Luin viimeisimmästä Aamun Koitosta, että munkki Serafim on Tapiolassa diakonina. Miten se on mahdollista, jos on Valamon veljestön jäsen? Tiedän toki, että Valamon luostari on toiminut piispojen "hautomona", mutta en ollut tietoinen, että veljestön jäsen voisi muutoin asua maailmassa ja olla diakonina kirkossa - jotta voi toimia diakonina Tapiolassa edellyttänee myös asumista jossain lähistöllä.
Munkki maailmassa
91
10751
Vastaukset
- MarSarug
että puhutte hyvästä frendistäni, rohkenen sanoa muutaman apologeettisen sanan täsä. Sera jatko-opiskelee Hesassa, syventyy kallisarvoisiin patristisiin teoksiin ja opettaa takapajuista kirkkokansaa isiemme tielle.
Käy Valamossa säännöllisesti, on siellä tälläkin hetkellä luennoimassa syyrialaisista isistä. Ajan myötä palautuu kyllä luostariin. Eli huoli pois ja xboxia pelaamaan sielläkin nyt vaan -paastohenkisiä pelejä tietysti!- puhuu asiaa
jälleen! Munkkidiakoni Serafim tekee suunnattoman arvokasta työtä yhteiseksi hyväksemme. Kukaan muu ei pystyisi siihen. On käytännöllisistäkin syistä ihan meidän tavallisten taatiaisten kannalta hyödyksi, että hän asuu Helsingissä, josta käsin pääsee matkaamaan vaikkapa tänne Turkuun, jossa silloin tällöin saamme nauttia hänen opetuksistaan. Itselläni ei olisi rahaa eikä voimiakaan matkustella Valamoon häntä kuulemaan.
Mutta ainahan Suomessa naristaan, kun joku osaa, jaksaa, viitsii ravita henkisillä rikkauksillaan muita. Tulee ihmisten luo... Mut sorry tää lievä ärtymys kuiteskii. - nasti
puhuu asiaa kirjoitti:
jälleen! Munkkidiakoni Serafim tekee suunnattoman arvokasta työtä yhteiseksi hyväksemme. Kukaan muu ei pystyisi siihen. On käytännöllisistäkin syistä ihan meidän tavallisten taatiaisten kannalta hyödyksi, että hän asuu Helsingissä, josta käsin pääsee matkaamaan vaikkapa tänne Turkuun, jossa silloin tällöin saamme nauttia hänen opetuksistaan. Itselläni ei olisi rahaa eikä voimiakaan matkustella Valamoon häntä kuulemaan.
Mutta ainahan Suomessa naristaan, kun joku osaa, jaksaa, viitsii ravita henkisillä rikkauksillaan muita. Tulee ihmisten luo... Mut sorry tää lievä ärtymys kuiteskii.Minun kysymykseeni ei liittynyt mitään arvostelua, se oli vain yksinkertaisesti neutraali kysymys. Minä olen ollut tähän saakka sellaisessa kuvitelmassa, että ortodoksimunkki ja -nunna Suomessa ei voi asua luostarin ulkopuolella (piispoja siis lukuunottamatta). Että turha hermostua tai lukea kysymykseeni sellaista, mitä siinä ei ollut.
- nasti
En siis halunnut arvostella, vaan halusin neutraalisti tietää asiasta, joka oli minulle uusi. Serafimia en tunne, joten minulla ei ole mitään häntä vastaan tai toisinpäin: ei ole mitään tarvetta häntä myöskään puolustaa.
Hyvä Marsuq, kysymys ei ole aina hyökkäys tai kritiikki. Ainakaan tämä kysymys ei ollut. Kaipasin vain tietoa. - olet oikeassa!
nasti kirjoitti:
Minun kysymykseeni ei liittynyt mitään arvostelua, se oli vain yksinkertaisesti neutraali kysymys. Minä olen ollut tähän saakka sellaisessa kuvitelmassa, että ortodoksimunkki ja -nunna Suomessa ei voi asua luostarin ulkopuolella (piispoja siis lukuunottamatta). Että turha hermostua tai lukea kysymykseeni sellaista, mitä siinä ei ollut.
Minun ei tulisi seurata tätä palstaa, koska liian helposti tulen joskus käsittäneeksi väärin ihan vilpittömätkin kysymykset. Onneksi kirjoittelen melko harvoin. Mutta siis enemmän ajattelua ja malttia. Hyvää jatkoa kiinnostuksellesi toivon minä.
- bizou
olen viestejäsi lukenut.Nimimerkki on kovin tuttu kunhan muistan missä yhteydessä täällä.
- Serafima
Minustakin munkkien olisi hyvä pysyä luostarissa. Tiettävästi munkkidiakoni Serafim (Seppälä) asuu Helsingissä. Muistaakseni Serafim oli vähän aikaa mp Ambrosiuksen sihteerinä, jolloin hän muutti Helsinkiin, mutta nyt tässä toimessa on arkkimadriitta Andreas (Larikka). Hänkään ei siis asu luostarissa. (Arkkimandriitta on pappismunkin arvonimi.) Arkkimandriitta Andreas on jonkin kreikkalaisen luostarin veljestön jäsen.
- nasti
Voivatko siis nunnammekin asua maailmassa? Tiedätkö, asuuko joku nunnistamme muualla kuin Lintulassa? Entä tiedätkö, kuka tekee päätöksen siitä, että munkki (tai nunna) muuttaa luostarin ulkopuolelle (luostarin johtaja olettaisin, mutta onko niin)?
- Ana Lyyti
nasti kirjoitti:
Voivatko siis nunnammekin asua maailmassa? Tiedätkö, asuuko joku nunnistamme muualla kuin Lintulassa? Entä tiedätkö, kuka tekee päätöksen siitä, että munkki (tai nunna) muuttaa luostarin ulkopuolelle (luostarin johtaja olettaisin, mutta onko niin)?
Jotain tietoa kysymyksiisi ja taustoihin saatat saada ortodoksinetin artikkelista http://www.ortodoksi.net/tietopankki/arvonimet/munkki_nunna.htm
- Serafima
nasti kirjoitti:
Voivatko siis nunnammekin asua maailmassa? Tiedätkö, asuuko joku nunnistamme muualla kuin Lintulassa? Entä tiedätkö, kuka tekee päätöksen siitä, että munkki (tai nunna) muuttaa luostarin ulkopuolelle (luostarin johtaja olettaisin, mutta onko niin)?
voidaan lähettää luostarin ulkopuolelle suorittamaan kuuliaisuustehtävää tai esim opiskelemaan. Varsinkin Venäjän luostarit ovat lähettäneet nunnia tällaisiin tehtäviin.
Esim toisen helsinkiläisen Moskovan patriarkaatin seurakunnan kanttorina on nunna. Hän on ollut tehtävässään jo parikymmentä vuotta, oli tulessaan noviisi eli viitankantajasisar. Toinen tuttavani, suomalainen naisteologi, joka meni Venäjälle luostariin, komennettiin mm Norjaan auttamaan MP:n alaisen seurakuntakeskuksen perustamisessa. Nyt hän lienee taas Venäjällä.
Luostarin johtaja tietysti päättää kunkin munkin tai nunnan kuuliaisuustehtävistä. - Serafima
Serafima kirjoitti:
voidaan lähettää luostarin ulkopuolelle suorittamaan kuuliaisuustehtävää tai esim opiskelemaan. Varsinkin Venäjän luostarit ovat lähettäneet nunnia tällaisiin tehtäviin.
Esim toisen helsinkiläisen Moskovan patriarkaatin seurakunnan kanttorina on nunna. Hän on ollut tehtävässään jo parikymmentä vuotta, oli tulessaan noviisi eli viitankantajasisar. Toinen tuttavani, suomalainen naisteologi, joka meni Venäjälle luostariin, komennettiin mm Norjaan auttamaan MP:n alaisen seurakuntakeskuksen perustamisessa. Nyt hän lienee taas Venäjällä.
Luostarin johtaja tietysti päättää kunkin munkin tai nunnan kuuliaisuustehtävistä.Kyllähän opiskelukin on kuuliaisuustehtävä, siinä missä jokin muukin työ.
- kaupunkilainenk.
nasti kirjoitti:
Voivatko siis nunnammekin asua maailmassa? Tiedätkö, asuuko joku nunnistamme muualla kuin Lintulassa? Entä tiedätkö, kuka tekee päätöksen siitä, että munkki (tai nunna) muuttaa luostarin ulkopuolelle (luostarin johtaja olettaisin, mutta onko niin)?
on olemassa termi kaupunkinunna ja samaten myös kaupunkimunkki.
- hellevim
kaupunkilainenk. kirjoitti:
on olemassa termi kaupunkinunna ja samaten myös kaupunkimunkki.
Niin, kaupunkinunnaksi voinee kutsua äiti Mariaa (Skobtsova - s. 1891, k. Hitlerin keskitysleirillä marttyyrikuoleman 1943).
Tulee mieleen kysyä, että entä, jos hän olisikin elänyt luostarissa?
Kirjassaan Kallisarvoinen helmi Sergei Hackel kertoo äiti Marian elämästä. - maailmalle
nasti kirjoitti:
Voivatko siis nunnammekin asua maailmassa? Tiedätkö, asuuko joku nunnistamme muualla kuin Lintulassa? Entä tiedätkö, kuka tekee päätöksen siitä, että munkki (tai nunna) muuttaa luostarin ulkopuolelle (luostarin johtaja olettaisin, mutta onko niin)?
