Asumme 70-luvulla rakennetussa, 1-kerroksisessa painovoimalla ilmastoidussa paritalohuoneistossa. Huoneisto on melko tiivis, joten jokatalvinen ongelma on ollut ilmankosteuden keräytyminen ikkunoihin, myös sisä- ja ulkoikkunan väleihin. Tänä talvena huomattavasti epämiellyttävämpi ilmiö on ollut kuitenkin se, että poistoilmaputkista (liesituulettimen yllä, pesuhuoneessa, saunassa) valuu vesi takaisin ja oletettavasti kyse on kondenssivedestä. Tällä hetkellä emme voi lainkaan käyttää liesituuletinta (vesi alkaa hetkessä valumaan takaisin) ja esim. suihkun jälkeen vesi valuu noroina saunan poistoilma-aukon kautta lauteille.
Epäilen, että ongelma on poistoilmaputkien eristyksessä. Joko vanhat eristeet ovat niin kostuneet, etteivät enää toimi tai sitten eristyksiä puuttuu.
Auttaako pelkkä eristeiden parantaminen (vaihtaminen, lisääminen) vai pitäisikö putket esim. puhdistaa? Entä täytyykö korvausilmaa saada lisää, että ilmanvaihto tehostuisi, vai mikä avuksi??
Onko kokemusta vastaavista ongelmista ja talvella suoritetuista korjauksista tms? Ongelmaahan ei olisi, jos olisi lämmin vuodenaika.
Poistoilmaputket kondensoituu
17
17364
Vastaukset
- Pico
Voi olla että niitä putkia ei ole eristetty lainkaan. Jos ne on eristetty, niin niiden eristeiden ei kyllä pitäisi kostua, muutoin kuin hormien vuotaessa ilmaa eristeisiin.
- Jonttu
...on pakko vaihtua riittävästi tai muuten kosteusprosentti nousee läheelle sataa, jolloin jokainen vähänkin kylmempi kohta (ikkunat, ovenkahvat, ilmastontiputket, jne.) alkavat hikoilla, koska niissä kohdissa ilmankosteus on tasan sata (vesihöyry tiivistyy vedeksi). Omistatteko muuten ilmankosteusmittarin ja mikä on sen lukema?
Asiaa sen paremmin tuntematta luulisin, että teidän ongelmanne johtuu osin kylmästä talvesta, jolloin olette vaistomaisesti pienentäneet ilmanvaihtoa, josta edelleen seurasi ilmankosteuden nousu. Nyt ilmankosteus on jo niin suuri, että vesi tiivistyy pienestäkin lämpötilaerosta ja valuu mm. alas ilmastointiputkea. Toki ilmastointiputkien eristys voi olla riittämätön ja mikä nykyisillä rakennusasenteilla ei olisi edes mikään suuri ihme.
Ensimmäinen toimenpide on kuitenkin asunnon välitön kuivaaminen, koska talonne homehtumisen riski on todella suuri. Helpoiten talon saa kuivaksi näin pakkasilla avaamalla lähes kaikki talon ovet ja tuuletusräppänät, jolloin ulkoa tuleva kuiva ilma sitoo kosteutta aika tehokkaasti. Talon sisäilma pitää kuitenkin pitää kuivauksen aikana riittävän lämpimänä (lue: lämmitys täysille), koska kuivuminen tapahtuu sitä nopeammin mitä suurempi on lämpötilaero sisä- ja ulkoilman välillä.
Tällä tavalla toteutetussa kuivaamisessa pitää kuitenkin muistaa se, että sitä pitää jatkaa useampi tunti ja useana päivänä, koska jokaiseen asunnon sisällä olevaan tavaraan on sitoutunut aika paljon vettä, jonka poistuminen hetkessä ei ole mahdollista.
Toinen tapa on vuokrata kondenssikuivain, mikäli asunnossa pitää voida oleilla koko ajan, mutta niiden vuokra tulee kyllä ensimmäistä tapaa kalliimmaksi - Jo yhden vuokrapäivän hinnalla lämmittää koko operaation ajan. Tuuletuskuivauksen etu on myös pakkasilman desinfioivassa vaikutuksessa, jonka seurauksena myös hengitysilman laatu paranee.
