Arne Waronen

FKYL

mainitaan ohimennen Helsingin Sanomissa tänään lauantaina 25.11.2006 sivulla A21.
Hän oli syntynyt v. 1898. Onkohan kyseessä sama mies, joka oli vielä aivan 1970-luvun alussa historian opettajana Forssassa (luultavasti ei montaa vuotta)?
Muistelen siis vanhaa opettajaani, joka olisi tämän mukaan siis ollut jo 72-vuotias v. 1970. Olin keskikoulussa vuosina 1967 - 1971 Forssan yhteislyseossa ja historiaa opetti Arne G. Waronen, pitkä vanha mies, lisänimeltään Watussi.

14

961

    Vastaukset

    • Kyllä on sama henkilö kyseessä. Muistan Arne Warosen kuolinilmoituksesta, että hänen syntymäpaikkansa oli Inkerinmaalla, ja tämäkin täsmää HS:n artikkelin tietoihin.
      Minäkin olin lyseossa, vuosina 1969-1972. Waronen ei opettanut meidän luokkaamme, mutta muistan hänet hyvin. Ei olisi osannut ajatella kuitenkaan, että hän oli niin iäkäs.

    • Markus Leppon Forssa-kirjassa vuodelta 1971 on Watussin haastattelu. Iäksi mainitaan 73 v. joka täsmää syntymävuoteen.
      Kirjan kuvassa on myös taulu, joka näyttää Hesarin kuvan mukaan hänen äidiltään!
      Harmi vain ettei Watussi muistellut meille elämäänsä. Paljon mielenkiintoista tietoa meni hukkaan.
      Googlettaminen kertoi, että hän oli Arkadian yhteiskoulun rehtori 1949-1956.

      • sen kuulin jo Forssassa asuessani. Hänelle oli tullut jotain rahaongelmia koulun raha-asioissa. Sitten hän vaihtoi työpaikkaa. Arkadian yhteiskoulu on kai hieman hienompi koulu Helsingin Töölössä. Vanhempi poikanikin on nyt oikein Töölössä koulussa - mutta ei tuossa Arkadian yhteiskoulussa (jos sellainen vielä toimii).


      • FKYL kirjoitti:

        sen kuulin jo Forssassa asuessani. Hänelle oli tullut jotain rahaongelmia koulun raha-asioissa. Sitten hän vaihtoi työpaikkaa. Arkadian yhteiskoulu on kai hieman hienompi koulu Helsingin Töölössä. Vanhempi poikanikin on nyt oikein Töölössä koulussa - mutta ei tuossa Arkadian yhteiskoulussa (jos sellainen vielä toimii).

        Minäkin menin Forssan yhteislyseoon 1967.
        Arne Warosella oli hieno ura ennen Forssaan tuloa. Käsittääkseni hän oli sotien aikaan jokin iso pomo kouluhallituksessa tms.
        Hän oli hyvin kielitaitoinen henkilö ja hän osasi Suomen historiasta kertoa ohi historiankirjojenkin, jos vain tarkasti kuunteli.

        Joskus hän kertoi, että kun Lenita Airisto valittiin missiksi, joku lehtimies tunki kesken tunnin hakemaan neiti Airistoa kuvauksiin.Waronen oli kai silloin koulun rehtori.

        Waronen oli naimisissa ruotsinkielisen Hesarin kirjallisuustoimittajan kanssa, en muista nimeä. Yekskull tai jotain? Käsittääkseni vaimolla oli tytär, AW:llä ei ollut lapsia.

        Waronen kertoi lapsuusajoistaan Viipurissa. Hän oli kotona oppinut kieliä lastenhoitajalta, keittäjältä, sisäpiioilta ja mitä niitä nyt oli. Kerran itsekin kuulin, miten hän koulun puhelimessa puhui niin, että vaihtoi moneen kertaan kieltä. Osasi hyvin ainakin molempia kotimaisia, saksaa, ranskaa ja venäjää.

        Waronen ymmärtääkseni kuoli pitkään sairastettuaan Forssan vanhainkodissa.Olisivatkohan Simojoki ja Maarvala olleet hänen viimeisiä ystäviään.
        Muistatteko heitä? Tai muita opettajia?


      • hän oli hieno ihminen kirjoitti:

        Minäkin menin Forssan yhteislyseoon 1967.
        Arne Warosella oli hieno ura ennen Forssaan tuloa. Käsittääkseni hän oli sotien aikaan jokin iso pomo kouluhallituksessa tms.
        Hän oli hyvin kielitaitoinen henkilö ja hän osasi Suomen historiasta kertoa ohi historiankirjojenkin, jos vain tarkasti kuunteli.

        Joskus hän kertoi, että kun Lenita Airisto valittiin missiksi, joku lehtimies tunki kesken tunnin hakemaan neiti Airistoa kuvauksiin.Waronen oli kai silloin koulun rehtori.

        Waronen oli naimisissa ruotsinkielisen Hesarin kirjallisuustoimittajan kanssa, en muista nimeä. Yekskull tai jotain? Käsittääkseni vaimolla oli tytär, AW:llä ei ollut lapsia.