"Entä tiedätkö, kuka tekee päätöksen siitä, että munkki (tai nunna) muuttaa luostarin ulkopuolelle (luostarin johtaja olettaisin, mutta onko niin)?"
Piispa päättää nämä asiat, ei luostarin johtaja. Ja Serafimin tapauksessa arkkipiispa ja Helsingin metropoliitta ovat sopineet, että hän kuuluu kanonisesti jälkimmäisen alaisuuteen.
- MarSarug
eräitä selibaattipappeja voisi siirtää "maailmasta" luostariin rauhoittumaan ja syventymään ortodoksiaan uudelleen. Olen nero.
- Serafima
Eikä uusia selibaattipappeja pitäisi enää vihkiä. Selibaattiin kutsumusta tuntevat menkööt luostariin, jossa heidät sitten voidaan vihkiä papeiksikin, jos yhteisö sellaisia tarvitsee.
Ihmettelen myös sitä, miksi Jorvaksen Pokrovan aloittelevassa luostariyhteisössä ei ole pappismunkkia. Kun kysyin asiaa luostarin perustajalta munkki Haritonilta, hän vastasi olevan piispan asia lähettää heille pappismunkki.
- Kerubim
Olen ihmetellyt munkkidiakoni Serafimin tapauksessa sitä ettei arvoisa Uuden-Valamon arkkimadriitta Sergei ole määrännyt kyseistä veljestönsä jäsentä muuttamaan Pokrovan yhteisöön, joka on verrattain lähellä Helsinkiä jos Serafimin on opiskeluidensa vuoksi pakko oleskella Helsingissä. Tuskin rakentaja Haritonilla olisi mitään sitä vastaan että hänen yhteisössään oleskelisi kyseinen munkkidiakoni, joka voisi olla auttamassa yhteisön jumalanpalveluselämää. Luulisi sen olevan vain sopimuskysymys. Munkillahan ei ole omaa tahtoa; hänen on alistuttava luostarin johtajansa tahtoon. Ja jos veli ei alistu, niin niskoittelusta tulisi seurata rangaistus. Munkin asuminen yksiössään keskellä kaupunkia on perinteiselle ortodoksiselle luostariperinteelle vierasta.
- MarSarug
eipäs siinä ole -mielestäni ku muistelen Athosta ja syyrialaisten tai koptien luostareita- asuuko kyseinen henkilö yksiössä keskellä kaupunkia vai pienen kivenheiton päässä tuosta kaupunkista, luostarimaisessa yhteisössä. Eroa ei ole juurikaan. Kiitos!
- hellevim
Ihmettelen ennen kaikkea sitä, miksi maailmassa asuvat ihmiset niin kärkkäästi ovat siirtämässä munkki Serafimia takaisin luostariin? mikä tässä tökkii?
- Serafima
MarSarug kirjoitti:
eipäs siinä ole -mielestäni ku muistelen Athosta ja syyrialaisten tai koptien luostareita- asuuko kyseinen henkilö yksiössä keskellä kaupunkia vai pienen kivenheiton päässä tuosta kaupunkista, luostarimaisessa yhteisössä. Eroa ei ole juurikaan. Kiitos!
tai suurehkossa kaupungissa voi helposti elää erakkona. Ihmisten kanssa ei välttämättä tarvitse olla tekemisissä, jos ei halua. Toisaalta yhteisöelämällä kyllä olisi nuorelle kilvoittelijalle vielä tarjottavaa. Yleensähän katsotaan, että vain varttuneemmat kilvoittelijat voivat elää erakkoina.
- Serafima
hellevim kirjoitti:
Ihmettelen ennen kaikkea sitä, miksi maailmassa asuvat ihmiset niin kärkkäästi ovat siirtämässä munkki Serafimia takaisin luostariin? mikä tässä tökkii?
Näin varmaan meistä useimmat ajattelevat. En kylläkään tunne ko henkilöä. Tunnetko sinä?
- ööööööö
On se merkillistä, että tällä palstalla esiintyy kaikkitietäviä joka lähtöön.
Luostarilaitoksen historiassa on monenlaisia kilvoittelumuotoja.
Kirkkoamme hyödyttävää tutkimus- ja kirjoitustyötä voi olla paljon parempi suorittaa poissa Valamosta tai Pokrovan yhteisöstä. Työrauha on arvokas asia.
Jokainen munkki tai nunna kilvoittelee omaa kilvoitustaan jota ohjaa hänen rippi-isänsä eivätkä kaikenkarvaiset nettikirjoittelijat. - ööööööö
Serafima kirjoitti:
Näin varmaan meistä useimmat ajattelevat. En kylläkään tunne ko henkilöä. Tunnetko sinä?
Miksi Sinun pitää puuttua jokaiseen mielipiteeseen?
- MarSarug
Serafimille avautuisi toki venäläisen keittiön suuret, jokaista paastoa elävöittävät salaisuudet. Kilvoittelija marssii vatsallaan, kuten sanotaan.
Yksi pitkä mulle vielä ja sitten she lasku. Kitosch... - laitellessa
hellevim kirjoitti:
Ihmettelen ennen kaikkea sitä, miksi maailmassa asuvat ihmiset niin kärkkäästi ovat siirtämässä munkki Serafimia takaisin luostariin? mikä tässä tökkii?
ihmettelin samaa. Veit sanat suustani, hellevim.
- hellevim
Serafima kirjoitti:
Näin varmaan meistä useimmat ajattelevat. En kylläkään tunne ko henkilöä. Tunnetko sinä?
Tunnen vähän - omasta mielestäni sen verran, että hänen tekstejään ja käännöksiään lukeneena ajattelen hänen palvelevan kirkkoamme kaikilla niillä lahjoilla, jotka hyvä Jumala on hänelle suonut.
- Ana Lyyti
hellevim kirjoitti:
Ihmettelen ennen kaikkea sitä, miksi maailmassa asuvat ihmiset niin kärkkäästi ovat siirtämässä munkki Serafimia takaisin luostariin? mikä tässä tökkii?
... että kyseistä henkilöä ollaan siirtämässä, ainoastaa jotkut ihmettelevät, mitä hän MUNKKINA tekee maailmassa. Hänhän olisi tuon kaiken voinut tehdä maallikonakin, vihkiytyminen munkiksi tarkoittaa jotain muuta.
Perinteisesti munkkilaisuudessa vetäydytään maailmasta yksinäisyyteen kilvoittelemaan, rukoilemaan ja tekemään työtä. Ortodoksisen perinteen mukaiseen munkkilaisuuteen kuuluu siis olennaisena osana eläminen luostarissa toisen kanssa. Kun munkki on kohonnut hengellisessä kilvoituksessaan korkealle, hän voi saada luvan elää erakkona yksinään. Nunnien kohdalla erakkoelämä on erittäin harvinaista. Maailmassa eläminen munkkina / nunnana ei ole ortodoksien perinteen mukaista munkkeutta.
Aivan kuten artikkelissa on sanottu, erakkolaisuus (idiorytmi) edustaa luostarilaitoksen rappeutumaa ja tuollainen nykyaikainen kaupunkimunkkeus lienee sen moderni ilmentymä. - kiintiöajattelu
ööööööö kirjoitti:
Miksi Sinun pitää puuttua jokaiseen mielipiteeseen?
Serafiman ja kaikkien muidenkin jokainen asiallinen kirjoitus on luonnollisesti tervetullut jokaiselle palstalle. Tosi fiksu, joka ei halua lukea hänen mielipiteitänsä, voi hypätä ne kirjoitukset yli. Minun kaltaisia, joilla ei ole edes nimimerkkiä, on vaikeampi varoa :-)
Luen palstaa hyvin satunnaisesti ja kirjoitan luonnollisesti vieläkin harvemmin. Jos avaamassani viestiketjussa on yhtään Serafiman kirjoitusta, luen ne kaikki, sillä tarvittaessa teräväkielinen rouva kirjoittaa yleensä hyvin humaaneja ja asiapitoisia kirjoituksia ja ennen kaikkea vastaa (lähes) kaikkiin asiallisiin kysymyksiin. Kiitoksia niistä, sillä luen palstaa ymmärtääkseni ortodoksisia ystäviäni. - kuuliaisuutta
ööööööö kirjoitti:
On se merkillistä, että tällä palstalla esiintyy kaikkitietäviä joka lähtöön.
Luostarilaitoksen historiassa on monenlaisia kilvoittelumuotoja.
Kirkkoamme hyödyttävää tutkimus- ja kirjoitustyötä voi olla paljon parempi suorittaa poissa Valamosta tai Pokrovan yhteisöstä. Työrauha on arvokas asia.
Jokainen munkki tai nunna kilvoittelee omaa kilvoitustaan jota ohjaa hänen rippi-isänsä eivätkä kaikenkarvaiset nettikirjoittelijat.ei opi kuin elämällä yhteisössä. Mutta täytyy munkkidiakoni Serafimin kohdalla uskoa arkkimandriitta Serafimin hengelliseen kaukonäköisyytteen että kyseinen munkkidiakoni on katsottu kelvolliseksi elämään yksin maailmassa ja suorittamaan kirkkoamme hyödyttävää tutkimus- ja kirjoitustyötä. Uhrata itsensä kirkon ja monien hengellisen elämän hyväksi on Jumalan silmissä varmasti kallis asia.
