme mieheni omistamassa omakotitalossa.
Minä olen keskiverto äitiyspäivärahalla elari lapsilisä ja mies on vakituisesti minuun nähden hyvätuloisessa tienestissä.
Yhteisesti/puoliksi maksetaan talossa asumisesta aiheutavat kustannukset kuten sähkö, vesi, vakuutukset jne.
Mieheni lyhentää asuntolainaa. Minä lyhennän omaa opintovelkaani.
Ruokailu muut pesuaine yms asiat minä maksan useimmiten,mutta mies käyttää vastaavasti rahaa kodin pieniin askareisiin. Ollaan kyllä näitä kodinlaitteitakin ostettua puokkiin (mattotelinettä sun muuta). Minä olen sitten ostanut pirttikalustoa, antennidigiboksin yms. ja myös vauvan vehkeet ruoat yms ostan tietenkin itse (aikamoinen menekki kun oikea iskä ei maksa niitä yhtään).
Kotihommia teen minä, kun olen äitiyslomalla. Eli siivoan,pyykkään,lämmitän uunin,tiskit,ruoanlaitot jne. Mutta mies hoitaa sitten miestenhommia vastaavasti ja lepää myös yhtäkestoisten yöunien lisäksi päiväunet päivittäin. Hän myös lämmittää uunin jos en ole sitä tehnyt, käy kaupassa jos ruokaa ei ole, tekee lumityöt jos en ole niitä tehnyt ja mikä parasta, antaa MINUN tyttärelle rakkautta, huomiota ja hellyyttä kuin isä kuunaan. Jos minulla on tärkeä meno (vastottain kävin työhaastattelussa) hän järjestää vapaata ja hoitaa tyttöä, jolloin vaipat vaihtuu ja syöttäminen hoituu. Myös muutamia kertoja olen saanut levätä aamuisin viikonloppuna niin, että toinen on auttanut. Harvoin mutta kuitenkin ainakin 1krt/kk.
Koen tämänhetkisen tilanteen hemmetin hyväksi ja tasapuoliseksi, ajatelkaa, ei edes olla biologisesti täysinäinen perhe niin otti meidät molemmat vastaan täydellä sydämellä jo kun olin raskaana.
Kun työelämään palaan niin kotihommia pitää sitten rueta jakamaan erilaisesti, luulen.