he kutsuivat minua
pienet enkelit sinivalkoisissa siivissään
kadonneita käytäviä, yksinäisiä öitä
kirkasta valoa ja sataa tähtiä
ja minä kävelen, ryömin eteenpäin
kädet mullassa, lumessa
kirvelee, polttaa, melu hukkuu omaan huutooni
sydämeni syke vaimenee
äänettömyys, hiljaisuus, kenties hiljainen kadotus
sydänyön talvi
rauha hukkuu aamuauringon säteisiin
jossain kaukana kuuluu ukkosen vaimea kumu
pienet enkelit sinivalkoisissa siivissään
kadonneita käytäviä, yksinäisiä öitä
kirkasta valoa ja sataa tähtiä
ja minä kävelen, ryömin eteenpäin
kädet mullassa, lumessa
kirvelee, polttaa, melu hukkuu omaan huutooni
sydämeni syke vaimenee
äänettömyys, hiljaisuus, kenties hiljainen kadotus
sydänyön talvi
rauha hukkuu aamuauringon säteisiin
jossain kaukana kuuluu ukkosen vaimea kumu
Vastaukset 1
Vanhimmat
miten kaunis runo, kaunis ja koskettava.
Syvällinenkin, kiitos - olipa nautinnollista
luettavaa.
Itse en kirjoittele tällä palstalla, vain tuolla
rakkausrunojen puolella, Rellutar-nicillä, ja
kaikki tutut kutsuvat minua van Relluksi, käytän
sitä aina kommentoidessani.
Pitänee poiketa jatkossakin täällä.