- hellevim
kuuliaisuutta kirjoitti:
ei opi kuin elämällä yhteisössä. Mutta täytyy munkkidiakoni Serafimin kohdalla uskoa arkkimandriitta Serafimin hengelliseen kaukonäköisyytteen että kyseinen munkkidiakoni on katsottu kelvolliseksi elämään yksin maailmassa ja suorittamaan kirkkoamme hyödyttävää tutkimus- ja kirjoitustyötä. Uhrata itsensä kirkon ja monien hengellisen elämän hyväksi on Jumalan silmissä varmasti kallis asia.
Siis miten?
"Mutta täytyy munkkidiakoni Serafimin kohdalla
uskoa arkkimandriitta Serafimin hengelliseen kaukonäköisyytteen että..."
Kenen arkkimandriitta Serafimin? - InkeriT.
kuuliaisuutta kirjoitti:
ei opi kuin elämällä yhteisössä. Mutta täytyy munkkidiakoni Serafimin kohdalla uskoa arkkimandriitta Serafimin hengelliseen kaukonäköisyytteen että kyseinen munkkidiakoni on katsottu kelvolliseksi elämään yksin maailmassa ja suorittamaan kirkkoamme hyödyttävää tutkimus- ja kirjoitustyötä. Uhrata itsensä kirkon ja monien hengellisen elämän hyväksi on Jumalan silmissä varmasti kallis asia.
hän on liian lahjakas luostariin. Luostareihin näköjään pätevät samat lait kuin yhteiskunnassa: jos olet päätä pitempi muita niin muualle!
- kerubim
ööööööö kirjoitti:
On se merkillistä, että tällä palstalla esiintyy kaikkitietäviä joka lähtöön.
Luostarilaitoksen historiassa on monenlaisia kilvoittelumuotoja.
Kirkkoamme hyödyttävää tutkimus- ja kirjoitustyötä voi olla paljon parempi suorittaa poissa Valamosta tai Pokrovan yhteisöstä. Työrauha on arvokas asia.
Jokainen munkki tai nunna kilvoittelee omaa kilvoitustaan jota ohjaa hänen rippi-isänsä eivätkä kaikenkarvaiset nettikirjoittelijat.Minusta on aika kummallista jos munkki työrauhaa kirjallisille töille saavuttaakseen haluaa asua mieluummin yksin kaupungissa kuin luostarissa tai hengellisessä yhteisössä. Miten luostarista muka ei voisi löytyä työrauhaa kirkkoa hyödyttävän tutkimus- ja kirjoitustyön suorittamiseen? Ilmeisesti nunna Kristodulillle sitä työrauhaa Lintulasta ainakin näyttää löytyvän. Kirjoja syntyy ja siinä ohessa hän suorittaa muut kuuliaisuustyöt kuten ruuanlaittamista jne. Ehkä Serafimin kannattaisi harkita Lintulaan muuttoa. Siellä hän voisi omistautua pyhien isien kääntämiseen ja samalla auttaisi isä Hermania jumalanpalvelusten toimittamisessa. Varmaan saisi siellä myös hyvää sapuskaa. ;)
- öööööööö
kerubim kirjoitti:
Minusta on aika kummallista jos munkki työrauhaa kirjallisille töille saavuttaakseen haluaa asua mieluummin yksin kaupungissa kuin luostarissa tai hengellisessä yhteisössä. Miten luostarista muka ei voisi löytyä työrauhaa kirkkoa hyödyttävän tutkimus- ja kirjoitustyön suorittamiseen? Ilmeisesti nunna Kristodulillle sitä työrauhaa Lintulasta ainakin näyttää löytyvän. Kirjoja syntyy ja siinä ohessa hän suorittaa muut kuuliaisuustyöt kuten ruuanlaittamista jne. Ehkä Serafimin kannattaisi harkita Lintulaan muuttoa. Siellä hän voisi omistautua pyhien isien kääntämiseen ja samalla auttaisi isä Hermania jumalanpalvelusten toimittamisessa. Varmaan saisi siellä myös hyvää sapuskaa. ;)
Jokainen kulkee omaa tietään, niin myös munkki (yksineläjä). Kääntämiseen ja tieteelliseen työhön tarvitaan kirjastoja sekä muiden tutkijoiden kanssa työskentelyä.
Lintulan ja Valamon kirjastot, eivätkä yhteisöt, tarjoa tarvittavaa apua.
On se kumma, että muiden asiat ovat kiinnostavampia kuin omat ongelmat. - private
Pokrova on yksityinen luostari, jonne ei noin vain mennä.
Kyllä "rakentaja" Hariton rahan arvon tuntee. - ¤¤¤¤
private kirjoitti:
Pokrova on yksityinen luostari, jonne ei noin vain mennä.
Kyllä "rakentaja" Hariton rahan arvon tuntee.vaan henkilökemioista. Luostariin otetaan tietysti sellaiset ihmiset, joista pidetään. Mitä pienempi yhteisö, sen tarkempi seula. Luulen, että Pokrovasta tulee varsinainen luostari vasta rakentajansa kuoleman jälkeen, kun luostari siirtyy kirkolle. Nyt se on vain yksityinen aloitteleva yhteisö.
- seksi tärkeetä
öööööööö kirjoitti:
Jokainen kulkee omaa tietään, niin myös munkki (yksineläjä). Kääntämiseen ja tieteelliseen työhön tarvitaan kirjastoja sekä muiden tutkijoiden kanssa työskentelyä.
Lintulan ja Valamon kirjastot, eivätkä yhteisöt, tarjoa tarvittavaa apua.
On se kumma, että muiden asiat ovat kiinnostavampia kuin omat ongelmat.Kyllähän selllainen mies, joka nykyaikana valitsee munkkkilaisuuden, kiinnostaa. Jotain erikoista sellaisessa kaverissa täytyy olla jos vapaaehtoisesti valitsee seksittömän, omaisuudettoman ja alistuvan elämäntavan. Vain paastoamista , synkkiä vaatteita, ei mitään mielitekoja ja tavaroita, ei halailemista ja toisen ihmisen kosketusta. Sellainen tyyppi on kiehtova!
- utelias
Mitä! Onko Serafimista tullut siis idiorytminen munkki.En kyllä usko. Hänen elämänsä saattaa näyttää siltä, mutta uskoisin hänen olevan kuuliainen Heinäveden luostarilleen. Idiorytmisellä munkilla on niin paha kaiku, se on kuin toisen luokan munkkilaisuutta. Tällaisen käsityksen saa kun lukee esim Athosta käsittelevää kirjallisuutta.
- VanillaX
Ortodoksisesta rukouskirjasta juuri iltarukouksissa luin, miten esirukouksissa mainitaan "...tai kaupunkien tungoksessa oikeauskoisesti elävät ja sinua hurskaasti palvelevat ja rukoilevat."
Tämä on siis kohdassa, jossa rukoillaan luostariveljien ja -sisarten puolesta.
Joten eikö tämä tarkoita sitä, että jo kauan kauan sitten munkitkin ovat voineet asua "kaupunkien tungoksessa"?- theoforos.
Minusta olisi hyvä saada ortodoksisia kaupunkiluostareita. Ennen suurin osa ihmisistä asui maaseudulla, ja siten muuttaminen maaseutuluostariin oli luonnollista. Nykyään suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa, ja eikö silloin kaupunkiluostari voisi monille olla luonnollisempi vaihtoehto kuin maaseutuluostari? Ennen tehtiin maataloustöitä, mutta nykyään monilla ihmisillä ei enää ole minkäänlaista taitoa tehdä maataloustöitä. Sen sijaan nykyajan ihmisillä saattaa olla toisia taitoja, joita olisi hyvin vaikea käyttää mitenkään hyödyksi kaukana metsässä sijaitsevassa luostarissa.
Sitä paitsi Heinäveden Valamossa on kyllä ainakin kesäisin sellainen hulabaloo turistien yms. vuoksi, ettei se minusta ympäristönä kovin kauheasti eroa kaupungista. Kaupungin haittavaikutukset tulevat turistien yms. mukana tavallaan munkkien kiusaksi, mutta kuitenkaan ei saada kaupungin hyötyvaikutuksia. Sama kai sitten jos muuttaa ihan kunnolla kaupunkiin saadakseen myös kaupungin hyötyvaikutukset ja pystyäkseen paremmin hyödyntämään omia taitojaan työssään? - heinrich
"Ortodoksisesta rukouskirjasta juuri iltarukouksissa luin, miten esirukouksissa mainitaan "...tai kaupunkien tungoksessa oikeauskoisesti elävät ja sinua hurskaasti palvelevat ja rukoilevat."
Ottakaapas joku selvää, mistä tämä lause on tullut rukouskirjaan. Meikäläinen ei ole sitä missään muunkielisissä teksteissä tavannut. Ettei vaan olisi ihan omatekoista suomalaista viritelmää tai sitten uusinta kreikkalaista luomusta. Miten on? - torillakävijät
theoforos. kirjoitti:
Minusta olisi hyvä saada ortodoksisia kaupunkiluostareita. Ennen suurin osa ihmisistä asui maaseudulla, ja siten muuttaminen maaseutuluostariin oli luonnollista. Nykyään suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa, ja eikö silloin kaupunkiluostari voisi monille olla luonnollisempi vaihtoehto kuin maaseutuluostari? Ennen tehtiin maataloustöitä, mutta nykyään monilla ihmisillä ei enää ole minkäänlaista taitoa tehdä maataloustöitä. Sen sijaan nykyajan ihmisillä saattaa olla toisia taitoja, joita olisi hyvin vaikea käyttää mitenkään hyödyksi kaukana metsässä sijaitsevassa luostarissa.