Tietenkin asuntoa voi kuivata käyttämällä molempia menetelmia vuorotellen, jolloin urakasta selviää muutamassa päivässä. Eli, päivällä tuuletusta 2-3 kertaa 2 tuntia ja muuna aikana kondenssikuivaimella. Tätä jatketaan niin kauan kunnes asunto saavuttaa 45-55 prosentin suhteellisen kosteuden. Tämän jälkeen ilmastointi säädetään siten, että edellämainitut lukemat eivät ylity.
Huomaa, että kuiva raitis ilma tuntuu myös lämmintä hikistä ilmaa miellyttävämmältä, koska ilmankosteus tuo mukanaan koleuden tunteen...jonka seurauksena porukat menee ja pienentää ilmanvaihtoa...josta seuraa lisää kosteutta..jonka jälkeen pienennetään taas ilmanvaihtoa..vaikka suunta pitäisi olla juuri päinvastainen!
Jonttu- oi
Putkistosta todella puuttuu eristeet ja kun poituva ilma kohtaa kylmän putken pinnan, tapahtuu kondensoitumista.
Vertailun vuoksi jotain tosiasioita:
Ilma kondensoi seuraavasti:
astetta C/suhteellinenkosteus ->kondensoitumislämpötila
20C / 10% -> -13 C
20C / 20% -> -4 C
20C / 30% -> 1,5 C
20C / 40% -> 6 C
20C / 50% -> 9 C
jne
Koska käytätte poistokanavianne jaksottaisesti, jäähtyvät ne helposti tuonne miinusasteille ja kondensoituminen tapahtuu vääjäämättä riippumatta siitä, mikä huoneilmanne kosteus on.
Ikkunoiden huurtumien tapahtuu, koska ikkunoiden väliin pääsee sisäilmaa, jonka kosteus on aina jonkin verran suurempi kuin ulkoilman. Katso aiheesta käyty keskustelu. Tiivisteet siis oikein päin ja kuntoon.
Ilmanvaihtoa tulee lisätä, mutta ennen kaikkea poistokanavien lämpöeristeet kuntoon!
Eristämisen ja ilmanvaihdon lisäntymisen jälkeen nousee kanavan sisäpinnan lämpötila niin korkealle, että kondensoitumislämpötila ylitttyy ja kanava pysyy kuivana. - Jonttu
oi kirjoitti:
Putkistosta todella puuttuu eristeet ja kun poituva ilma kohtaa kylmän putken pinnan, tapahtuu kondensoitumista.
Vertailun vuoksi jotain tosiasioita:
Ilma kondensoi seuraavasti:
astetta C/suhteellinenkosteus ->kondensoitumislämpötila
20C / 10% -> -13 C
20C / 20% -> -4 C
20C / 30% -> 1,5 C
20C / 40% -> 6 C
20C / 50% -> 9 C
jne
Koska käytätte poistokanavianne jaksottaisesti, jäähtyvät ne helposti tuonne miinusasteille ja kondensoituminen tapahtuu vääjäämättä riippumatta siitä, mikä huoneilmanne kosteus on.
Ikkunoiden huurtumien tapahtuu, koska ikkunoiden väliin pääsee sisäilmaa, jonka kosteus on aina jonkin verran suurempi kuin ulkoilman. Katso aiheesta käyty keskustelu. Tiivisteet siis oikein päin ja kuntoon.
Ilmanvaihtoa tulee lisätä, mutta ennen kaikkea poistokanavien lämpöeristeet kuntoon!
Eristämisen ja ilmanvaihdon lisäntymisen jälkeen nousee kanavan sisäpinnan lämpötila niin korkealle, että kondensoitumislämpötila ylitttyy ja kanava pysyy kuivana.Mahdoitkohan huomata, että jo alkuun mainitisin maagisen sanan "ilmankosteusmittari"? En myöskään kirjoittanut mitään varmaan, koska siitä ei ole tässä vaiheessa parempaa tietoa. Tuo ilmankosteuden mittaaminen onkin ensimmäinen tehtävä, koska siitä voi päätellä jo paljon enemmän.
