Evoluutio-opin hallitsemassa biologiassa on yleensä tyydytty ajattelemaan, että jos eliöllä A on geeni G ja eliöltä B löytyy sama geeni, ja molemmista löytyy sama geenin ohjaama tuote (proteiini), eliöt ovat identtisiä geenien tasolla. Vielä tarkemmin voidaan sitten lukea yksittäiset DNA-emäkset todeta tämä tarkemman tason yhtenevyys (vaikkapa 100% tältä osin, jos kaikki emäkset ovat samoilla paikoilla).
Yllä esitetty käsitys geneettisestä yhtenevyydestä verrattuna eliöiden ulkoasun yhtenevyyteen johtaa harhaan, kuten jokainen voi todeta siitä, että menetelmällä simpanssi on jopa 98,5% yhtenevä ihmisen kanssa, ja rottakin jotain 70%. Fyskaalisissa mitattavissa ominaisuuksissa voi toinen ihminen poiketa minusta useimpien ominaisuuksien suhteen jopa 30% (siis kvantitatiivinen yhtenevyys alle 70%), eikä hänen tarvitse muistuttaa sen enempää simpanssia tai rottaa (kuin minunkaan ;-)
On joitakin jo tunnettuja tekijöitä, jotka antavat lisää perinnöllistä "erilaisuutta":
1) Aktiivisen geenin sijainti kromosomissa vaikuttaa sen tuotantoon/aktiivisuuteen.
2) Saman geeni esiintyy aktiivisena useampina kopioina geenistössä, ja näiden kopioiden lukumäärät vaihtelevat yksilöstä toiseen.
http://news.independent.co.uk/world/science_technology/article2007490.ece
Käsittääkseni tämä on varsin uutta tietoa.
3) Evoluutiouskomusten perusteella on suurin osa perintöaineksesta leimattu roska-DNA:ksi. Parempi termi olisi tuntematon DNA, koska tuon ei-geeniDNA:n merkitys on edelleen suurelta osalta tuntematon.
Varsinkin proteiinien rakenteisiin perustuvissa lajien yhtenevyysvertailuissa em. tekijät ovat jääneet huomiotta.
Ihminen pyrkii edelleen selvittämään kysymystä: mikä on ihminen? Raamattu antaa asiaan pari helpottavaa vastausta:
1) ihminen on Jumalan luoma laji,
2) joka on erikoisesti luotu Jumalan kuvaksi.
3) Kaikki lajit lisääntyvät lajiensa mukaan, joten muiden lajien edustajia tai niiden jälkeläisiä ei tarvitse lukea ihmisiksi.
Näillä vastauksilla voi elää elämäänsä eteenpäin ihan rauhassa, niinkuin jo aiemmatkin sukupolvet ovat tehneet. Tutkijat erikseen, heille on annettu omat vaivansa.
Yllä esitetty käsitys geneettisestä yhtenevyydestä verrattuna eliöiden ulkoasun yhtenevyyteen johtaa harhaan, kuten jokainen voi todeta siitä, että menetelmällä simpanssi on jopa 98,5% yhtenevä ihmisen kanssa, ja rottakin jotain 70%. Fyskaalisissa mitattavissa ominaisuuksissa voi toinen ihminen poiketa minusta useimpien ominaisuuksien suhteen jopa 30% (siis kvantitatiivinen yhtenevyys alle 70%), eikä hänen tarvitse muistuttaa sen enempää simpanssia tai rottaa (kuin minunkaan ;-)
On joitakin jo tunnettuja tekijöitä, jotka antavat lisää perinnöllistä "erilaisuutta":
1) Aktiivisen geenin sijainti kromosomissa vaikuttaa sen tuotantoon/aktiivisuuteen.
2) Saman geeni esiintyy aktiivisena useampina kopioina geenistössä, ja näiden kopioiden lukumäärät vaihtelevat yksilöstä toiseen.
http://news.independent.co.uk/world/science_technology/article2007490.ece
Käsittääkseni tämä on varsin uutta tietoa.
3) Evoluutiouskomusten perusteella on suurin osa perintöaineksesta leimattu roska-DNA:ksi. Parempi termi olisi tuntematon DNA, koska tuon ei-geeniDNA:n merkitys on edelleen suurelta osalta tuntematon.
Varsinkin proteiinien rakenteisiin perustuvissa lajien yhtenevyysvertailuissa em. tekijät ovat jääneet huomiotta.
Ihminen pyrkii edelleen selvittämään kysymystä: mikä on ihminen? Raamattu antaa asiaan pari helpottavaa vastausta:
1) ihminen on Jumalan luoma laji,
2) joka on erikoisesti luotu Jumalan kuvaksi.
3) Kaikki lajit lisääntyvät lajiensa mukaan, joten muiden lajien edustajia tai niiden jälkeläisiä ei tarvitse lukea ihmisiksi.
Näillä vastauksilla voi elää elämäänsä eteenpäin ihan rauhassa, niinkuin jo aiemmatkin sukupolvet ovat tehneet. Tutkijat erikseen, heille on annettu omat vaivansa.
Vastaukset 28
Vanhimmat
scifi-kirjan 8-silmäiseen avaruusolioon, mutta se ei
ole välttämättä loogisesti perusteltua eikä ajateltua. Raamattu ei siis ole tieteellinen kirja.
Eikö nuo suuret erot geeneissä ja "tuntemattomassa DNA:ssa" ihmisten välillä ole kaikkein helpoiten ymmärrettävissä juuri evoluution avulla? Samanlaisista eroistahan on kyse simpanssin ja ihmisenkin välillä.
Ihmisen ja simpanssin välillä on sentään lajiraja, mitä taas ei ole eri ihmisten välillä. Lajin mukaisesta lisääntymisestä (selvä havainto) ei voi päätellä yhteistä esi-isää kahdelle eri lajille, jotka eivät risteyde keskenään.
"Ihminen pyrkii edelleen selvittämään kysymystä: mikä on ihminen? Raamattu antaa asiaan pari helpottavaa vastausta:
1) ihminen on Jumalan luoma laji,
2) joka on erikoisesti luotu Jumalan kuvaksi.
3) Kaikki lajit lisääntyvät lajiensa mukaan, joten muiden lajien edustajia tai niiden jälkeläisiä ei tarvitse lukea ihmisiksi.
Näillä vastauksilla voi elää elämäänsä eteenpäin ihan rauhassa, niinkuin jo aiemmatkin sukupolvet ovat tehneet. Tutkijat erikseen, heille on annettu omat vaivansa. "
Elä ihmeessä käsityksiesi kanssa rauhassa, mutta mikä ihmeen vimma se saa sitten sinut latelemaan tänne tyhmyyksiäsi?
Nyt emme voi keskustella, koska pidät minua tyhmänä, mutta muuten tässä on kyse keskustelusta, johon voit tuoda oman näkemyksesi (-;
"mutta muuten tässä on kyse keskustelusta, johon voit tuoda oman näkemyksesi (-; "
Eli toin yhden näkemykseni jo, toinen voisi olla, että ensin opettelisit kunnolla aiheen josta tuot noita typeriä näkemyksiäsi, niin et ehkä vaikuttaisi niin typerältä, ellei se sitten juuri olekin tarkoituksesi.
Evokit eivät vain sitä käsitä. Miksiköhän asiat ovat heidän aivoillaan ylivoimaisen vaikeita käsittää. Lieneekö kyse perimästä :D
Minusta ei ole viisaita tuollaiset puheet. Miksi pitäisi ottaa jokin vanha kirjoitus totuudeksi ylitse muiden ja lopettaa tieteellinen tutkimus, kun muka vastaukset on jo valmiina?
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2775
Tätämenoa kun jatketan niin kohta simpanssit ovat lähempänä ihmistä, kuin mitä ihmiset ovat toisiinsa vertailtaessa :D
vaihtelu myös näkyy erilaisena älyllisenä käyttäytymisenä.
Älykkyys ja uskonnollinen usko – statistiikkaa
Alla oleva teksti esittelee lyhyesti kaikki yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset (ennen vuotta 1986) älykkyysosamäärän (eli ÄO:n, eng. IQ) ja uskon välisestä suhteesta. Artikkeli on paljon velkaa Free Inquiryn (1986) vastaavalle artikkelille. Alkuperäisen artikkelin sisältöä ei ole oleellisesti muutettu, tähän artikkeliin on kuitenkin lisätty muutama muu tutkimus aiheesta älykkyys ja uskonnollisuus. Omat kommentit alkuperäiseen artikkeliin on julkaistu kurssivoidulla tekstillä.
Joistain tutkimuksista puuttuu tarkat tekijöiden nimet ja vuosiluvut, lisäksi muutamissa artikkelin esiintuomissa tutkimuksissa on käytetty ns. sekundalähteitä. Artikkelin kieliasua ei ole myöskään tarkastettu. Pahoitteluni, koetan tehdä kyseisille asioille jotain lähiaikoina.
Opiskelijoista tehtyjä tutkimuksia
1. Thomas Howells, 1927
Tutkimus tutki 461 oppilaan älykkyyttä ja totesi että uskonnollisesti konservatiiviset "ovat, yleisesti ottaen, heikompia älyllisissä kyvyissä".
2. Hilding Carlsojn, 1933
Tutki 215 oppilasta ja totesi että "älykkäillä oppilailla on taipumus sympatisoida enemmän... ateismia".
3. Abraham Franzblau, 1934
Tähdensi Howellsin ja Carlsonin tutkimuksia ja testasi Termanin älykkyystestillä 354 juutalaista lasta, 10-16 ikävuoden väliltä. Tutkimuksessa selvisi uskonnollisuudella olevan negatiivinen suhde älykkyyteen (ts. ei-uskonnolliset ovat älykkäämpiä).
4. Thomas Symington, 1935
Testasi 400 oppilaan älykkyyttä lukioissa ja kristillisissä ryhmissä. Hän totesi, "on olemassa jatkuva positiivinen suhde vapaamielisellä ajattelulla ja älyllisillä kyvyillä..."
5. Vernon Jones, 1938
Testasi 381 oppilasta, todeten "on olemassa viitteitä positiivisesta yhteydestä vapaamielisen ajattelun ja älykkyyden välillä".
6. A. R. Gilliland, 1940
Muista aikaisemmista tutkimuksista poiketen, huomasi vain "pienen tai olemattoman yhteyden älykkyyden ja jumaluskon välillä".
7. Donald Gragg, 1942
Todisti päinvastaisen yhtäläisyyden ACE testin ja Thunderstonen "reality of god" testin välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat jälleen älykkäämpiä).
8. Brown ja Love, 1951
Denverin yliopistossa 613 mies- ja naisopiskelijaa testattiin. Keskiverto ÄO oli ei-uskovien keskuudessa 119, kun uskovilla tulos oli ainoastaan 100. Ei-uskonnollisten keskimääräinen tulos oli parempi kuin 80 % väestöstä, uskonnollisten ollessa keskitasoa. Heidän löytönsä "vahvistivat Howellsin tulosta".
9. Michael Argyle, 1958
Tuli älykkyystestisarjassaan tulokseen "vaikka älykkäät lapset pitävät vahvemmin kiinni uskonnollisista käsitteistä, he ovat myös ensimmäisiä jotka uskaltavat kyseenalaistaa uskonnon ja älykkäistä opiskelijoista erittäin harvat hyväksyvät uskonnollisia uskomuksia".
10. Jeffrey Hadden, 1963
Ei löytänyt yhteyttä älykkyyden ja arvosanojen välillä. Löytö oli poikkeava, koska GPA arvosanat ovat yleensä vahvasti kytköksissä älykkyyteen. Muut tekijät ovat saattaneet vaikuttaa Wisconsin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
11. Young, Dustin and Holtzman, 1966
Uskonnollisuus laski sitä mukaan kuin GPA arvosanat paranivat.
12. James Trent, 1967
Teetti kyselyn 1400 lukion päättävillä opiskelijoilla. Hän ei löytänyt suuria eroja, mutta älykkäiden opiskelijoiden osuus oli tutkimuksessa ylimitoitettu.
13. C. Plant ja E. Minium, 1967
Älykkäät opiskelijat olivat vähemmän uskonnollisia, sekä ennen että jälkeen lukion.
14. Robert Wuthnow, 1978
532 opiskelijasta, 37 % kristityistä, 58 % kristinuskon jättäneistä ja 53 % ei-uskonnollisista saavutti yli keskiverron SAT testissä. (SAT on amerikkalainen älykkyystesti)
15. Hastings ja Hoge, 1967, 1974
Tutki 200 lukiolaista, eikä löytänyt huomattavaa yhteyttä.
16. Norman Poythress, 1975
Keskiverto SAT arvosanat ovat vahvasti anti-uskonnollisilla 1148, keskiverto anti-uskonnollisilla 1119, hieman anti-uskonnollisilla 1108 ja uskonnollisilla 1022.
17. Wiebe ja Fleck, 1980
Tutki 158 mies- ja naispuolista Kanadan yliopiston opiskelijaa. Hän raportoi "ei-uskonnollisten oppilaiden olevan usein erittäin älykkäitä" ja "huomattavasti älykkäämpiä kuin uskonnollisten oppilaiden".
Muita
Pratt (1937) tutki 3 040 opiskelijaa paikallisessa osavaltion julkisessa lukiossa (uskonnollisuus mitattiin virallisen kuuluvuuden perusteella), ja totesi että "mihinkään kirkkoon kuulumattomat, saavat matalamman ACE tuloksen kuin oppilaat missä tahansa uskonnollisessa ryhmässä".
Francis (1979) (käyttäen rukoilun ja kirkkoon kuuluvuuden tiheyttä mittarina) tutki 2 272 ala-asteen opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä ja totesin "ettei löytänyt minkäänlaista yhtäläisyyttä ÄO:n ja uskonnollisen käytöksen välillä, kontrolloiden vanhempien yhteiskuntaluokan".