Sitä paitsi Heinäveden Valamossa on kyllä ainakin kesäisin sellainen hulabaloo turistien yms. vuoksi, ettei se minusta ympäristönä kovin kauheasti eroa kaupungista. Kaupungin haittavaikutukset tulevat turistien yms. mukana tavallaan munkkien kiusaksi, mutta kuitenkaan ei saada kaupungin hyötyvaikutuksia. Sama kai sitten jos muuttaa ihan kunnolla kaupunkiin saadakseen myös kaupungin hyötyvaikutukset ja pystyäkseen paremmin hyödyntämään omia taitojaan työssään?Saisi myös kätevästi sielunhoitoa ja voisi keskustella. Hyvä ajatus.
- hellevim
heinrich kirjoitti:
"Ortodoksisesta rukouskirjasta juuri iltarukouksissa luin, miten esirukouksissa mainitaan "...tai kaupunkien tungoksessa oikeauskoisesti elävät ja sinua hurskaasti palvelevat ja rukoilevat."
Ottakaapas joku selvää, mistä tämä lause on tullut rukouskirjaan. Meikäläinen ei ole sitä missään muunkielisissä teksteissä tavannut. Ettei vaan olisi ihan omatekoista suomalaista viritelmää tai sitten uusinta kreikkalaista luomusta. Miten on?Näköjään Vanillax käyttää samaa rukouskirjaa kuin minäkin.
Muuta en ainakaan minä osaa sanoa kuin mitä kirjassa kerrotaan - esimerkiksi:
"Kirkkoslaavinkielisiin teksteihin vertaaminen:
Piispa Panteleimon ja Aleksandre Kiritchenko"
Kysymyksessä on näköjään iltarukousten kohta Esirukoukset. - heinrich
hellevim kirjoitti:
Näköjään Vanillax käyttää samaa rukouskirjaa kuin minäkin.
Muuta en ainakaan minä osaa sanoa kuin mitä kirjassa kerrotaan - esimerkiksi:
"Kirkkoslaavinkielisiin teksteihin vertaaminen:
Piispa Panteleimon ja Aleksandre Kiritchenko"
Kysymyksessä on näköjään iltarukousten kohta Esirukoukset."Kirkkoslaavinkielisiin teksteihin vertaaminen:
Piispa Panteleimon ja Aleksandre Kiritchenko"
Ei ole tällaista lausetta tuntemissani slaavinkielisissä kirjoissa eikä ihme olekkan, sillä tällaista kaupunkilaismunkkilaisuutta ei kirkon historia oikein tunne lukuunottamati podvoreita ynnä erityisiin kuuliaisuustehtäviin määrättyjä yksittäitapausia. - hellevim
heinrich kirjoitti:
"Kirkkoslaavinkielisiin teksteihin vertaaminen:
Piispa Panteleimon ja Aleksandre Kiritchenko"
Ei ole tällaista lausetta tuntemissani slaavinkielisissä kirjoissa eikä ihme olekkan, sillä tällaista kaupunkilaismunkkilaisuutta ei kirkon historia oikein tunne lukuunottamati podvoreita ynnä erityisiin kuuliaisuustehtäviin määrättyjä yksittäitapausia."´Kirkkoslaavinkielisiin teksteihin vertaaminen:
Piispa Panteleimon ja Aleksandre Kiritchenko´
Ei ole tällaista lausetta tuntemissani slaavinkielisissä kirjoissa..."
Miksi ihmeessä olisikaan? Kyse on suomenkielisestä kirjasta.
"...ynnä erityisiin kuuliaisuustehtäviin määrättyjä yksittäitapausia."
Kun nyt kukaan ei tunnu tietävän asiasta, miksi sitä ylipäätään pitää vatvoa?
Uskon, että ensimmäinen kirjoittaja esitti kysymyksensä vilpittömästi - mutta ei minusta kovin vilpittömältä tunnu enää kaikki tämä muu kuten vaikkapa verotukseen puuttuminen tai kaikenlainen vihjailu kaupunkielämän kauheudesta munkkipoloiselle.
Arvelen, että munkit ja nunnat joutuvat myös tekemään veroilmoiotuksensa ja maksamaan veron mahdollisista tuloistaan; mikä nyt sitten herättää niin suunnatonta kateutta.
Kun minun mielestäni siitä on kysymys suuressa osassa kirjoittelua. - heinrich
hellevim kirjoitti:
"´Kirkkoslaavinkielisiin teksteihin vertaaminen:
Piispa Panteleimon ja Aleksandre Kiritchenko´
Ei ole tällaista lausetta tuntemissani slaavinkielisissä kirjoissa..."
Miksi ihmeessä olisikaan? Kyse on suomenkielisestä kirjasta.
"...ynnä erityisiin kuuliaisuustehtäviin määrättyjä yksittäitapausia."
Kun nyt kukaan ei tunnu tietävän asiasta, miksi sitä ylipäätään pitää vatvoa?
Uskon, että ensimmäinen kirjoittaja esitti kysymyksensä vilpittömästi - mutta ei minusta kovin vilpittömältä tunnu enää kaikki tämä muu kuten vaikkapa verotukseen puuttuminen tai kaikenlainen vihjailu kaupunkielämän kauheudesta munkkipoloiselle.
Arvelen, että munkit ja nunnat joutuvat myös tekemään veroilmoiotuksensa ja maksamaan veron mahdollisista tuloistaan; mikä nyt sitten herättää niin suunnatonta kateutta.
Kun minun mielestäni siitä on kysymys suuressa osassa kirjoittelua.Tarkoitin tietty, jotta tätä lausetta ei ole tuntemissani venäläisissä kirjoissa:
"...tai kaupunkien tungoksessa oikeauskoisesti elävät ja sinua hurskaasti palvelevat ja rukoilevat."
En tarkoittanut sitä tekstintarkastusjuttua. - theoforos.
theoforos. kirjoitti:
Minusta olisi hyvä saada ortodoksisia kaupunkiluostareita. Ennen suurin osa ihmisistä asui maaseudulla, ja siten muuttaminen maaseutuluostariin oli luonnollista. Nykyään suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa, ja eikö silloin kaupunkiluostari voisi monille olla luonnollisempi vaihtoehto kuin maaseutuluostari? Ennen tehtiin maataloustöitä, mutta nykyään monilla ihmisillä ei enää ole minkäänlaista taitoa tehdä maataloustöitä. Sen sijaan nykyajan ihmisillä saattaa olla toisia taitoja, joita olisi hyvin vaikea käyttää mitenkään hyödyksi kaukana metsässä sijaitsevassa luostarissa.
Sitä paitsi Heinäveden Valamossa on kyllä ainakin kesäisin sellainen hulabaloo turistien yms. vuoksi, ettei se minusta ympäristönä kovin kauheasti eroa kaupungista. Kaupungin haittavaikutukset tulevat turistien yms. mukana tavallaan munkkien kiusaksi, mutta kuitenkaan ei saada kaupungin hyötyvaikutuksia. Sama kai sitten jos muuttaa ihan kunnolla kaupunkiin saadakseen myös kaupungin hyötyvaikutukset ja pystyäkseen paremmin hyödyntämään omia taitojaan työssään?Tuli mieleen, että Venäjällä ja Kreikassa kyllä on paljon myös kaupunkiluostareita. Pietarissa on Aleksanteri Nevskin lavra, Moskovassa ainakin Danilovskij, Donskoj, Sretenskij ja Novodevichij (viimeksi mainitussa tosin ainakin muutama vuosi sitten asui vain muutamia nunnia ja se toimi pääasiassa museona). Ainakin osa noista on kyllä perustettaessa varmasti ollut kaupungin ulkopuolella, mutta ei silloinkaan kuitenkaan missään syvällä "metsässä".
Ja myös Ateenassa ja sen lähiympäristössä on luostareita. - kerubim
hellevim kirjoitti:
"´Kirkkoslaavinkielisiin teksteihin vertaaminen:
Piispa Panteleimon ja Aleksandre Kiritchenko´
Ei ole tällaista lausetta tuntemissani slaavinkielisissä kirjoissa..."
Miksi ihmeessä olisikaan? Kyse on suomenkielisestä kirjasta.
"...ynnä erityisiin kuuliaisuustehtäviin määrättyjä yksittäitapausia."
Kun nyt kukaan ei tunnu tietävän asiasta, miksi sitä ylipäätään pitää vatvoa?
Uskon, että ensimmäinen kirjoittaja esitti kysymyksensä vilpittömästi - mutta ei minusta kovin vilpittömältä tunnu enää kaikki tämä muu kuten vaikkapa verotukseen puuttuminen tai kaikenlainen vihjailu kaupunkielämän kauheudesta munkkipoloiselle.
Arvelen, että munkit ja nunnat joutuvat myös tekemään veroilmoiotuksensa ja maksamaan veron mahdollisista tuloistaan; mikä nyt sitten herättää niin suunnatonta kateutta.
Kun minun mielestäni siitä on kysymys suuressa osassa kirjoittelua.Kukahan tässä on kateellinen lupauksensa tehneille munkeille ja nunnille, jos he aidosti elävät ihanteidensa mukaan. Työssäkäyvänä ja perheensä ihan hyvin elättävänä inhoan omassa kirkossani vallitsevaa tekopyhyyttä; "köyhyydessä" ja "kuuliaisuudessa" elävät erakot ovat jotenkin parempia kuin tavalliset kaduntallaajat. Serafim on varmasti viisas mies. Sen olen todennut, kun olen hänen kirjojaan selaillut. Mutta kyllä ne yli hilseen menee. Voisi kirjoittaa enemmän sellaisia kansan ymmärrettäviä opuksia, joita lapsiperheellisetkin voisi käyttää. Ja asuis muiden selibaatikkojen kanssa.