En halunut laillasi väittää eristeiden puuttumisen aiheuttavan ko. ongelmaa, koska se ei välttämättä pidä edes paikkaansa. On nimittäin hyvinkin mahdollista, että kanavat ovat eristetyt, mutta ilman liian pieni virtausnopeus yhdessä suuren kosteusprosentin kanssa aiheuttaa tiivistymisen - Kanavaan ei tule yksinkertaisesti tarpeeksi lämmintä ilmaa, jolloin putki jäähtyy liikaa ja vesi kondensoituu putkeen (huom. putki on ulospäin avoin...).
Muuten, mikäli olisit jatkanut tuota kondensoitumislämpötilataulukkoasi edelleen suurempiin kosteusprosenteihin niin olisit varmaan hokannut, että esim 20C/80% suhteellisella kostudella kastepiste on jo 14 asteessa, jolloin tiivistyminen ilmastointikanavassa on suht' varmaa etenkin, jos virtausnopeus on pieni (painovoimainen ilmanvaihto).
Edelleen, mikäli huoneen lämpötilan otaksutaan olevan normaali 22C ja kosteus vaikkapa arvioimani 80% niin silloin kastepiste on jo 18C asteen kohdalla. Tästä syystä ehdoitin huoneen kuivaamista ensitoimenpiteenä, koska silloin kanavan lämpötila saa laskea lähes kymmenen astetta alemmas ilman kondensoitumisen pelkoa. Tähän kun vielä lisätään suuremmasta ilmanvaihdosta johtuva kanavien lämpiäminen niin silloin ongelma saataa poistua itsestään.
Tähän loppuun kysynkin, että kuka täällä puhuukaan pupua?
Jonttu - oi
Jonttu kirjoitti:
Mahdoitkohan huomata, että jo alkuun mainitisin maagisen sanan "ilmankosteusmittari"? En myöskään kirjoittanut mitään varmaan, koska siitä ei ole tässä vaiheessa parempaa tietoa. Tuo ilmankosteuden mittaaminen onkin ensimmäinen tehtävä, koska siitä voi päätellä jo paljon enemmän.
En halunut laillasi väittää eristeiden puuttumisen aiheuttavan ko. ongelmaa, koska se ei välttämättä pidä edes paikkaansa. On nimittäin hyvinkin mahdollista, että kanavat ovat eristetyt, mutta ilman liian pieni virtausnopeus yhdessä suuren kosteusprosentin kanssa aiheuttaa tiivistymisen - Kanavaan ei tule yksinkertaisesti tarpeeksi lämmintä ilmaa, jolloin putki jäähtyy liikaa ja vesi kondensoituu putkeen (huom. putki on ulospäin avoin...).
Muuten, mikäli olisit jatkanut tuota kondensoitumislämpötilataulukkoasi edelleen suurempiin kosteusprosenteihin niin olisit varmaan hokannut, että esim 20C/80% suhteellisella kostudella kastepiste on jo 14 asteessa, jolloin tiivistyminen ilmastointikanavassa on suht' varmaa etenkin, jos virtausnopeus on pieni (painovoimainen ilmanvaihto).
Edelleen, mikäli huoneen lämpötilan otaksutaan olevan normaali 22C ja kosteus vaikkapa arvioimani 80% niin silloin kastepiste on jo 18C asteen kohdalla. Tästä syystä ehdoitin huoneen kuivaamista ensitoimenpiteenä, koska silloin kanavan lämpötila saa laskea lähes kymmenen astetta alemmas ilman kondensoitumisen pelkoa. Tähän kun vielä lisätään suuremmasta ilmanvaihdosta johtuva kanavien lämpiäminen niin silloin ongelma saataa poistua itsestään.
Tähän loppuun kysynkin, että kuka täällä puhuukaan pupua?
JonttuIlman ilmankostuttimia ei talvella saada ilmaan yli 10g/kg vesipitoisuuksia, joten sen 20C/80% (n 12g/kg) voit unohtaa. Talossahan on kuitenkin jonkinlainen ilmanvaihtuvuus koko ajan ja sisään tulee ilmaa, jonka vesipitoisuus on alle 1g/kg. Jos vaihtuvuus on alle normitason 0,5x, esim o,2x, pitäisi vettä tulla jatkuvasti jostain
0,2 1/h x 300 m3 x 11 g/kg x 1,2 kg/m3= 800 g/h.
Ja yötä päivää. Mistähän tuo 19 l/vrk tulee????
Näillä palstoilla on muutenkin esiintynyt aivan epärealistisia ilman olosuhteita ikäänkuin normaaleina, mm kesä olosuhde 28C/80%. Ei muuten esiinny läheskään joka kesä.
Sitä paitsi näillä pakkasilla painovoimainen ilmanvaihto pyrkii usein olemaan suurempi kuin koneellisen 0,5 kertainen johtuen siitä että paine-erot kasvavat kun ilman tiheyden kasvaessa ulkona.
Ongelma oli mm saunan poistoputken kondensoiminen. Lämmitysvaiheessahan kanava lämpiää kuivalla ilmalla, jos eristykset on kunnossa, joten kondensoitumista ei pitäisi tapahtua lämpimän kanavan pintaan. Siis eristykset eivät ole kunnossa.
PS. Hyvä huom, että putki on ulospäin avoin. Nimittäin jos se ei ole, siitä ei kulje ilmakaan, heh heh - Mamma
Jonttu kirjoitti:
Mahdoitkohan huomata, että jo alkuun mainitisin maagisen sanan "ilmankosteusmittari"? En myöskään kirjoittanut mitään varmaan, koska siitä ei ole tässä vaiheessa parempaa tietoa. Tuo ilmankosteuden mittaaminen onkin ensimmäinen tehtävä, koska siitä voi päätellä jo paljon enemmän.
En halunut laillasi väittää eristeiden puuttumisen aiheuttavan ko. ongelmaa, koska se ei välttämättä pidä edes paikkaansa. On nimittäin hyvinkin mahdollista, että kanavat ovat eristetyt, mutta ilman liian pieni virtausnopeus yhdessä suuren kosteusprosentin kanssa aiheuttaa tiivistymisen - Kanavaan ei tule yksinkertaisesti tarpeeksi lämmintä ilmaa, jolloin putki jäähtyy liikaa ja vesi kondensoituu putkeen (huom. putki on ulospäin avoin...).
Muuten, mikäli olisit jatkanut tuota kondensoitumislämpötilataulukkoasi edelleen suurempiin kosteusprosenteihin niin olisit varmaan hokannut, että esim 20C/80% suhteellisella kostudella kastepiste on jo 14 asteessa, jolloin tiivistyminen ilmastointikanavassa on suht' varmaa etenkin, jos virtausnopeus on pieni (painovoimainen ilmanvaihto).
Edelleen, mikäli huoneen lämpötilan otaksutaan olevan normaali 22C ja kosteus vaikkapa arvioimani 80% niin silloin kastepiste on jo 18C asteen kohdalla. Tästä syystä ehdoitin huoneen kuivaamista ensitoimenpiteenä, koska silloin kanavan lämpötila saa laskea lähes kymmenen astetta alemmas ilman kondensoitumisen pelkoa. Tähän kun vielä lisätään suuremmasta ilmanvaihdosta johtuva kanavien lämpiäminen niin silloin ongelma saataa poistua itsestään.
Tähän loppuun kysynkin, että kuka täällä puhuukaan pupua?
JonttuMeillä on keskimäärin 20 astetta lämmintä, joskus alle, joskus yli (olohuoneessa, makuuhuoneet viileämmät). Näiden kosteusongelmien takia olen nyt hiukan säätänyt termostaatteja korkeammalle, mutta kuitenkin niin, ettei lämpötila nouse yli 23:n asteen. Onko tuolla lisälämmityksellä suotuisa vaikutus vai eikö kannata säädellä pattereita?
Itse kallistun siihen, että ilmanvaihdon tehostaminen saattaa sittenkin meillä riittää korjaamaan ongelmat. Niinkuin jostain toisesta viestistäni tulee esille. - oi
Mamma kirjoitti:
Meillä on keskimäärin 20 astetta lämmintä, joskus alle, joskus yli (olohuoneessa, makuuhuoneet viileämmät). Näiden kosteusongelmien takia olen nyt hiukan säätänyt termostaatteja korkeammalle, mutta kuitenkin niin, ettei lämpötila nouse yli 23:n asteen. Onko tuolla lisälämmityksellä suotuisa vaikutus vai eikö kannata säädellä pattereita?
Itse kallistun siihen, että ilmanvaihdon tehostaminen saattaa sittenkin meillä riittää korjaamaan ongelmat. Niinkuin jostain toisesta viestistäni tulee esille.paikkaamaan lämmityksellä ilmanvaihtoa.
Ainoa varma tulos moisesta on suurentunut lämmityslasku. Kyllä niiden molempien on oltava kunnossa riippumatta siitä, onko sisälämpötila 20 vai 23 astetta. - Mamma
oi kirjoitti:
paikkaamaan lämmityksellä ilmanvaihtoa.
Ainoa varma tulos moisesta on suurentunut lämmityslasku. Kyllä niiden molempien on oltava kunnossa riippumatta siitä, onko sisälämpötila 20 vai 23 astetta.Ajattelin vain sitäkin, että se lämmön nostaminen auttaisi mahdollisen liikakosteuden nopeampaan kuivattamiseen. Nyt onneksi näyttää ilmanvaihto lähteneen taas "käyntiin".
- Jonttu
oi kirjoitti:
Ilman ilmankostuttimia ei talvella saada ilmaan yli 10g/kg vesipitoisuuksia, joten sen 20C/80% (n 12g/kg) voit unohtaa. Talossahan on kuitenkin jonkinlainen ilmanvaihtuvuus koko ajan ja sisään tulee ilmaa, jonka vesipitoisuus on alle 1g/kg. Jos vaihtuvuus on alle normitason 0,5x, esim o,2x, pitäisi vettä tulla jatkuvasti jostain
0,2 1/h x 300 m3 x 11 g/kg x 1,2 kg/m3= 800 g/h.
Ja yötä päivää. Mistähän tuo 19 l/vrk tulee????
Näillä palstoilla on muutenkin esiintynyt aivan epärealistisia ilman olosuhteita ikäänkuin normaaleina, mm kesä olosuhde 28C/80%. Ei muuten esiinny läheskään joka kesä.
Sitä paitsi näillä pakkasilla painovoimainen ilmanvaihto pyrkii usein olemaan suurempi kuin koneellisen 0,5 kertainen johtuen siitä että paine-erot kasvavat kun ilman tiheyden kasvaessa ulkona.
Ongelma oli mm saunan poistoputken kondensoiminen. Lämmitysvaiheessahan kanava lämpiää kuivalla ilmalla, jos eristykset on kunnossa, joten kondensoitumista ei pitäisi tapahtua lämpimän kanavan pintaan. Siis eristykset eivät ole kunnossa.
PS. Hyvä huom, että putki on ulospäin avoin. Nimittäin jos se ei ole, siitä ei kulje ilmakaan, heh heh..mitä "avoin" tarkoittaa tapauksessa, jossa ilman virtaus on hidasta? - Siinä ei sun eristykset auta hittojakaan, kun putkisto jäähtyy yläkautta. Todennäköisesti tämä on kuitenkin liian vaikea kaikkien tajuta, hoh hoijaa...
Jonttu
- Mamma
Jonttu ja oi, vaikkette olekaan täysin yhtä mieltä ongelmastamme, niin silti kummankin vastauksesta olen saanut tukea omille ajatuksilleni.
Kosteusmittaria meillä ei ole käytössä, mutta eiköhän sellainen joltain lähipiiristä löydy. Ei liene huono juttu tarkistaa huoneiston kosteus, ettei tosiaan ole noussut pitkän päälle haitallisiin lukemiin (en vielä usko, että mitään varsinaisia vaurioita olisi syntynyt).
Ikkunan höyryongelmasta olenkin jo lukenut viestit muualta. Meillä tosin on varmaankin alkuperäiset (vm 76) 3-lasiset "kiinteät" ikkunat, joita ei pääse aukomaan eli joudumme kärsimään lasin välien likaisuudesta ja höyryyntymisestä nähtävästi niin kauan, kunnes mahdollisesti teetämme ikkunaremontin.
Jatkan aiheesta paremmalla ajalla.- Jonttu
..ekaks hommaat jostain ilmankosteusmittarin ja sitten tuumataan lisää. Niitä saa muuten kaupasta aika sopivan hintaan, joten sellaisen hankintaa omaksi kannattaa harkita. Sitten ainakin osaa paremmin säätää tuuletusta tilanteen mukaan, koska muuten asiaan "turtuu" - you know?