Francis (1986) toisti vanhemman tutkimuksensa ja päätyi samoihin tuloksiin. Tutkimukseen osallistui 6 955 opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä.
Oppilaitosten väliset vertailut
1. Rose Goldsen, 1952
Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskoivat jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Harvard 30; UCLA 32; Dartmouth 35; Yale 36; Cornell 42; Wayne 43; Weslyan 43; Michigan 45; Fisk 60; Texas 62; North Carolina 68.
2. National Review Study, 1970
Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskovat persoonattomaan henkeen tai jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Reed 15; Brandeis 25; Sarah Lawrence 28; Williams 36; Stanford 41; Boston U. 41; Yale 42; Howard 47; Indiana 57; Davidson 59; S. Carolina 65; Marquette 77. Marquette on uskonnollinen koulu
3. Caplovitz ja Sherrow, 1977
Kristinuskon jättäneiden osuus kasvoi 5 prosentista huonoissa kouluissa, 17 prosenttiin huippu kouluissa.
4. Niemi, Ross ja Alexander, 1978
Eliitti kouluissa, uskoa piti tärkeinä vain 26 prosenttia oppilaista. Vastaava tulos kaikkien oppilaiden kesken on 44 prosenttia.
Tutkimukset erittäin älykkäiden ryhmien keskuudessa
1. Terman, 1959
Tutki ihmisiä joiden ÄO on yli 140. Miehistä vain 10 % ja naisista 18 % olivat vahvasti uskonnollisia. 62 % miehistä ja 57 % ilmaisi uskon olevan vähäpätöinen asia, kun taas 28 % miehistä ja 23 % naisista, ilmoitti uskon olevan yhdentekevää.
2. Warren ja Heist, 1960
Ei löytänyt eroja National Merit oppineiden ryhmässä. Tutkimukseen saattoi vaikuttaa se tosiasia, ettei NM oppineita valita ÄO-arvosanan tai koulumenestyksen perusteella, vaan arvioinnissa on mukana myös lista erilaisia älykkyydestä riippumattomia suoritteita.
3. Southern ja Plant, 1968
Tutki 42 mies- ja 30 naispuolista Mensan jäsentä. Mensan jäsenet olivat keskimäärin paljon vähemmän uskonnollisia uskomuksia, kuin keskiverot amerikkalainen lukion opiskelija tai aikuinen.
Tutkijoista tehtyjä tutkimuksia
1. William S. Ament, 1927
Tarkasti silloisen Michiganin yliopiston rehtorin C. C. Littlen tutkimuksen, jonka mukaan huippu tutkijat olivat yli 40 kertaa useammin ei-uskonnollisia, verrattuna tavalliseen väestöön.
2. Lehman ja Witty, 1931
Teki tutkimuksen 1189 huippututkijalle, ja totesi että ei-uskonnollisuus on peräti 81,4 kertaa yleisempää heidän keskuudessa, kuin valtaväestön.
3. Kelley ja Fisk, 1951
Löysivät negatiivisen (-.39) yhteyden uskonnollisten arvojen ja tieteellisesti hyvien tutkimusten välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat objektiivisempia tutkijoita). Millä tämä tieto on mitattu, on kirjoittajalle epäselvä.
4. Ann Roe, 1953
Haastatteli 64 "huippu tutkijaa, lähes kaikki jäseniä arvovaltaisessa National Academy of Science tai American Pihlosophical Society. Hän raportoi että, vaikkakin lähes kaikki heistä omasivat uskonnolliset vanhemmat ja olivat usein käyneet pyhäkoulun, 'vain kolme näistä miehistä otti usein osaa jumalanpalveluksiin. Muutama muu kävi silloin tällöin kirkossa, tai lahjoitti kirkolle rahaa jossa eivät käyneet... Kaikki muut olivat ajat sitten hylänneet uskon elämän oppaana, ja kirkolla ei ollut minkään näköistä merkitystä heidän elämässään... Muutama heistä on militantti ateisti, mutta suurinta osaa ei yksinkertaisesti kiinnosta'".
5. Francis Bello, 1954
Haastatteli ja kyseli 107 teollisuuden ulkopuolella työskentelevältä alle 40-vuotiailta tutkijoilta, joiden tutkimustuloksia vanhemmat kollegat pitivät huipputuloksina. 87 saadusta vastauksesta, 45 prosenttia kertoi olevansa "agnostikko tai ateisti", ja lisäksi 22 prosenttia kertoi, ettei kuulu mihinkään uskontoon. Ryhmän 20 parhaana pidetystä tutkijasta "niiden osuus jotka ovat ei-uskonnollisia, on selkeästi suurempi kuin koko tutkimusryhmässä".