Ja etkös siinä nim. hellevim ole entinen seurakunnnalehden toimittaja. Sinulla oli ihan hyviä juttuja lehdessä. On tullu niitä joskus lueskeltua.
Ja jos olen pahoittanut jonkun mieltä, niin sori vaan. - kirjoittaisit
kerubim kirjoitti:
Kukahan tässä on kateellinen lupauksensa tehneille munkeille ja nunnille, jos he aidosti elävät ihanteidensa mukaan. Työssäkäyvänä ja perheensä ihan hyvin elättävänä inhoan omassa kirkossani vallitsevaa tekopyhyyttä; "köyhyydessä" ja "kuuliaisuudessa" elävät erakot ovat jotenkin parempia kuin tavalliset kaduntallaajat. Serafim on varmasti viisas mies. Sen olen todennut, kun olen hänen kirjojaan selaillut. Mutta kyllä ne yli hilseen menee. Voisi kirjoittaa enemmän sellaisia kansan ymmärrettäviä opuksia, joita lapsiperheellisetkin voisi käyttää. Ja asuis muiden selibaatikkojen kanssa.
Ja etkös siinä nim. hellevim ole entinen seurakunnnalehden toimittaja. Sinulla oli ihan hyviä juttuja lehdessä. On tullu niitä joskus lueskeltua.
Ja jos olen pahoittanut jonkun mieltä, niin sori vaan.Voisithan Sinä, Kerubim, tai joku muu perheellinen tai perheelliset yhdessä kirjoittaa tällaista kirjallisuutta. Sellaisesta on varmaan kysyntää ja se otettaisiin, niin toivon ja uskon, kiitollisuudella vastaan. Miksi edellyttää sellaista munkilta? Parasta osaisivat kirjoittaa juuri perheelliset itse, eikös?
- lapsista pitävä
kirjoittaisit kirjoitti:
Voisithan Sinä, Kerubim, tai joku muu perheellinen tai perheelliset yhdessä kirjoittaa tällaista kirjallisuutta. Sellaisesta on varmaan kysyntää ja se otettaisiin, niin toivon ja uskon, kiitollisuudella vastaan. Miksi edellyttää sellaista munkilta? Parasta osaisivat kirjoittaa juuri perheelliset itse, eikös?
Muistaakseni nunna Kristoduli on kirjoittanut lastenkirjan, koulu-ikäisille lapsille. Se oli ihan hyvä. Olen kyllä "kerubimin" kanssa samaa mieltä että serafimin kirjat ovat aika vaativia. Hän on tiedemies.
- vaativia ovat
lapsista pitävä kirjoitti:
Muistaakseni nunna Kristoduli on kirjoittanut lastenkirjan, koulu-ikäisille lapsille. Se oli ihan hyvä. Olen kyllä "kerubimin" kanssa samaa mieltä että serafimin kirjat ovat aika vaativia. Hän on tiedemies.
Omasta mielestäni myös mielenkiintoisia. Joka tapauksessa perheitä varten tarvittaisiin perheellisten kirjoittamia kirjoja. Mitä on arjen kilvoittelu perheessä, kirkon elämää eläen. Konkreettista, elämältä maistuvaa tekstiä. Vaikeuksista, iloista yhdessä ja erikseen; elämänvaiheista, vanhenemisesta, perheen elämän taitekohdista. Pankaa kokeneet ja viisaat päänne yhteen.
- theoforos.
lapsista pitävä kirjoitti:
Muistaakseni nunna Kristoduli on kirjoittanut lastenkirjan, koulu-ikäisille lapsille. Se oli ihan hyvä. Olen kyllä "kerubimin" kanssa samaa mieltä että serafimin kirjat ovat aika vaativia. Hän on tiedemies.
Eikö Serafimin kirja "Tie pääsiäiseen" kuitenkin ole aika kevyt ja sopiva myös "ei-tiedemiehille"?
- sekä perheelliset
theoforos. kirjoitti:
Eikö Serafimin kirja "Tie pääsiäiseen" kuitenkin ole aika kevyt ja sopiva myös "ei-tiedemiehille"?
että yksineläjät siitä tuntuvat saavan virvoitusta. Luulisin, että myös essee Dostojevskista avautuu itsekullekin?
- hellevim
theoforos. kirjoitti:
Eikö Serafimin kirja "Tie pääsiäiseen" kuitenkin ole aika kevyt ja sopiva myös "ei-tiedemiehille"?
Ei se minusta varsinaisesti kevyt ole - hyvin asiallinen, kaunis, monia uusia asioita esille tuova ja historiallisetkin taustat selventävä.
Mutta selkeä se on eikä sen lukeminen vaadi mitään sellaista kuin jonkin tieteellisen teoksen lukeminen.
Minusta se sopii ihan kenelle tahansa eikä sen lukemiseen yksi kerta riitä!
Dostojevski-essee on kyllä tiivistetympi ja vaatii mielestäni lukijalta ennakkotietojakin. Kiintoisa ja kiehtova sekin. - hellevim
kerubim kirjoitti:
Kukahan tässä on kateellinen lupauksensa tehneille munkeille ja nunnille, jos he aidosti elävät ihanteidensa mukaan. Työssäkäyvänä ja perheensä ihan hyvin elättävänä inhoan omassa kirkossani vallitsevaa tekopyhyyttä; "köyhyydessä" ja "kuuliaisuudessa" elävät erakot ovat jotenkin parempia kuin tavalliset kaduntallaajat. Serafim on varmasti viisas mies. Sen olen todennut, kun olen hänen kirjojaan selaillut. Mutta kyllä ne yli hilseen menee. Voisi kirjoittaa enemmän sellaisia kansan ymmärrettäviä opuksia, joita lapsiperheellisetkin voisi käyttää. Ja asuis muiden selibaatikkojen kanssa.
Ja etkös siinä nim. hellevim ole entinen seurakunnnalehden toimittaja. Sinulla oli ihan hyviä juttuja lehdessä. On tullu niitä joskus lueskeltua.
Ja jos olen pahoittanut jonkun mieltä, niin sori vaan.En minä ole oikeastaan ajatellut niin, että kaikki nunnat ja munkit olisivat ilman muuta "parempia" kuin maailmassa elävät - Suvi-Anne Siimes teoksessaan Kilvoitus kirjoittaa tuosta asiasta todella ajatteluttavasti. Kunnioitan suuresti monia munkkeja ja nunnia niinkuin kunnioitan suunnattomasti niitä maailmassa eläviä kristittyjä, jotka ihan oikeasti pyrkivät elämään kirkon opetuksen mukaisesti - tekemättä sitä farisealaisesti tarkoituksenaan, että toiset ihmiset näkisivät...
Niin - kyllä minä toimitan tälläkin hetkellä mutta en seurakuntalehteä ja kirjoitan edelleenkin...
- InkeriT.
että meille uteliaille, jotka haluamme tietää ihan kaiken kerrottais miksi munkki Serafin asuu siellä missä asuu eikä Valamossa ja miksi?
Pääasia että hän asuu ja tekee työtään ja elää. - hellevim
Munkkidiakoni Serafim, joka itse ei seuraa tätä palstaa, kertoi olevansa tavattavissa ensi sunnuntaina liturgian jälkeen Pt. Herman Alaskalaisen kirkolla Tapiolassa ja vastaavansa mielellään kaikkiin kysymyksiin.
Valamon luostarin igumenilta arkkimadriitta Sergeiltä voi myös tiedustella munkkidiakoni Serafimin kuuliaisuustehtävistä.
Tämän palstan hurskaat kummastelut todella saivat minut ottamaan yhteyttä asianomaiseen henkilöön.- Serafimia kuunnellut ja luk...
Hyvin toimittu, Hellevim! Muutenkin olisi parempi, että ihmiset kysyisivät suoraan asianomaiselta. Munkkidiakoni Serafim on helposti lähestyttävä, suorapuheinen ihminen. Kun muutama vuosi sitten ensi kertaa minulla oli tilaisuus kuulla hänen luentoaan, minulle hahmottui kuva ihmisestä, jonka mielessäni nimesin vapaaksi sieluksi.
Hän on ahkera, tavattoman aikaansaapa, työstään innostunut; sanoisin että Jumalan lahja Suomen kristityille... - utelias
He jotka ensi sunnuntaina aikovat mennä Tapsulaan, voisivat kysyä, miten Serafim suhtautuu metropoliitta Ambrosiuksen eks säätiön Vuosaaren paikkaan. Huhuja on ollut että sinne muodostuisi selibaattia harjoittavien miesten yhteisö. Eiks sellaisen paikan luulisi olevan sopiva myös Serafimille. Kuulin että sinne Kalvikiin olis tulla kappeli, jossa on säännölliset jumalanpalvelukset. Siellä on kuulema hyvät mahdollisuudet harrastaa urheilua. Eiks se olis jonkilainen kaupunkiluostari?
- InkeriT.
utelias kirjoitti:
He jotka ensi sunnuntaina aikovat mennä Tapsulaan, voisivat kysyä, miten Serafim suhtautuu metropoliitta Ambrosiuksen eks säätiön Vuosaaren paikkaan. Huhuja on ollut että sinne muodostuisi selibaattia harjoittavien miesten yhteisö. Eiks sellaisen paikan luulisi olevan sopiva myös Serafimille. Kuulin että sinne Kalvikiin olis tulla kappeli, jossa on säännölliset jumalanpalvelukset. Siellä on kuulema hyvät mahdollisuudet harrastaa urheilua. Eiks se olis jonkilainen kaupunkiluostari?
kysyä suoraan piispalta Kallvikin asioista. Munkki Serafim on paikkansa ansainnut oli sitten missä tahansa.
- yks ihailija
Valamon Serafim on söpö, hänellä on valloittava hymy ja mainio huumorintaju. Ja kaiken lisäksi hän on niin älykäs! Ei ihme että hänestä on tullut ort.kirkon julkkismunkki. Olisi kiintoisaa tietää, miksi hän ei valinnut avioelämää, ottajia hänellä varmasti olisi ollut. Pitipä hän julkisuudesta tai sitten ei, niin hän kiinnostaa ihmisiä. Hänestä kannattaisi syvähaastettelu johonkin suosittuun lehteen...
- osallistuva ortodoksi
yks ihailija kirjoitti:
Valamon Serafim on söpö, hänellä on valloittava hymy ja mainio huumorintaju. Ja kaiken lisäksi hän on niin älykäs! Ei ihme että hänestä on tullut ort.kirkon julkkismunkki. Olisi kiintoisaa tietää, miksi hän ei valinnut avioelämää, ottajia hänellä varmasti olisi ollut. Pitipä hän julkisuudesta tai sitten ei, niin hän kiinnostaa ihmisiä. Hänestä kannattaisi syvähaastettelu johonkin suosittuun lehteen...
Serafim pitäisi ehdottomasti vihkiä papiksi. Hän on tällä hetkellä kirkkokunnan älykkäin kleerikko, keskinkertaisuuksia on riittämiin. Minä menisin mieluusti ripille Serafimin luo. Häneltä voisi saada hyviä hengellisiä neuvoja. Hän kun on niin perehtynyt pyhien isien kirjoituksiin. Aktiivisten ortodoksien täytyisi puhua Serafimin vihkimyksestä Valamon luostarin johtajalle Sergeille.
- ensiksi
osallistuva ortodoksi kirjoitti:
Serafim pitäisi ehdottomasti vihkiä papiksi. Hän on tällä hetkellä kirkkokunnan älykkäin kleerikko, keskinkertaisuuksia on riittämiin. Minä menisin mieluusti ripille Serafimin luo. Häneltä voisi saada hyviä hengellisiä neuvoja. Hän kun on niin perehtynyt pyhien isien kirjoituksiin. Aktiivisten ortodoksien täytyisi puhua Serafimin vihkimyksestä Valamon luostarin johtajalle Sergeille.
kysyä ensiksi Serafim munkilta lupa moiseen! En epäile hänen kykyjään pappina.
- kansa
ensiksi kirjoitti:
kysyä ensiksi Serafim munkilta lupa moiseen! En epäile hänen kykyjään pappina.
Ei välttämättä. Hän vaikuttaa hyvin vaatimattomalta ihmiseltä eikä tee suurta numeroa lahjoistaan ja kyvyistään. Jos seurakuntalaiset yhtenä joukkona esittäisivät hänen vihkimistään, niin Valamon luostarin johtajan ja arkkipiispan olisi vaikea kieltäytyä siitä. Serafimilla voi tietysti olla kadehtioita papiston piirissä. Lahjakkuus herättää aina kateutta.
- hellevim
yks ihailija kirjoitti:
Valamon Serafim on söpö, hänellä on valloittava hymy ja mainio huumorintaju. Ja kaiken lisäksi hän on niin älykäs! Ei ihme että hänestä on tullut ort.kirkon julkkismunkki. Olisi kiintoisaa tietää, miksi hän ei valinnut avioelämää, ottajia hänellä varmasti olisi ollut. Pitipä hän julkisuudesta tai sitten ei, niin hän kiinnostaa ihmisiä. Hänestä kannattaisi syvähaastettelu johonkin suosittuun lehteen...
Niin, Serafim varmasti vastaa tuohonkin kysymykseen siellä Tapiolan kirkolla...!
Sen sijaan sen vähän perusteella, mitä häntä tunnen, en osaa ajatella, että hän suostuisi minkään "suositun lehden syvähaastatteluun" - sain ilmauksestasi käsitylsen, että tarkoitat ns. maallisia lehtiä ja niiden "syvähaastatteluita"?
Aamun Koiton tämän vuoden ensimmäisessä numerossa oli tosin hänen laaja haastattelunsa. - utelias
hellevim kirjoitti:
Niin, Serafim varmasti vastaa tuohonkin kysymykseen siellä Tapiolan kirkolla...!
Sen sijaan sen vähän perusteella, mitä häntä tunnen, en osaa ajatella, että hän suostuisi minkään "suositun lehden syvähaastatteluun" - sain ilmauksestasi käsitylsen, että tarkoitat ns. maallisia lehtiä ja niiden "syvähaastatteluita"?
Aamun Koiton tämän vuoden ensimmäisessä numerossa oli tosin hänen laaja haastattelunsa.Hei, ystävät hyvät,referoikaa nyt toki joko tällä palstalla tai sitten jossakin mediassa, mitä Serafim kommentoi sunnuntaina Tapiolassa. Sinne eivät kaikki uteliaat pääse. Tätäkin palstaa seuraa ihmisiä ympäri Suomen.
- theoforos.
utelias kirjoitti:
Hei, ystävät hyvät,referoikaa nyt toki joko tällä palstalla tai sitten jossakin mediassa, mitä Serafim kommentoi sunnuntaina Tapiolassa. Sinne eivät kaikki uteliaat pääse. Tätäkin palstaa seuraa ihmisiä ympäri Suomen.
Kylläpäs Serafim jaksaa kiinnostaa. ;) Jos itse olisin Serafimin housuissa (viitassa?), niin tuskinpa olisin kauhean ihastunut, jos persoonani herättäisi noin laajaa kiinnostusta ja liikehdintää. Mutta kieltämättä minuakin kiinnostaisi tietää, mitä Serafim vastaa.
- verkossa roikkuva
kansa kirjoitti:
Ei välttämättä. Hän vaikuttaa hyvin vaatimattomalta ihmiseltä eikä tee suurta numeroa lahjoistaan ja kyvyistään. Jos seurakuntalaiset yhtenä joukkona esittäisivät hänen vihkimistään, niin Valamon luostarin johtajan ja arkkipiispan olisi vaikea kieltäytyä siitä. Serafimilla voi tietysti olla kadehtioita papiston piirissä. Lahjakkuus herättää aina kateutta.
Serafimista tulee varmankin ohjaajavanhus, tai ehkä hän on sitä jo nyt. Ei tiedä, kun hän pitää niin matalaa profiilia. Suomessa on ihmisillä hengellisen ohjauksen nälkä.
Hengellinen ohjaaja, jonka tavoittaisi verkon kautta olisi nykyaikana hyvä. Serafim olisi siihen loistava, mutta tuskin se häntä kiinnostaa. - Mitroon kyllästynyt
theoforos. kirjoitti:
Kylläpäs Serafim jaksaa kiinnostaa. ;) Jos itse olisin Serafimin housuissa (viitassa?), niin tuskinpa olisin kauhean ihastunut, jos persoonani herättäisi noin laajaa kiinnostusta ja liikehdintää. Mutta kieltämättä minuakin kiinnostaisi tietää, mitä Serafim vastaa.
Serafim voisi olla enemmän julkisuudessa kuin mitä tällä hetkellä on. Se sopisi hänelle varsinkin nyt kun hän oleskelee maailmassa. Serafimilla olisi taatusti enemmän sanottavaa kuin esim. Mitrolla, joka jatkuvasti paistattelee mediassa. Minusta olisi hyvä idea jos Serafim suostuisi vaikka City -lehden haastateltavaksi. Siinä hän munkkina voisi kertoa havainnoistaan Helsingin nykyelämästä.
- :-)
Mitroon kyllästynyt kirjoitti:
Serafim voisi olla enemmän julkisuudessa kuin mitä tällä hetkellä on. Se sopisi hänelle varsinkin nyt kun hän oleskelee maailmassa. Serafimilla olisi taatusti enemmän sanottavaa kuin esim. Mitrolla, joka jatkuvasti paistattelee mediassa. Minusta olisi hyvä idea jos Serafim suostuisi vaikka City -lehden haastateltavaksi. Siinä hän munkkina voisi kertoa havainnoistaan Helsingin nykyelämästä.
Mitroa tulee ajoittain joka tuutista. Ärsyttävää!
Serafimia, joka vaikuttaa herkältä, sivystyneeltä ja ei-itsekeskeiseltä, ihan mielellään kuuntelis ja kattelis paljon enemmän . - piinkovapiht.
:-) kirjoitti:
Mitroa tulee ajoittain joka tuutista. Ärsyttävää!
Serafimia, joka vaikuttaa herkältä, sivystyneeltä ja ei-itsekeskeiseltä, ihan mielellään kuuntelis ja kattelis paljon enemmän .Kuinkahan kauan katselisitte? Veikkaanpa että hän saisi aivan yhtä nuivan vastaanoton hetkenpäästä. On erittäin kehittymätöntä asettaa kirkonmiehiä ja muita ihmisiä vastakkain. Isä-Mitro ei ansaitse noin hetkellisiä seurakuntalaisia. Opetelkaapa rakastamaan häntä. Siinä kuuliaisuutta!
- tolkien-fani
hellevim kirjoitti:
Niin, Serafim varmasti vastaa tuohonkin kysymykseen siellä Tapiolan kirkolla...!
Sen sijaan sen vähän perusteella, mitä häntä tunnen, en osaa ajatella, että hän suostuisi minkään "suositun lehden syvähaastatteluun" - sain ilmauksestasi käsitylsen, että tarkoitat ns. maallisia lehtiä ja niiden "syvähaastatteluita"?
Aamun Koiton tämän vuoden ensimmäisessä numerossa oli tosin hänen laaja haastattelunsa.olis kiintoisaa tietää, tykkääkö munkki Serafim Tolkienin Taru sormusten herrasta ja hänen fantasiamaailmastaan. Entä muumit? Lukiko hän niitä vai oliko hän älykkö jo lapsena???
- ei kai?
piinkovapiht. kirjoitti:
Kuinkahan kauan katselisitte? Veikkaanpa että hän saisi aivan yhtä nuivan vastaanoton hetkenpäästä. On erittäin kehittymätöntä asettaa kirkonmiehiä ja muita ihmisiä vastakkain. Isä-Mitro ei ansaitse noin hetkellisiä seurakuntalaisia. Opetelkaapa rakastamaan häntä. Siinä kuuliaisuutta!
Onko isä Mitro saanut nuivan vastaanoton mediassa? Ei se minusta kyllä siltä näytä. Hän edustaisi ihan hyvin ortodoksiaa, kun muista puhua vähemmän itsestään. En usko että edellinen kirjottaja halusi mitään vastakkainasettelua Mitron tai Serafimin välille. Hehän ovat niin erilaisia. Minäkin rakastan isä Mitroa.
- mumi
tolkien-fani kirjoitti:
olis kiintoisaa tietää, tykkääkö munkki Serafim Tolkienin Taru sormusten herrasta ja hänen fantasiamaailmastaan. Entä muumit? Lukiko hän niitä vai oliko hän älykkö jo lapsena???
ei ole tietoa siitä, mutta olen kuullut että hän olisi aiemmin ollut helluntailainen tai joidenkin vapaiden suuntien kannattaja. Lukevatko helluntailaiset muumeja?
- satunnainen matkailija
mumi kirjoitti:
ei ole tietoa siitä, mutta olen kuullut että hän olisi aiemmin ollut helluntailainen tai joidenkin vapaiden suuntien kannattaja. Lukevatko helluntailaiset muumeja?
Enpä tiedä lukevatko hellarit muumeja, mutta oli ihan mielenkiintoista tietää Serafim-munkin taustasta. Jos hänen aikaisempi helluntailaisuutensa on totta, se saattaa selittää hänen suuret sympatiansa juutalaisuutta kohtaan. Vapaissa suunnissahan suhtaudutaan hyvin myönteisesti heihin ja Serafin -munkkosen sympatiat heitä kohtaan saattavat kummuta hänen lapsuudenuskostaan. Eikös ortodoksit suhtaudu muuten aika kylmäkiskoisesti "jumalanmurhaajiin"? Jos olen väärässä, niin korjatkaa...
- Kompsukäpälä
satunnainen matkailija kirjoitti:
Enpä tiedä lukevatko hellarit muumeja, mutta oli ihan mielenkiintoista tietää Serafim-munkin taustasta. Jos hänen aikaisempi helluntailaisuutensa on totta, se saattaa selittää hänen suuret sympatiansa juutalaisuutta kohtaan. Vapaissa suunnissahan suhtaudutaan hyvin myönteisesti heihin ja Serafin -munkkosen sympatiat heitä kohtaan saattavat kummuta hänen lapsuudenuskostaan. Eikös ortodoksit suhtaudu muuten aika kylmäkiskoisesti "jumalanmurhaajiin"? Jos olen väärässä, niin korjatkaa...
minä. Olen naimisissa Venäjän juutalaisen kanssa ja hyvin pyyhkii!
- ulkomailla kyllä
satunnainen matkailija kirjoitti:
Enpä tiedä lukevatko hellarit muumeja, mutta oli ihan mielenkiintoista tietää Serafim-munkin taustasta. Jos hänen aikaisempi helluntailaisuutensa on totta, se saattaa selittää hänen suuret sympatiansa juutalaisuutta kohtaan. Vapaissa suunnissahan suhtaudutaan hyvin myönteisesti heihin ja Serafin -munkkosen sympatiat heitä kohtaan saattavat kummuta hänen lapsuudenuskostaan. Eikös ortodoksit suhtaudu muuten aika kylmäkiskoisesti "jumalanmurhaajiin"? Jos olen väärässä, niin korjatkaa...
Ei suomalaiset ortot ole sen antisemiittisempiä kuin muutkaan suomalaiset. Kreikassa ja erityisesti Venäjällä juutalaisvastaisuutta ortodoksisen keskuudessa on kyllä havaittavissa. Serafimista en tiedä.
- ei Suomessa ainakaan
satunnainen matkailija kirjoitti:
Enpä tiedä lukevatko hellarit muumeja, mutta oli ihan mielenkiintoista tietää Serafim-munkin taustasta. Jos hänen aikaisempi helluntailaisuutensa on totta, se saattaa selittää hänen suuret sympatiansa juutalaisuutta kohtaan. Vapaissa suunnissahan suhtaudutaan hyvin myönteisesti heihin ja Serafin -munkkosen sympatiat heitä kohtaan saattavat kummuta hänen lapsuudenuskostaan. Eikös ortodoksit suhtaudu muuten aika kylmäkiskoisesti "jumalanmurhaajiin"? Jos olen väärässä, niin korjatkaa...
Ortodoksinen jumalanpalvelus muistuttaa kristillisistä jumalanpalveluksista eniten juutalaista synagogajumalanpalvelusta. Ortodoksikristityt ovat muutenkin lähempänä juutalaisia kuin nuo juutalaisia diggaavat "vapaasuuntalaiset".
Mahtaakohan olla mitään perää tuossa väitteessä Serafimin taustasta. Mar Sarug tietäisi, hänhän on Serafimin ystävä. - kyseliäs
ei Suomessa ainakaan kirjoitti:
Ortodoksinen jumalanpalvelus muistuttaa kristillisistä jumalanpalveluksista eniten juutalaista synagogajumalanpalvelusta. Ortodoksikristityt ovat muutenkin lähempänä juutalaisia kuin nuo juutalaisia diggaavat "vapaasuuntalaiset".
Mahtaakohan olla mitään perää tuossa väitteessä Serafimin taustasta. Mar Sarug tietäisi, hänhän on Serafimin ystävä."Ortodoksinen jumalanpalvelus muistuttaa kristillisistä jumalanpalveluksista eniten juutalaista synagogajumalanpalvelusta."
Miten? - ja käy sitten kirkossa
kyseliäs kirjoitti:
"Ortodoksinen jumalanpalvelus muistuttaa kristillisistä jumalanpalveluksista eniten juutalaista synagogajumalanpalvelusta."
Miten?niin asia selviää sinulle. Soita kuitenkin ensin tulostasi. Ainakin Helsingin synagogaan saa kuka hyvänsä mennä kuuntelemaan, jos ilmoittaa Juutalaiseen seurakuntaan etukäteen tulostaan. Miehillä pitää synagogassa olla lakki päässä, mutta naisten päänpeittämisellä ei pidetä väliä.
Kirkko on perinyt Syngogasta monia asiota. Esim resitattiivisen lukutavan, tavan kantaa Pyhää Kirjaa saatossa ja kunnioittaa sitä suutelemalla sitä jne. - varauksellisesti suhtautuva
ja käy sitten kirkossa kirjoitti:
niin asia selviää sinulle. Soita kuitenkin ensin tulostasi. Ainakin Helsingin synagogaan saa kuka hyvänsä mennä kuuntelemaan, jos ilmoittaa Juutalaiseen seurakuntaan etukäteen tulostaan. Miehillä pitää synagogassa olla lakki päässä, mutta naisten päänpeittämisellä ei pidetä väliä.
Kirkko on perinyt Syngogasta monia asiota. Esim resitattiivisen lukutavan, tavan kantaa Pyhää Kirjaa saatossa ja kunnioittaa sitä suutelemalla sitä jne.Kirkon kanonien mukaan ei olisi hyvä mennä juutalaisten rukoushuoneisiin. Hehän eivät tunnusta Kristuksen jumaluutta ja ovat siis tällä hetkellä Herramme vihollisia ja vastustajia. Kuitenkin ennen viimeistä päivää he vielä kääntyvät.
Mitä vähemmän on tekemisissä juutalaisten kanssa sen parempi. - Serafimia lueskellut
ei Suomessa ainakaan kirjoitti:
Ortodoksinen jumalanpalvelus muistuttaa kristillisistä jumalanpalveluksista eniten juutalaista synagogajumalanpalvelusta. Ortodoksikristityt ovat muutenkin lähempänä juutalaisia kuin nuo juutalaisia diggaavat "vapaasuuntalaiset".
Mahtaakohan olla mitään perää tuossa väitteessä Serafimin taustasta. Mar Sarug tietäisi, hänhän on Serafimin ystävä.Minäkin kuulisin mielelläni, onko Serafim ollut aiemmin helluntailainen vai. Serafim puhuu ja luennoi niin hyvin. Lieneekö hän jo helluntailaisvuosinaan kertonut vakuuttavasti uskostaan mitä hän nyt ortodoksina tekee.Kaikki kunnia Serafimin kirjallisille töille.
- JoonaK.
Serafimia lueskellut kirjoitti:
Minäkin kuulisin mielelläni, onko Serafim ollut aiemmin helluntailainen vai. Serafim puhuu ja luennoi niin hyvin. Lieneekö hän jo helluntailaisvuosinaan kertonut vakuuttavasti uskostaan mitä hän nyt ortodoksina tekee.Kaikki kunnia Serafimin kirjallisille töille.
ole tärkeämpiä asioita pohdittavana? Kuten köyhyys, työttömyys ja lasten hyväksikäyttö jopa kirkon piirissä.
Koko keskustelu on hyödytön. - ei ole tarkoitus rukoilla s...
varauksellisesti suhtautuva kirjoitti:
Kirkon kanonien mukaan ei olisi hyvä mennä juutalaisten rukoushuoneisiin. Hehän eivät tunnusta Kristuksen jumaluutta ja ovat siis tällä hetkellä Herramme vihollisia ja vastustajia. Kuitenkin ennen viimeistä päivää he vielä kääntyvät.
Mitä vähemmän on tekemisissä juutalaisten kanssa sen parempi.Sitä paitsi kysyjä ei ilmeisestikään ole ortodoksi. Kanonit kieltävät synagogassa käynnin ja juutalaisiin juhliin osallistumisen, koska kirkon alkuaikoina kristinusko ja juutalaisuus tuppasivat menemään ihmisiltä sekaisin.
- Kauniit ja rohkeat
JoonaK. kirjoitti:
ole tärkeämpiä asioita pohdittavana? Kuten köyhyys, työttömyys ja lasten hyväksikäyttö jopa kirkon piirissä.
Koko keskustelu on hyödytön.Eikö sinua kiinnosta kirkkomme kauniiden ja rohkeiden, hameniekkojen, elämä? :)
Mitä valjua olisikaan seurakunta-elämä, jos ei voisi juoruilla papistosta? - kyseliäs
ja käy sitten kirkossa kirjoitti:
niin asia selviää sinulle. Soita kuitenkin ensin tulostasi. Ainakin Helsingin synagogaan saa kuka hyvänsä mennä kuuntelemaan, jos ilmoittaa Juutalaiseen seurakuntaan etukäteen tulostaan. Miehillä pitää synagogassa olla lakki päässä, mutta naisten päänpeittämisellä ei pidetä väliä.
Kirkko on perinyt Syngogasta monia asiota. Esim resitattiivisen lukutavan, tavan kantaa Pyhää Kirjaa saatossa ja kunnioittaa sitä suutelemalla sitä jne."Kirkko on perinyt Syngogasta monia asiota. Esim resitattiivisen lukutavan, tavan kantaa Pyhää Kirjaa saatossa ja kunnioittaa sitä suutelemalla sitä jne."
Siis lopulta melko vähän? - ööööööö
kyseliäs kirjoitti:
"Kirkko on perinyt Syngogasta monia asiota. Esim resitattiivisen lukutavan, tavan kantaa Pyhää Kirjaa saatossa ja kunnioittaa sitä suutelemalla sitä jne."
Siis lopulta melko vähän?Vähäinenkin tutustuminen liturgiikkaan osoittaa kristillisen jumalanpalveluksen juutalaiset juuret.
Paljon enemmän kuin pelkkiä ulkonaisia tapoja. - sittenkin
kyseliäs kirjoitti:
"Kirkko on perinyt Syngogasta monia asiota. Esim resitattiivisen lukutavan, tavan kantaa Pyhää Kirjaa saatossa ja kunnioittaa sitä suutelemalla sitä jne."
Siis lopulta melko vähän?Yksityiskohtia on uskomattoman paljon. Vigilian alussa meillä lauletaan ns.luomispsalmi. Saman psalmin lukemisella alkaa synagogan iltapalvelus. Nimenomaan myös psalmiluku on yhteistä. Meillä on kirkkokalenteri, jonka seuraaminen on oleellisen tärkeää, myös juutalaisilla on vastaavaa: siis vuorokausikierto, viikkokierto, vuosikierto.
Synagogassa säilytetään tooraa, lakia, tietyssä kaapissa syngogan etuosassa, josta se kannetaan juhlallisessa saatossa lukupaikalle luettavaksi silloin kun sen hetki on palveluksessa ja suudeltavaksi. Toora-kaappia suojaa kauniisti kirjailtu verho, jonka takana siis tooraa säilytetään. Olen nähnyt tuollaisia verhoja Jerusalemissa juutalaisuuden museon uskonnollisessa osassa. Riippuen seurakunnan varallisuudesta tuollainen verho voi olla hyvin kauniisti tehty - tuleepa mieleen kirkkojemme ikonostaasit... On hämmästyttävän paljonkin yhteistä, jonka olemme perineet juutalaisuudesta. Siitä tulisi kokonainen artikkeli. - joten
kyseliäs kirjoitti:
"Kirkko on perinyt Syngogasta monia asiota. Esim resitattiivisen lukutavan, tavan kantaa Pyhää Kirjaa saatossa ja kunnioittaa sitä suutelemalla sitä jne."
Siis lopulta melko vähän?mitäpä tästä sen enempää. Lue joku liturgian historia ja perehdy asiaan. Keskustelu joutui tälle harhapolulle, kun joku puhui munkki Serafimin tutkimustyöstä. Hän on tutkinut syyrialaisia isiä ja tuntee hyvin itämaista kristillisyyttä.
- noviisissa
Kauniit ja rohkeat kirjoitti:
Eikö sinua kiinnosta kirkkomme kauniiden ja rohkeiden, hameniekkojen, elämä? :)
Mitä valjua olisikaan seurakunta-elämä, jos ei voisi juoruilla papistosta?tekemistä tällä on kristillisyyden ja rukouselämän kanssa?
- kyseliäs
sittenkin kirjoitti:
Yksityiskohtia on uskomattoman paljon. Vigilian alussa meillä lauletaan ns.luomispsalmi. Saman psalmin lukemisella alkaa synagogan iltapalvelus. Nimenomaan myös psalmiluku on yhteistä. Meillä on kirkkokalenteri, jonka seuraaminen on oleellisen tärkeää, myös juutalaisilla on vastaavaa: siis vuorokausikierto, viikkokierto, vuosikierto.
Synagogassa säilytetään tooraa, lakia, tietyssä kaapissa syngogan etuosassa, josta se kannetaan juhlallisessa saatossa lukupaikalle luettavaksi silloin kun sen hetki on palveluksessa ja suudeltavaksi. Toora-kaappia suojaa kauniisti kirjailtu verho, jonka takana siis tooraa säilytetään. Olen nähnyt tuollaisia verhoja Jerusalemissa juutalaisuuden museon uskonnollisessa osassa. Riippuen seurakunnan varallisuudesta tuollainen verho voi olla hyvin kauniisti tehty - tuleepa mieleen kirkkojemme ikonostaasit... On hämmästyttävän paljonkin yhteistä, jonka olemme perineet juutalaisuudesta. Siitä tulisi kokonainen artikkeli."Vigilian alussa meillä lauletaan ns.luomispsalmi. Saman psalmin lukemisella alkaa synagogan iltapalvelus."
Mistä tiedät, että synagogan iltapalvelus alkaa juuri tämän psalmin lukemisella?
"Meillä on kirkkokalenteri, jonka seuraaminen on oleellisen tärkeää, myös juutalaisilla on vastaavaa: siis vuorokausikierto, viikkokierto, vuosikierto."
Mihin uskontoon ei kuulu kalenteri?
"Olen nähnyt tuollaisia verhoja Jerusalemissa juutalaisuuden museon uskonnollisessa osassa. Riippuen seurakunnan varallisuudesta tuollainen verho voi olla hyvin kauniisti tehty - tuleepa mieleen kirkkojemme ikonostaasit..."
Miten verhosta voi ensi hätään tulla mieleen ikonostaasi? - kaikkia asioita
kyseliäs kirjoitti:
"Vigilian alussa meillä lauletaan ns.luomispsalmi. Saman psalmin lukemisella alkaa synagogan iltapalvelus."
Mistä tiedät, että synagogan iltapalvelus alkaa juuri tämän psalmin lukemisella?
"Meillä on kirkkokalenteri, jonka seuraaminen on oleellisen tärkeää, myös juutalaisilla on vastaavaa: siis vuorokausikierto, viikkokierto, vuosikierto."
Mihin uskontoon ei kuulu kalenteri?
"Olen nähnyt tuollaisia verhoja Jerusalemissa juutalaisuuden museon uskonnollisessa osassa. Riippuen seurakunnan varallisuudesta tuollainen verho voi olla hyvin kauniisti tehty - tuleepa mieleen kirkkojemme ikonostaasit..."
Miten verhosta voi ensi hätään tulla mieleen ikonostaasi?Todellakaan selvittää, eli kirjoittaa esseetä, nämä olivat vain esimerkkejä; yksityiskohdissa saatoin sanoa sinne päin, esim. en muista, mikä palvelus tarkalleen alkaa juutalaisessa traditiossa luomispsalmilla. - Eikä tämä todellakaan ole pääaihe tässä ketjussa. Ota itse selvää, ajatuksen kanssa. Liian syvä ja laaja aihe muutenkin tähän lootaan. Kysyä on helppo, vastaaminen ei.
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta663382Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh463202Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa1232738- 442553
- 311953
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘271860- 481636
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä871505- 391330
- 821199