leikitäänkö

olisi mikä sää ;)

meidän muksut viihtyy paljon paremmin pihalla kuin sisällä, se on tullut huomattua tässä vuosien varrella.

Koska ollaan suuri perhe, talokaan ei mikään kartano, niin on paljon käytännöllisempää että lapset leikkii pihalla, onhan siellä lääniä missä juosta ja riehua itsensä väsyksiin, toisin kuin sisällä.

Ei meidän lapset silti ihan kokonaan pihalla asu, sisällä käydään välillä tekemässä läksyt, syömässä, nukkumassa tietenkin ja puuhastelemassa jotain "rauhallisempaa" esim. leipominen ja ruuanlaitto on sellaisia, piirtäminen, muovailu ja askartelu, isommat lapset toisinaan käy netissäkin ja pienemmät saattaa pelata tietsikalla (harvoin) tv:tä ei ole, niin lapset käyttää senkin ajan muuten.

Kyllä minäkin olen saanut leikkeihin osallistua, varsinkin jos on ollut vain 1 tai 2 lasta kerrallaan alle kouluikäisenä kotihoidossa ja muut koulussa päivät.

Pihalla meidän lapset rakentaa majaa, joka ei koskaan kuulemma tule valmiiksi. Se on ollut työn alla nyt kohta 4 vuotta, ja aina vain keksivät uutta rakentamista. Vallihaudasta me vanehmmat emme kauhesti innostuneet, se nimittäin kaivettiin majan ympärille omalle pihallemme nurmikolle, mutta emme sitä raaskineet rueta täyttämäänkään ;) Trampoliinin saimme isovanhemmilta yhteisenä lahjana kaikille lapsille yhteiseksi. Halkaisia on huikeat melkein 5 metriä. Turvaverkko tuli sitten seuraavana kesänä lahjaksi, kun naapuritalossa sattui tytölle ikävä tapaturma kun tipahti trampoliinilta.

Talvisin meidän lapset tekee kaikkea mahdollista lumesta, on ollut eläintarhaa, linnaa, lumiukkoperhettä, elefanttia...

Pihalla on myös rimpuiluteline, joka on suuressa suosiossa. Keinut on myös kuusen oksassa kiinni, ja varsinkin talvella hypätään paljon pituushyppyä keinusta.

Lapset myös pyöräilevät omaksi ilokseen, ajelevat mönkkärillä tai leikkivät muuten vain yhdessä naapuruston lasten kanssa.

Hyppynaru, kirkonrotta, hippa, kymmenen tikkua laudalla, pallo paikalla, jalkapallo, pesäpallo, kaikkea tuota meillä harrastetaan.

Jos teillä on mahdollisuus, niin ulos vain leikkimään, sää ei ole este. Mutta jos asutte esim kerros tai rivitalossa niin hankalampi juttu.

Sisällä meillä leikitään piilosta, muovaillaan muovailuvhalla, askarrellaan, rakennellaan legoilla jne...

Erilaiset lautapelit ovat mukavaa koko perheen puuhaa.

Legoilla rakentaminen on tietty tosi kivaa, ja Barbeilla ja kaikenlaisilla hirviöukkeleilla leikkiminen.

Sokko on myös mukavaa, mutta siinä on todellakin oltava joku aikuinen mukana, ettei satu mitään onnettomuuksia.

Avaimen piilottaminenkaan ei tarvo isoja tiloja.

Joskus on ihan kiva vaan olla,
lukea, piirtää, katsella TV:tä/Videoita,
tehdä käsitöitä/askarrella.

Enpä juuri osallistu lasten leikkeihin, muuta kuin "päällysmiehenä", en ainakaan sellaisiin puuhiin tai leikkeihin, joita en millään viitsi leikkiä- olipa lapsia paikalla yksi tai useampi.

Joskus tietysti lapsellisuus iskee ja olen esim. paininut poikien kanssa tai ollut hippaleikkiä tai pyssyksiä (myös sisällä). Patjat lattialle ja hyvä peuhupaikka on valmis. taikka iso viltti olohuoneen pöydän päälle ja pikku mökki innoittaa vaikka millaisiin leikkeihin.

Sateella minä ja lapset usein lintsataan ulkoilusta, silloin on kiva tehdä sisäpuuhia, esim. leipominen on kaikista hauskaa, samoin piirtely, värittäminen.Itsekin innostun joskus värittämään värityskirjoja, joulukorttien teko on myös kivaa, vaikkaen itse mikään askartelu ihminen olekaan.

Ahtaissa tiloissa pitää tietysti vähän rajuimpialeikkejä rajoittaa, mutta aina väliin pitää myös meteliä sietää ja yksi huone voisi olla peuhuhuone (ovi kiinni). Mielikuvitusleikit ovat myös suosittuja (ainakin pienemmillä) esim. leikitään jotain eläintä-näissä äitikin jaksaa usein ollamukana, kyselemässämitä eläin syö, miten se leikkii, mitä se nyt puuhailee jne...

Itse olen joskus jopa ommellut vähän roolivaatetta eläimille tai zorroille...

Ja sitten kun pikku kissa tai elefantti alkaa ottaa hermon päälle, lapselle voi rehellisesti sanoa, että äiti ei jaksa enää leikkiä... menepäs pikku kisuli omiin puuhiin.

Meillä on lapset hyväksyneet sen, ettäkaikkiin leikkeihin ei aikuinen halua osallistua. Kuten kerroin itse osallistun vaan sellaisiin juttuihin jotka innostavat myösminua. Tosin olen lapsellinen ihminen ja innostun aika monista lasten jutuista ja katson väliin myös lasten ohjelmia esim. Antti Aamunen on melko hyvä...

MYös lukeminen on kivaa sisäpuuhaa, jos ei itse viitsi tai voi lukea(esim. pienempien häiritessä) satukasetit ja cd-levyt on hyvä vaihtoehto.

Vanha hyvä rauhoituskeino on paperiukkojen tai nukkien askartelu. Veljeni leikkeli aina ison kasan paperieläimiälapsille käydessään vierailulla.. ja niin vain villit pojatkin istuivat posket punaisina lekkelemässä pikku possuja paperista ja lopuksi niillä voi sitten vielä leikkiä.... ja kenties rakentaa pahvilaatikosta vielä kodin paperieläimille, eikä harmita jos sattuuleikkivälineet särkymään leikin tuoksinassa.