6. Jack Chambers, 1964
Esitti kyselyn 740 amerikkalaiselle psykologille ja kemistille. Hän tuli tulokseen että "huippuluovista yksilöistä... huomattavan suuri määrä ei sympatisoinut mitään uskontoa, tai ei omannut erityistä kiinnostusta uskontoon". Huippu psykologeista peräti 40 prosenttia ei omannut kiinnostusta uskoa kohtaan, kemistien vastaava prosentti oli 16.
7. Vaughan, Smith, and Sjöberg, 1965
Lähetti kyselylomakkeen 850 yhdysvaltalaiselle psykologille, biologille, kemistille ja geologille, joiden nimet oli listattu "American Men of Science" (1955), koskien kirkkoon kuuluvuutta, kirkossa käymistä ja uskoon elämän jälkeisestä kuolemasta. 642 vastauksesta, 38,5 % eivät uskoneet kuoleman jälkeiseen elämään, kun puolestaan 31,8 % uskoi. Kuolemattomuuten uskominen oli harvinaisempaa huippu yliopistojen tutkijoiden keskuudessa, kuin niiden jotka työskentelivät valtiolle tai vähäisemmille yliopistoille. Kysely tehtiin ajankohtana jolloin yli 67 % yhdysvaltalaisista uskoi kuoleman jälkeiseen elämään, joten tutkijat olivat paljon tavallisia aikuisia epäuskonnollisempia.
8. Skeptic lehti, 1998
Julkaisi tutkimustuloksen joka vertaili uskonnollisuutta eri tieteenalojen välillä. Tavallisista kansalaisista noin 90 % uskoi jumalaan. Tutkijoista vastaava luku on keskimäärin hieman alle 40 %. Matemaatikoista hieman yli 40 % uskoo jumalaan, biologeista alle 30 %, fyysikoista vain noin 20 %.
9. Nature lehti 394:313, 2001
Esitti että viimeisemmän tutkimuksen mukaan 72 % National Academy of Sciencen jäsenistä (= huippututkijoista) on ateisteja, 21 % agnostikkoja ja vain 7 % jumalaan uskovia.
Muuta
1. Franzblau, 1934
Löysi tutkimuksessaan negatiivisen yhteyden uskonnollisuuden ja rehellisyyden kanssa (ts. ei-uskonnolliset ovat rehellisempiä).
2. Ross, 1950
Tutkimus päätyi tulokseen, jonka mukaan on suurempi todennäköisyys että ateistit ja agnostikot auttavat hätää kärsiviä, kuin että vahvasti uskonnolliset tekevät sen.
3. Hirschi ja Stark, 1969
Huomasivat että kirkossa käyvät ja kirkossa käymättömät lapset, rikkovat yhtä usein lakia.
4. Fundamentalistikristittyjen oma tutkimus, 1995
Tuli siihen tulokseen että uskovien osuus on suurempi huonosti tienaavien ja heikosti koulutettujen keskuudessa. Uskon asioita tärkeänä heikosti koulutetuista pitää 63 %, vastaavan luvun ollessa 53 % korkeasti koulutettujen keskuudessa. Yli 50 000 $ tienaavien keskuudessa vastaava prosentti on 48, kun taas alle 20 000 $ tienaavien keskuudessa prosentti on 66.
Vaikka tuloista ei suoranaisesti voida vetää johtopäätöstä älylliseen kapasiteettiin, on olemassa vahva yhteys suurten tulojen ja korkean ÄO:n välillä. Älykkyyden ja tulojen yhteyttä ei tutkimuksessa otettu esille.
5. The Barna Research Group, 1999
Selvitti avioeron yleisyyttä Yhdysvalloissa. Ryhmä huomasi että uudesti syntyneiden kristittyjen avioeroprosentti on 27 %, vastaavan ollessa tavallisilla kristityillä 24 % ja ateisteilla ainoastaan 21 %. Lisäksi selvisi, että osavaltioissa missä raamattua opetetaan eniten kouluissa ja jossa uskolla on vahva asema, on eniten avioeroja koko maassa.
6. Vankilastatistiikkaa
Suhteutettuna yhdysvaltojen väestöön, uskonnollisten ihmisten lukumäärä vankilassa on yli 40-kertainen, verrattuna ateistien määrään. Yksi mahdollinen selitys saattaa olla koulutuksella, mutta se vain vahvistaisi sen, ettei usko ole todellinen vastaus. G-7 maiden (eli maailman kehittyneimpien valtioiden) keskeisessä vertailussa on todettu että usko korreloi positiivisesti rikollisuuden määrään kanssa. Toisen maailmansodan jälkeen niissä maissa rikollisuus on vähentynyt eniten, missä uskon rooli on laskenut vahvimmin.