Mun pikkuveli osti yhden kauppakiinteistön ns. "alehintaan", kun siellä haisi home (kosteus). Homma saatiin sillä kuntoon, kun ilmastointia lisätiin mittaustulosten perusteella ja vanha kylmähuone kondensoivana pisteenä purettiin. Nyt siitä saa jo millin voittoa, et sen suuremmista ongelmista ei aina ole kyse..
Jonttu
- oi
Koska vettä alkaa tulla kun liesituuletinta aletaan käyttää, viittaa se entistä enemmän huonoon eristykseen.
On todennäköistä, että putki on jäässä tai/ja huurteessa sisäpuolelta, joka sitten alkaa sulaa, kun ilmaa kulkee enemmän läpi.- Mamma
Nyt kahtena iltana olen käyttänyt liesituuletinta ilman ruuanlaittoa (ikäänkuin kuivaustarkoituksessa) eikä putkesta enää valu vettä.Eilen rohkenin jopa laittaa ruokaa ja edelleen selvittiin ilman "vesivirtaa". Olen samalla hetkeksi lisännyt korvausilman saantia mm. avaamalla pari ikkunaa, jotta poistoilma virtaisi tehokkaammin.
Seuraava kohde poistoilmaputken "kuivaukselle" on sauna. Ajattelin, että lämmitän pari tuntia kiuasta ilman saunomisen (löylynlyönnin) aiheuttamaa vesihöyryä. Jos sitten jonakin iltana vaikka rohkenisi jo saunoakin. Tuossa on kyllä se kelju puoli erityisesti näin tiukoilla pakkasilla, että kun meillä lämmitetään sähkökiuasta, niin muu lämmönjako (sähköpattereilla) pysähtyy ja huoneisto kylmenee melko nopeasti.
Tällaisilla pienillä keinoilla yritän nyt päästä eteenpäin, toistaiseksi näyttää toimivan.
- talo -72
Asustelemme vuosimallia -72 olevassa talossa ja meillä on sama ongelma. Ikkunat tahtovat jäätyä kovilla pakkasilla ruutujen alareunaan.
Teimme viime kesänä talossa olohuoneen ikkunoihin remontin (raappaa, hiomista, maalausta ja tiivistystä) ja talvella ikkunoissa ei ole ollut jäästä jälkeäkään. Toisin on alkuperäiskunnossa olevissa ikkunoissa, joissa tiiviys ei ole kovin kummoista luokkaa, vaikka olisikin 3xlasit. Iän myötä ikkunoiden siis ikkunalasin ja karmien välistä alkaa käymään puhuri ei välttämättä huomattava, mutta sellainen kuitenkin että tapahtuu kondensoituminen ikkunalasin pinnalle.
Eli ikkunoiden osalta tarkistaisin ikkunoiden pitävyyden/tiivistyksen ja saunan tuuletusräppänän eristyksen. Syynä veden valumiseen voi olla korvausilman puute, jolloin painovoimainen ilmanvaihto ei toimi vaan ilma kiertää ns. vikasuuntaan. Sama ilmiö voi ilmetä myös matalapaineen aikana.- Mamma
Tuohon "syynä veden valumiseen voi olla korvausilman puute"... Olen itse päätynyt samaan tulokseen, että meidän ikkunoiden huurtumiset, veden valumiset yms johtuivat puutteellisesta ilmanvaihdosta ja jopa siitä, että huoneisto imi korvausilmaa poistoilmakanavien kautta (onko tuolloin kyse ylipaineesta??). Nyt, kun olemme saaneet "käännettyä" ilmanvaihdon oikeaan suuntaan lisäämällä korvausilman saantia, niin ongelmiakaan ei ole pariin päivää esiintynyt. Eilen rohkenimme jo saunoa eikä tänään ollut yksikään ikkuna huurteen peitossa (tuskin pelkästään pakkasten lauhtuminen auttoi).
- Jonttu
Mamma kirjoitti:
Tuohon "syynä veden valumiseen voi olla korvausilman puute"... Olen itse päätynyt samaan tulokseen, että meidän ikkunoiden huurtumiset, veden valumiset yms johtuivat puutteellisesta ilmanvaihdosta ja jopa siitä, että huoneisto imi korvausilmaa poistoilmakanavien kautta (onko tuolloin kyse ylipaineesta??). Nyt, kun olemme saaneet "käännettyä" ilmanvaihdon oikeaan suuntaan lisäämällä korvausilman saantia, niin ongelmiakaan ei ole pariin päivää esiintynyt. Eilen rohkenimme jo saunoa eikä tänään ollut yksikään ikkuna huurteen peitossa (tuskin pelkästään pakkasten lauhtuminen auttoi).
