Naapurini väittää tehneensä tutkintapyynnön eräästä riidan aiheestamme poliisille. Tiedän, että hänen väitteensä riidan aiheestamme ovat perättömiä. Minulla sattuu olemaan kirjalliset dokumentit, hänellä taas oma mielikuvituksensa. Voinko jostakin saada selville, onko hän oikeasti tehnyt tutkintapyynnön? Jos se on perättömällä väitteellä tehty (jos sellainen edes on), niin voinko jotenkin näpäyttää naapuria takaisin esim. sopiiko kunnianloukkaussyyte vai mikä tähän?
Tutkintapyyntö poliisille
Naapuririitaa
71430
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suomalaisethan ovat kovia käräjöimään, joten eikö poliisille voi soittaa ja tiedustella asiaa, jos haluaa kunniansa perään kysellä.
Kunnianloukkausrikos kun täyttyy silloin, kun loukkaus tulee jonkun tietoon eli tässä tapauksessa poliisin.
Väärä ilmianto ei tutkintapyynnön suhteen toteudu, ellei poliisi ryhdy mihinkään laissa mainittuihin toimenpiteisiin.
Suomessa ei yksityinen henkilö voi nostaa rikossyytettä ketään vastaan ellei asiasta ole ensin tehty esitutkinta. Silloinkin vain, jos se ei ole johtanut poliisin tai syyttäjän toimenpiteisiin. Syytten voi nostaa vain virallinen syyttäjä.
vähän faktaa....
Rikoslaki
15 Luku
6 § (24.7.1998/563)
Väärä ilmianto
Joka antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taikka tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetään, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi tai joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen virheellisin perustein, on tuomittava väärästä ilmiannosta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
Laki oikeudenkäynnistä rikosasiassa.
Asianomistajan syyteoikeudesta
14 §
Asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta vain, jos virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai esitutkintaviranomainen taikka syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se keskeytetään taikka lopetetaan. Asianomistajan oikeudesta nostaa syyte julkista tehtävää hoidettaessa tehdystä rikoksesta säädetään perustuslain 118 §:n 3 momentissa. (27.6.2003/647)
Se, jota vastaan on tehty syyttämispyyntö tai jota on syytetty rikoksesta, voi aina kuitenkin ilman 1 momentissa tarkoitettua syyttäjän päätöstä nostaa syytteen väärästä ja todistamattomasta ilmiannosta.
Asianomistajalla on oikeus yhtyä virallisen syyttäjän tai toisen asianomistajan nostamaan syytteeseen ja vedota uuteen seikkaan syytteen tueksi. Asianomistaja voi hakea muutosta asiassa annettuun ratkaisuun siitä riippumatta, onko hän käyttänyt asiassa puhevaltaa.
Tutkintapyynnön voi pyytää poliisilta, syyllistymättä kunnianloukkaukseen, jos on vahvat epäilyt jonkin henkilön syyllisyydestä tekoon, mikä katsotaan lain vastaiseksi.
Poliisi ottaa yhteyttä ja kutsuu kuultavaksi henkilön, jota naapuri, tai joku muu epäilee rikollisesta teosta.
Normaalille ihmiselle on aika korkea kynnys pyytää poliisitutkintaa, ellei hänellä ole mitään näyttöä tapahtuneesta rikoksesta. Sellaisia häiriintyneitä henkilöitä on valitettavan paljon keskuudessamme, jotka tahtoisivat jatkuvasti käräjöidä. He hakevat hakemalla aiheita, saadakseen jonkun henkilön tuomioistuimen eteen.
Kokeneella poliisilla on harjaantunut kyky nähdä ja erottaa työkseen tutkintapyyntöjä tekevät, ja heillä(poliiseilla) on valtuudet jättää tutkimatta kaikki esitutkintapyynnöt.
Niin, sellaisia häiriintyneitä henkilöitä on valitettavasti paljon keskuudessamme, jotka tahtovat jatkuvasti käräjöidä.
Pieni tarkennus edelliseen kommenttiin.
Kun käräjöinti tunnetusti on mielettömän kallista puuhaa, niin tietysti nämä häiriintyneet ovat jo muutenkin yhteiskunnan elätettäviä ja jos elätit käräjille pääsevät, niin veronmaksajien piikki on tällöin häiriintyneelle auki.
naapuri on mennyt perättömiä väitteitään laukomaan taloyhtiömme isännöitsijälle s-postilla? Siinä vietissä on mainitsee tehneensä tutkintapyynnön poliisille. Isännöitsijältä näet sain tiedon, että naapurimme olisi poliisin pakeilla käynyt. Poliisia ei ole vielä ainakaan täällä näkynyt. Isännöitsijällä on tuo s-posti tallessa, jos on tarvetta jatkotoimenpiteisiin. Naapuri ei ole tämän taloyhtiön osakas.
lähde tutkimaan naapurusten välistä riitaa, ellei kyseessä ole törkeä, todistettava kunnianloukkaus, tai valheellinen poliisille esitetty väite jostain häirinnästä, varkaudesta
tai vastaavasta.
Voisithan hakeutua kyseisen naapurin juttusille, näyttää hänelle toteen (taisit mainita dokumentit)että olet syytön hänen väittämiinsä "rötöksiin." Sen jälkeen tietenkin tahtoessasi voisit, koska isännöitsijäkin voi todistaa, pyytää taas esitutkintaa naapurisi syyllistymisestä perättömiin puheisiin.
Piiri pieni pyörii;))
En tarkkaan ymmärrä mistä tapauksessasi on kyse, mutta kuten edellä jo sanottiinkin, niin käräjöintihalukkaiden ihmisten oikeudenkäyntikulut tulevat veronmaksajien maksettaviksi, ainakin hyvin usein, sillä jos, tai kun he ovat varattomia ja hyvin pienituloisia, niin he saavat ilmaisen oikeudenkäynnin.
Ja tämän naapurin kanssa ei pääse puheväleihin, koska heti minut nähdessään jo kaukaa, säntää karkuun. Olen kyllä sanonut ja isännöitsijäkin, että paperit on kunnossa. Ei vaan usko.
Kirjoitit: "...syyllistymisestä perättömiin puheisiin..." Mikäs se sitten on? Aiemmin tuolla mainittiin kunnianloukkaus ja väärä ilmianto, onkos tämä joku kolmas?
Jos tekee poliisille kunnianloukkauksesta tutkintapyynnön, niin silloin pitää myös vaatia rangaistusta, sillä ilman sitä poliisi ei tutkintapyyntöä tutki asianomistajarikoksena, eikä syyttäjä syytä.
Rikoslaki
24 luku
12 §
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, kunnianloukkauksesta eikä törkeästä kunnianloukkauksesta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi. Valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin antaa määräyksen syytteen nostamisesta, jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.
Esitutkintalki
Eli poliisi ei tutki, ellei vaadita rangaistusta
3 §
Asianomistajarikoksen esitutkinta saadaan aloittaa, vaikkei rangaistusvaatimusta olekaan tehty, jos asianomistaja ei ilmeisesti vielä tiedä rikoksesta eikä tutkintaa voida siirtää rikoksen selvittämistä vaarantamatta. Tutkinnan aloittamisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava asianomistajalle. Tutkinta on lopetettava, jos asianomistaja tiedon rikoksesta saatuaan ei ilmoita vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta.