Hassu otsikko, mihin yritin mahduttaa oleellisen:
Eli pappani, joka vanhainkodissa on aikoinaan antanut 1 poikansa adoptoitavaksi 1940-luvulla (=vanha adoptio). Tämä poika kuoli vuosi sitten. Häneltä jäi tytär.
Papalla myös 2 elossa olevaa lasta, joista toinen toimii papan edunvalvojana.
Pystyykö tätä adoptoidun pojan tytärtä tekemään enää mitenkään perinnöttömäksi? Eikö joku sellainen laki ollut (tai joku sellainen ilmoitus tms?), en vain muista mikä?
Ja kuka tuon pystyisi tekemään, ainoastaan pappani vai myös hänen edunvalvojansa ?
Vaiko elossa ollessaan tuo pois adoptoitu poika?
Eli pappani, joka vanhainkodissa on aikoinaan antanut 1 poikansa adoptoitavaksi 1940-luvulla (=vanha adoptio). Tämä poika kuoli vuosi sitten. Häneltä jäi tytär.
Papalla myös 2 elossa olevaa lasta, joista toinen toimii papan edunvalvojana.
Pystyykö tätä adoptoidun pojan tytärtä tekemään enää mitenkään perinnöttömäksi? Eikö joku sellainen laki ollut (tai joku sellainen ilmoitus tms?), en vain muista mikä?
Ja kuka tuon pystyisi tekemään, ainoastaan pappani vai myös hänen edunvalvojansa ?
Vaiko elossa ollessaan tuo pois adoptoitu poika?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei sitä ihmistä noin vain tehdä perinnöttömäksi!
Taitaa olla niin, että ainoa temppu, jolla tuo adoptoidun perimisoikeus olisi voitu estää, olisi ollut se, että *adoptiovanhemmat* olisivat vahvistaneet adoption uuden lainsäädännön mukaiseksi (n 1980-luvulla) veljen eläessä.
Voi jopa olla, että näin oli tehty? Näkyisi kuolleen veljen virkatodistuksessa.
www.finlex.fi :stä löytyy lakitekstiä.
Ja testamentin tekokaan ei taida enää olla mahdollista, kun puhut edunvalvojasta. Sillä olisi saanut edes perittävän osan puoleen.
(En ole juristi, vaan sattumalta samatapaisia asioita pyöritellyt maallikko.)
juttua mie justiinsa hain, eli olin joskus kuullut jostakin tuollasesta jutusta, mutta kun kasvatusvanhemmatkin on jo ajat sitten kuolleet, niin sitten asialle ei voi mitään.
Harmittaa antaa perintö täysin vieraalle ihmiselle, joka kuulemma on pahassa huumekoukussa. Mutta ei voi mitään, kiitos tiedosta.
tuolla testamentti jutulla, ihan mielenkiinnosta kysyn?
Eikö periaatteessa kaikki lapset peri saman, vai voiko siihen jotenkin vaikuttaa testamentilla?
Ihminen, jolla on rintaperillisiä, voi määrätä jäämistöstään testamentilla *puolesta* omaisuudestaan.
Eli voi tehdä testamentin, jossa määrää kaiken omaisuutensa vain osalle rintaperillisistään.
Rintaperillisellä on kuitenkin oikeus vaatia *lakiosansa*, joka puolet siitä, mitä hän olisi perinyt jos testamenttia ei olisi ollut.
Jos 'ulos jätetty' rintaperillinen ei sitä vaadi, menee perintö testamentin mukaan, kunhan se on tullut lainvoimaiseksi eli 6 kk testamentin tiedoksisaannista on kulunut.
Ja perukirjoitukseen tarvitaan todisteellinen tieto (mm) siitä, että kaikki ovat saaneet testamentin tiedokseen. Ja elämähän on sitten sitä, että osa näistä 'vieraista' perijöistä kunnioittaa vainajan viimeistä tahtoa - mutta vielä suurempi osa tietysti haluaa sen osuutensa.
Oletko sinä mielestäsi antamassa perintöä tälle sukulaisellesi?
Eiköhän olisi parempi keskittyä tosiaan vain siihen oman perinnön jakamiseen, joten poissulje varmuuden vuoksi testamentillasi se huumehörhö.
Siis pappasi on antanut oman lapsensa adoptoitavaksi ja tuo lapsi on nyt kuollut ja häneltä jäi perillinen.
Jos tätä tarkoitat niin eihän tuo perillinen ole mitenkään enää pappasi perijä koska tuo adoptoitu poika ei enää ollut pappasi poika.
Tuo lapsi perii pappasi pojan (sen entisen eli adoptoidun) omaisuuden mutta ei pappasi omaisuutta.
Vanhan adoptiolain aikana adoptoitu lapsi perii myös biologiset vanhempansa. Ja perintökaaren mukaan, jos rintaperillinen on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa.
munkin mielestä, eli rintaperillinen perii kuolleen.
En vain muistanut, että mikä homma tuo "adoption vahvistaminen" oli, eli kitos siitä mmm ?
Tuntuu kyllä tosi älyttömältä tuo vanha adoptiolaki ja varsinkin, kun varsinainen pois adoptoitu lapsi on nyt kuollut, niin hänen lapsensa perivät.
Eli meille täysin vieras ihminen.
Onkohan muuten kukaan vanhan adoption aikainen adoptiovanhempi tehnyt tuollaista "adoption vahvistamista" ?
Eihän se sieltä päin katsottuna kannata tehdä, jotta ottolapsi voi periä "parit" vanhemmat.
kysymys sinänsä on tullut jo vastattua.
Vanha, eli ns. heikko adoptio ei sentään ole täydellinen tupla, koska se ei oikeuta perimään adoptio setiä ja tätejä. On siis tapauskohtaista milloin perimyksen kannalta on ollut etua hakea adoptiolle vahvistus 1980 lain piiriin. Ei ole harvinaista, että kuolinpesään "löytyy" uusia sisaruksia, kun vainajasta pitää kerätä kaikki 15 ikävuoden jälkeiset virkatodistukset.
Kuitenkin vanha viisaus sanoo, että "veri on vettä sakeampaa", joten ymmärrän pappaa, ellei hän ole aikanaan järjestellyt alenevassa polvessa olevan rintaperillisensä syrjimistä.
Näissä toimissa onkin muu suku usein aktiivisinta.
Ihan totta puhut ja henkilökohtaisesti mulla ei olisi ollut mitään sitä vastaan, vaikka pois adoptoitu lapsi olisikin saanut oman osansa perinnöstä, vaikka en häntäkään ole ikinä nähnyt, eikä meidän suvusta kukaan. Mutta kysymyshän olikin nyt tästä adoptiolapsen lapsesta, joka on siis huumeveikkoja, joten tuntuu hirveeltä, että se osa perinnöstä menee "piikkinä" alas.
Mutta asiallehan ei enää mitään voi, sovittiin vain perillisten kanssa, että minä selvitän, miten asia on.
Voisi kuvitella ettei poisannetun lapsen elämä ole ollut niitä ruusuisimpia kohtaloita. Ehkä se sitten jossain näkyy.
Se mikä etoo, on aloittajan asenne mielestään parempana ihmisenä ja oikeutettuna saamaan perintöä.
kun tiiät jo miten asiat on menneet :)