Miten......

rupesin ettimään kaikista asioista positiivisia puolia... ja nyt oon ihan ilonen, mul on poikakaveri joka merkitsee mulle tosi paljon!
Kunhan vaan alat ajatella, et elämä on elämisen arvosta, ei kannata tuhlata nuoruuttaan masennukseen!

Aluksi kannattaapi miettiä masennuksen syitä, vaikka se kai saattaa joskus olla hormonaalista niin siltikin masennukseen on yleensä useita syitä. Mieti mitä asioita sulla vois olla mitkä masentaa.

Jos löytää huolen aiheet on jo hyvällä mallilla. Koska sen jälkeen pitää alkaa yksitellen eliminoimaan ongelmia tavalla tai toisella. Esim. asenteen muutoksilla ja joitakin asioita voi yrittää muuttaa ulkoisesti jos niille jotakin mahtaa.

Noh, sitten mikäli on joku kenelle puhua, niin asiastahan kannattaa puhua. Koulussa vaikkapa terveydenhoitajalle tahi jollekin vastaavalle.

Mikäli jotkin asiat on semmoisia että ne voi jotenkin jättää huomioimatta (kun masennuksessa tuppaa pikku jutuista tekemään vähän turhan isoja) niin koita olla ajattelematta niitä.

Väen väkisille vääneetty positiivinen asenne "kyllä tämä tästä vielä joskus lähtee" auttaa pidemmän päälle.
Koita tehdä pienistäkin hyvistä asioista hieman isompia hyviä asioita, koita ajatella positiivisesti vaikka se on välillä hankalaa ja tuntuu lähinnä itselleen valehtelulta.

Ja koita olla miettimättä pahoja ja huonoja asioita, tietenkin jotkut seikat on semmosia että ne saattaa olla koko ajan niin näkyvillä ettei voi olla ajattelematta. Mutta niihin asioihin täytyy koittaa vaikuttaa tai yrittää muuttaa omaa suhtautumista.

Toisinaan tuntuu siltä että tekisi mieli päästää irti ja lähteä, mutta kannattaa kuitenkin aina muistaa se, että mitä lähempänä pohjaa on, sitä vähemmän voi enää vajota.
Tärkeintä on että muuttaa asennoitumistaan ihan kokonaan, ja tulokset ei suinkaan näy heti tai vielä edes seuraavana päivänä vaan ne näkyy viikon tai useamman päästä.
Sitten kun on päässyt sen pahimman vaiheen yli tuntuu jo siltä että ehkä tää taas kannattaa. Ja sen jälkeen pitää vielä olla ajattelematta niitä asioita mitkä ajaa masennukseen koska se uusiutuu helposti. Ja muutenkin kannattaa olla ajattelematta masennusta, tai sen aiheuttajaa, tai mitään siihen liittyvää.
Toisinaan se on psyykkisesti erittäin rankkaa, mutta se saattaa auttaa.

Jos tilanne on niin epätoivoinen ettei mikään enää auta, on myös psykoterapia ja masennuslääkitys.
Masennuslääkitys psykoterapia on semmoinen yhdistelmä että sillä nyt vihon viimeistään pääsee eroon koko masennuksesta.

Mutta kannattaa muistaa se, että aloite on tehtävä ite.
Se on vähän niinkun tupakointi, on muutettava asennoitumista koko elämää kohtaan täysin omatoimisesti koska se on ainut konsti millä se lähtee, kuten tupakointiakaan ei voi kukaan lopettaa puolestasi, ei masennustakaan voi katkaista kukaan puolestasi eikä kukaan voi muuttaa asennettasi sinun puolesta.

Koita vaikka ajatella että ei sinua ole luotu häviäjäksi tai että elämäsi ei voi enää jatkua tuollaisena ja muutoksen on tultava!

Sen on lähdettävä omasta itsestä ja omasta tahdosta vaikka se joskus on todella hankalaa.

Tiedä nyt oliko tästä mitään iloa mutta nää autto minua....nyt menee jo paremmin.

Mihin ihmeeseen se mun kilometrin mittainen viesti meni?!?!
Joku ihme ulottuvuus nielas sen!
Voi #¤E Y%

HEI!=)

Mä en tiedä mistä mä lähtisin alkuun mutta mä oon itse päässyt eroon tuosta kamalasta sanasta eli masennuksesta ja aivan ajattelemalla, itse.

Jos sulla on vähääkään samaa ollut kun mulla, sun täytyy vaan KÄSITTÄÄ miten asiat oikeasti ovat.

Mä en jaksa nyt (niinkuin aina ennen) kirjottaa kovin pitkää tästä joten annan linkit näihin mun vanhoihin juttuihin.. nämä eivät ole kovin äidinkielellistä herkkua ja mä itse muuttaisin nykyään niistä monta asiaa koska ne eivät ole enää ajankohtaisia mutta kyllä mä uskoisin että sä sieltä jotain positiivista löytäisit =)

Nykyään mulla on niin helppo vaan elää kun on asenteet kunnossa. Kannatan ongelmista puhumista, koska puhuminen auttaa vaikken itsekään sitä masennuksessa halunnut uskoa. Kun saa asiat pois sydämeltä, vaikkei kuunteleva osapuoli olisi erityisemmin edes kiinnostunut, auttaa se (ainakin mua) kun saa purkaa tunteitaan muille kun seinille.

Mä voisin listata vaikka kuinka paljon asioita mitkä ovat hyvin ja mitä näissä nyt lukee näis edellisissä jutuissa, on kaikki nekin nyt tosi hyvin ja mallillaan.

Tässä näitä:

Mun eka kirjotukseni http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=106&conference=639&posting=20500000000146197

Toka.. http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=106&conference=639&posting=20500000000282450

Kolmas.. http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=106&conference=639&posting=20500000000286926

4.. http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=106&conference=639&posting=21500000000010555

5.. http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=106&conference=639&posting=21500000000108355

Nyt hyvissä merkeissä hei sulle ja mä toivon tosiaan että piristyisit (en tiedä masennuksesi syytä; mulla ei ollut masennukseeni todellisia syitä, lähinnä itse keksin ne päästäni mutta onneksi käsitin että kaikki on niin hyvin), elämä ON ihanaaaa!! =)

Ps. Kun olet nuo lukenut, sanon sulle, että mulla ei vieläkään ole tyttöystävää.. mä en sitä sanoin osaa kertoa mutta sisimmässäni tiedän; Tämän "muuttumisen" ansiosta mä oon saanut paljolti enemmän ystäviä, sekä tyttöjä, että poikia ja rohkeutta, pokkaa, kaikkea mitä kuvitella saattaa (myös "ihastukseni" on tosi hyvä ystäväni nykyään) ja oon varma että muijakin joskus tulee vastaan, mutta mulla on myös kärsivällisyyttä tämän suhteen enkä näe MITÄÄN kiirettä, JO NYT tämä elämä on niiiin ihanaa!! =)

Hauskaa kohta alkavaa kevättä! =)

Masentunut kittää kaikkia niitä jotka ovat auttaneet!!! Masennus on tiessään ja elämä maistuu
taas!