Skeptic lehden mukaan (vol. 6 #2 1998), useat tutkimukset korostavat että on olemassa negatiivinen korrelaatio teismin ja moraalisuuden välillä (ts. ateisteilla on keskimääräistä korkeampi moraali). Artikkelin kokoajalla ja kirjoittajalla ei valitettavasti ole tarkkaa listaa näistä tutkimuksista.
Yhteenveto
Lyhyesti: älykkäämmät ihmiset ovat useimmin ei-uskonnollisia. On olemassa suurempi todennäköisyys, ettei älykäs ihminen usko jumalaan. Uskonnollisten ihmisten keskiarvoinen ÄO on myös pienempi, kuin ei-uskonnollisten ihmisten vastaava ÄO:n keskiarvo. Tätä tulosta vahvistaa vielä lisäksi se fakta että yllä esitettävät tutkimukset on suoritettu eri metodeilla, eri ajankohtina, eri henkilöiden toimesta etc., silti tulos pysyy samana. Uskonnollisuus ei myöskään paranna avio-onnea, eivätkä uskonnolliset ihmiset toimi yhtään moraalisemmin verrattuna ei-uskonnollisiin. Nämä tiedot eivät ole mitenkään uusia, uskontososiologiassa on pitkään jo pidetty todennäköisenä että uskonnollisuus kompensoi jotain muuta heikkoa kykyä kuten "fertiliteettiä, älykkyyttä, tuloja, ulkonäköä, menestystä" etc.
Päivitetty: 05.09.2004"
http://www.stabu.net/uskojaao.html
Valikointi on ollut listan tekijällä suurta. Tämä oli ehkä kaiken huippu:
"The Barna Research Group, 1999
Selvitti avioeron yleisyyttä Yhdysvalloissa. Ryhmä huomasi että uudesti syntyneiden kristittyjen avioeroprosentti on 27 %, vastaavan ollessa tavallisilla kristityillä 24 % ja ateisteilla ainoastaan 21 %. Lisäksi selvisi, että osavaltioissa missä raamattua opetetaan eniten kouluissa ja jossa uskolla on vahva asema, on eniten avioeroja koko maassa."
Mikä on selitys kyseiselle ilmiölle?
Tietenkin se, että uudestisyntyneet kristityt omaavat lähinnä aviosuhteita. Ateistit taasen harrastavat huomattavassa määrin enemmän avosuhteita, joiden päätökset eivät tilastoidu avioeroiksi. Jos avoerotkin otettaisiin tarkastelun kohteeksi, havaittaisiin että parinvaihto on uudestisyntyneillä kristityillä, ja muillakin kristityillä huomattavasti vähäisempää, kuin ateisteilla. Mutta siitähän ei luettelon tekijä halunnut mainita, hän ennemmin halusi jotenkin näyttää ateistien olevan "moraalisempia" (mitä se sitten tarkoittaakaan, kun ateismi ei sisällä edes oppia siitä mikä on oikein ja väärin) kuin kristityt.
Mihin tuo oli vastaus? Ei ainakaan kysymykseeni.
jos kysymyksessä on sairas narsistinen yksilö.
".. Tietenkin se, että uudestisyntyneet kristityt omaavat lähinnä aviosuhteita. Ateistit taasen harrastavat huomattavassa määrin enemmän avosuhteita, joiden päätökset eivät tilastoidu avioeroiksi. .."
.. tueksi?
:)
Miksi ihmeessä juuri tässä asiassa pitäsi tyytyä Raamatun antamaan vastaukseen? Miksi seemiläinen perimätieto antaisi oikean tiedon ihmisten tai elämän alkuperästä? Vastaavia, mutta erilaisia vastauksia löytyy muidenkin kansojen perinteestä ja vanhoista kirjoituksista. Miksi tämä yksi olisi totuusarvoltaan jotenkin parempi? Jopa niin hyvä, että pitäisi pidättäytyä enemmästä tutkimuksesta ja todeta vain, että kyllä varmaan se Jahve maailman loi, kun juutalaisten historiankirjoissa niin sanotaan?
Voihan varmaan sulkea silmänsä ja korvansa ja elää tuonkin tiedon varassa. Ihan hyvin on mennyt elämä ihmisillä silloinkin kun uskottiin maan olevan litteä ja taivaan pallonkuori. Ja kyllä sen näkemyksen varassa vieläkin voisi elää onnellisena. Mutta miksi ihmeessä pitäisi, kun parempaa tietoakin on tarjolla? Kerro minulle se.