...hankkinut jo sen ilmankosteusmittarin? Se on siitä hyvä, että siitä näkee välittömästi asunnon kosteustilanteen ja osaa säätää ilmastoinnin riittävän suureksi. Ohjesääntö on, että talvella asunnon sisäilmankosteus ei saisi koskaan ylittää 55 prosentin rajaa, koska silloin kaikissa vähänkin kylmemmissä kohdissa alkaa tiivistyminen.
Henkilökohtaisesti olen jopa sitä mieltä, että talvella suurin suositeltava kosteusprosentti pitäisi olla jopa tuotakin huomattavasti matalampi (35), koska esim. ulkoseinälle sijoitettujen kaappien taustojen lämpötila laskee helposti homeelle otolliseen kosteusprosenttiin.
Jokainen joka ei edellistä usko voi koettaa työntää lämpömittarin jostain kolosta vaikkapa keittiökaapiston sokkelin taakse aivan seinän ja lattian rajapintaan. Parhaimmat lukemat löytyvät talon ulkoseinän kulmauksen vastaavista kohdista, jossa saavutetaan lähes tiivistymisen luokkaa olevia tuloksia vähänkin kylmemmillä ilmoilla.
Jonttu - Jonttu
Mamma kirjoitti:
Tuohon "syynä veden valumiseen voi olla korvausilman puute"... Olen itse päätynyt samaan tulokseen, että meidän ikkunoiden huurtumiset, veden valumiset yms johtuivat puutteellisesta ilmanvaihdosta ja jopa siitä, että huoneisto imi korvausilmaa poistoilmakanavien kautta (onko tuolloin kyse ylipaineesta??). Nyt, kun olemme saaneet "käännettyä" ilmanvaihdon oikeaan suuntaan lisäämällä korvausilman saantia, niin ongelmiakaan ei ole pariin päivää esiintynyt. Eilen rohkenimme jo saunoa eikä tänään ollut yksikään ikkuna huurteen peitossa (tuskin pelkästään pakkasten lauhtuminen auttoi).
....hankkinut jo sen ilmankosteusmittarin? Se on siitä hyvä, että siitä näkee välittömästi asunnon kosteustilanteen ja osaa säätää ilmastoinnin riittävän suureksi. Ohjesääntö on, että talvella asunnon sisäilmankosteus ei saisi koskaan ylittää 55 prosentin rajaa, koska silloin kaikissa vähänkin kylmemmissä kohdissa alkaa tiivistyminen.
Henkilökohtaisesti olen jopa sitä mieltä, että talvella suurin suositeltava kosteusprosentti pitäisi olla jopa tuotakin huomattavasti matalampi (35), koska esim. ulkoseinälle sijoitettujen kaappien taustojen lämpötila laskee helposti homeelle otolliseen kosteusprosenttiin.
Jokainen joka ei edellistä usko voi koettaa työntää lämpömittarin jostain kolosta vaikkapa keittiökaapiston sokkelin taakse aivan seinän ja lattian rajapintaan. Parhaimmat lukemat löytyvät talon ulkoseinän kulmauksen vastaavista kohdista, jossa saavutetaan lähes tiivistymisen luokkaa olevia tuloksia vähänkin kylmemmillä ilmoilla.
Jonttu
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ikävä sinua
Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k273623- 412459
Otavassa tapahtuu!
Rakennuspalo, yläkerta tulessa. Henkirikosta epäillään. Tiettyä henkilöautoa etsitään, minkä mahdollinen epäilty ottanut362304Tulemmeko hyvin
Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s72067Tiedän kuka sinä noista olet
Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta431572- 381539
- 141342
- 1271302
Pitkäaikaiset työttömät työllisyystöillä takaisin yhteiskuntaan
Vaikka se vähän maksaakin, niin parempi on valtion teettää hanttihommia, jottei yksilöistä tule yhteiskuntakelvottomia.2661285Kesäseuraa
Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t451275