Seivästävä ja kärventävä ja veriuhreja halajava Raamatun jumala joka kommunikoi ihmisen kanssa 'kielillä puhumalla' eli mölisemällä loi maailman?
Huoh, jälleen tuttumies on tarjoamassa vähänkään uuteen asiaan ensimmäisenä sitä perinteisen halpaa selitystään, joka ei tietysti tässäkään ole tarpeen.
Eikä tuo asiakaan niin uusi ole kuin tuttumies näyttää luulevan. Se on tiedetty jo kymmeniä vuosia, että ei-koodaava osa genomista sisältää kopioita genomin muista osista. Se sen sijaan on uutta tietoa, että noiden kopioiden määrät varioivat ihmisillä enemmän kuin on tiedetty. Roska-DNA:sta ei muuten ole puhuttu vuosiin, vaan tuokin on tiedossa, että sillä saattaa olla esim. jotakin säätelytehtäviä tms.
>>Evoluutio-opin hallitsemassa biologiassa on yleensä tyydytty ajattelemaan, että jos eliöllä A on geeni G ja eliöltä B löytyy sama geeni, ja molemmista löytyy sama geenin ohjaama tuote (proteiini), eliöt ovat identtisiä geenien tasolla.Vielä tarkemmin voidaan sitten lukea yksittäiset DNA-emäkset todeta tämä tarkemman tason yhtenevyys (vaikkapa 100% tältä osin, jos kaikki emäkset ovat samoilla paikoilla).>Yllä esitetty käsitys geneettisestä yhtenevyydestä verrattuna eliöiden ulkoasun yhtenevyyteen johtaa harhaan, kuten jokainen voi todeta siitä, että menetelmällä simpanssi on jopa 98,5% yhtenevä ihmisen kanssa, ja rottakin jotain 70%. Fyskaalisissa mitattavissa ominaisuuksissa voi toinen ihminen poiketa minusta useimpien ominaisuuksien suhteen jopa 30% (siis kvantitatiivinen yhtenevyys alle 70%), eikä hänen tarvitse muistuttaa sen enempää simpanssia tai rottaa (kuin minunkaan ;-)>On joitakin jo tunnettuja tekijöitä, jotka antavat lisää perinnöllistä "erilaisuutta":
1) Aktiivisen geenin sijainti kromosomissa vaikuttaa sen tuotantoon/aktiivisuuteen.>2) Saman geeni esiintyy aktiivisena useampina kopioina geenistössä, ja näiden kopioiden lukumäärät vaihtelevat yksilöstä toiseen.http://news.independent.co.uk/world/science_technology/ article2007490.ece
Käsittääkseni tämä on varsin uutta tietoa.>3) Evoluutiouskomusten perusteella on suurin osa perintöaineksesta leimattu roska-DNA:ksi. Parempi termi olisi tuntematon DNA, koska tuon ei-geeniDNA:n merkitys on edelleen suurelta osalta tuntematon.>Varsinkin proteiinien rakenteisiin perustuvissa lajien yhtenevyysvertailuissa em. tekijät ovat jääneet huomiotta.>Ihminen pyrkii edelleen selvittämään kysymystä: mikä on ihminen? Raamattu antaa asiaan pari helpottavaa vastausta:
1) ihminen on Jumalan luoma laji,
2) joka on erikoisesti luotu Jumalan kuvaksi.
3) Kaikki lajit lisääntyvät lajiensa mukaan, joten muiden lajien edustajia tai niiden jälkeläisiä ei tarvitse lukea ihmisiksi.
Sikäli toki tuttumies on oikeassa, että geenit "eivät ole kaikki": ihminenkin on geeniensä ja ympäristötekijöiden summa.
1. Kun luin ensimmäisen kappaleen, ajattelin, että nyt tuleekin rankkaa krittiikkiä, kumousta yms.
Mielestäni olit paljolti samaa mieltä ja tuossa "tämä on uutta" kohdalla vähän vinosti lukemalla yritit saada näyttämään siltä, että olisin väittänyt jotain kauheeta. Täsmensit toki sanomaani, kiitos nyt siitä (-;
Mitä sitten Raamatuun tulee, niin ennen muuta se on arvoja luova ja ylläpitävä teos. Tuohon kysymykseen: mikä on ihminen, liittyy tämä arvoulottuvuus esim. siten, että jos meidän laskettaisiin hieman Linnétä mukaillen samaksi lajiksi simpanssin kanssa, siitä olisi nimenomaan arvosektorille seurauksia, ei niinkään biologiaan tai kladistiikaan.
Raamatun kokonaissanoma on sillätavalla aikariippumatonta, että nyt vielä "vanhatestamentillista" kulttuuria elävät löytävät sieltä omansa, avaruusaikakauden ihmiset omansa (vaikka avaruussotia!). Mitä esim. lajikäsitteeseen tulee, niin eiköhän Raamatussa se ole sanottu tiivistetysti hyvin (vaikka ei olekaan kyse biologian oppikirjasta ;-) Jos Raamatussa olisi jotain 50 sivua erilaisista lajin määrittelyistä yms., niin kiinnostaisiko se edes sinua enempää?
Se, että sinä olet valinnut vihamielisen asenteen Raamatun ilmoitukseen ja kristinuskoon, on sinun valintasi. Voit jopa kehitellä näennäisloogisia perusteluja tuolle asenteellesi. Mutta tieteellisiä nuo asenteet eivät ole.
I:[Raamattu antaa helppoja vastauksia henkisesti laiskoille tai tyhmille.]
Unodit mainita, että myös muille (-;
I:[Sinäkin työnnät pääsi taas kerran pensaaseen. ]
Jäikö sinulta omalle kohdallesi huomaamatta tämä: "Tutkijat erikseen, heille on annettu omat vaivansa."
Siis niistä eroista ihan mutuna veikkaan, että geenejä ohjaava koneisto on edelleen osittain löytämättä, ja se vaikuttaa lopputulokseen myös. Tuntemattoman DNA:n rakenteessa (ei tulkittavassa koodissa)?
En usko että tästä kovin isoa kiistaa saadaan aikaan :)
>>Se, että sinä olet valinnut vihamielisen asenteen Raamatun ilmoitukseen ja kristinuskoon, on sinun valintasi. Voit jopa kehitellä näennäisloogisia perusteluja tuolle asenteellesi. Mutta tieteellisiä nuo asenteet eivät ole.
toisaalta uskoo nykytieteeseen ja DNA:han, geeneihin, toisaalta vanhaan mytologiaan joka on plagiaatti vielä vanhemmista.
Normaalisti uskiksella on kaksi aivolohkoa, joiden välissä ei ole kytkentää ja joista se uskispuoli ajaa puolivaloilla.
Tällä ei ole edes parkit päällä.
Jos eri lajit olisivat "erikseen luotuja", miksi niillä olisi samanlainen genetiikka. Miksi kaikilla perimä on samassa DNA-molekyylissä? Miksi kaikilla "erikseen luoduilla" perimä on samassa molekyylissä? Miksi rotta ja ihminen ovat 70-prosenttisesti samanlaisia, jos ne on luotu toisistaan riippumatta?
Jos ihminen on Jumalan kuva, onko rotta 70-prosenttisesti Jumalan kuva?
Yksikin geeni riittää, mutta mihin?
Muuten voinet vastata, miksi autot ja laivat tehdään pitkälti samoista alkuaineista, vaikka niillä on eri suunnittelijat ja alkuaineita on n. 100? Ja miksi molempien suunnittelijat käyttävät CAD-ohjelmia, vaikka muitakin ohjelmia on olemassa?
kysymykseen paskantaako karhu metsään?
> Muuten voinet vastata, miksi autot ja laivat tehdään pitkälti samoista alkuaineista, vaikka niillä on eri suunnittelijat ja alkuaineita on n. 100? Ja miksi molempien suunnittelijat käyttävät CAD-ohjelmia, vaikka muitakin ohjelmia on olemassa?
Koska ihmisillä on käytössään vain rajallinen määrä resursseja, niin aineellisia kun henkisiäkin. Jos ihmisten kapasiteetti suunnitella ja toteuttaa olisi rajaton, toki autot ja laivat olisivat paljon parempia kun nykyään, ne olisivat täydellisiä tehtäviinsä.
Mites kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän jumalan, kaiken luojan ja hallitsijan, taivaan ja maan herran, resurssit? Onko jumalallakin vain muutama CAD-ohjelma käytössään?
En ole huomannut missään käsiteltävän sitä puolta geenien toiminnasta, että sama geeni erilaisessa ”tuotantolinjassa” voi tuottaa erilaisen lopputuloksen.
Tuotantolinjalla tarkoitan esim. naisen kohtua.
Asiasta mitään tietämättä olen ”aivan varma” että sikiö ja kohtu vaihtavat tietoja koko kehityksen ajan syntymätapahtumaan saakka.
Sikiö lähettää tietoja tilanteen edistymisestä ja jälkeläistehtaan johto vastaa niihin sopivalla tavalla. Tästä syystä lajit eivät voi sekoittua keskenään, väärä tuotantolinja ei osaa vastata oikein.
http://onegoodmovemedia.org/movies/0611/johnsafranvsmormons.mov