        Waronen kertoi lapsuusajoistaan Viipurissa. Hän oli kotona oppinut kieliä lastenhoitajalta, keittäjältä, sisäpiioilta ja mitä niitä nyt oli. Kerran itsekin kuulin, miten hän koulun puhelimessa puhui niin, että vaihtoi moneen kertaan kieltä. Osasi hyvin ainakin molempia kotimaisia, saksaa, ranskaa ja venäjää.

        Waronen ymmärtääkseni kuoli pitkään sairastettuaan Forssan vanhainkodissa.Olisivatkohan Simojoki ja Maarvala olleet hänen viimeisiä ystäviään.
        Muistatteko heitä? Tai muita opettajia?

        Törmäsin sattumalta isosedästäni Arne G. Warosesta täällä käytyyn viestien vaihtoon. Olipa hauska lukea muisteluksia Arne G:stä, sikäli kun itse tunnen hänen vaiheitaan, ne pitivät pääosin paikkansa.

        Hän oli tosiaan syntynyt Inkerinmaalla, jossa hänen isänsä, Tohmajärvellä syntynyt Juho Waronen toimi Kaprion luterilaisen seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1893-1906. Hänen äitinsä Lili oli Helsingissä Vuorikatu 22:ssa toimineen Helsingfors Lyceumin eli "Böökin lyseon" rehtorin Emil Böökin tytär, joka meni 1895 naimisiin heillä Vuorikadulla opiskeluaikanaan asuneen nuoren papin kanssa.

        Vaikka heidän kotinsa oli ensin Kaprion pappilassa, ja tämän jälkeen Laatokan rannalla Kurkijoella ja vuodesta 1913 lähtien Karjalan kannaksen Uudellakirkolla, Arne ja hänen sisaruksensa kävivät koulua Helsingissä ja asuivat tuolloin kouluajat isovanhempiensa kotona Vuorikadulla. Vuorikadun vanhasta "Böökeborgista", niin kuin Arne G:llä oli tapana sanoa, oli suuri osa hänelle, samoin kuin hänen sisaruksilleen ja serkuilleenkin ominaista omaperäistä yleissivistystä peräisin.

        Arne G valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi ja toimi pitkään historianopettajana ja vuodesta 1949 lähtien rehtorina Töölössä toimineessa Arkadian yhteislyseossa. Jatkosodan aikana hän oli armeijassa kapteenina ja mm. kirjoitti Isänmaan historian oppitunteja -nimisen oppikirjan armeijan opetuskäyttöön.

        Arne G:n toinen puoliso oli Arkadian yhteislyseon saksanopettaja Irja Uexküll-Gyllenband, jolla oli aikaisemmasta avioliitosta kaksi tytärtä, joista toinen oli Helsingin Sanomien pitkäaikainen teatteriarvostelija Sole Uexküll.

        Sodan jälkeen Arne G oli mukana merkillisessä hankkeessa, jossa autettiin valvontakomission ja kommunistisen Valpon uhkaamia suomalaisupseereita pakenemaan maasta. Tähän kului sekä hänen oma omaisuutensa että myös mm. Arkadian koulun varoja, minkä vuoksi hän joutui jättämään rehtorin tehtävät. Arkadian yhteislyseo toimii nykyään Klaukkalassa.

        Myöhemmin Arne G oli opettajana mm. Kuusankoskella ja Lappeenrannassa ja lopulta pitkään Forssan yhteislyseossa. Hänen lempinimenään oli tosiaan Watussi, jonka olen kuullut monilta tapaamiltani hänen entisiltä oppilailtaan ja joka pitkälle, yli 190-senttiselle miehelle hyvin myös sopi.

        Muistan kun kävimme 1970- ja 1980-luvulla häntä usein tapaamassa. Hän asui ensin matalassa pienessä puutalossa vanhassa työläiskaupunginosassa Ronttismäessä ja myöhemmin kerrostalossa Finlaysonintien ja Helsingin-Porin valtatien välisellä alueella. Hänen kanssaan oli tavattoman hauska jutella, sillä hänellä oli muistissaan loppumaton varasto erityisesti historiaan liittyviä juttuja ja anekdootteja. Viimeiset aikansa hän oli Heikanrinteen vanhainkodissa Forssassa, jossa hän kuoli 86-vuotiaana vuonna 1985.


      • hän oli hieno ihminen kirjoitti:

        Minäkin menin Forssan yhteislyseoon 1967.
        Arne Warosella oli hieno ura ennen Forssaan tuloa. Käsittääkseni hän oli sotien aikaan jokin iso pomo kouluhallituksessa tms.
        Hän oli hyvin kielitaitoinen henkilö ja hän osasi Suomen historiasta kertoa ohi historiankirjojenkin, jos vain tarkasti kuunteli.

        Joskus hän kertoi, että kun Lenita Airisto valittiin missiksi, joku lehtimies tunki kesken tunnin hakemaan neiti Airistoa kuvauksiin.Waronen oli kai silloin koulun rehtori.

        Waronen oli naimisissa ruotsinkielisen Hesarin kirjallisuustoimittajan kanssa, en muista nimeä. Yekskull tai jotain? Käsittääkseni vaimolla oli tytär, AW:llä ei ollut lapsia.

        Waronen kertoi lapsuusajoistaan Viipurissa. Hän oli kotona oppinut kieliä lastenhoitajalta, keittäjältä, sisäpiioilta ja mitä niitä nyt oli. Kerran itsekin kuulin, miten hän koulun puhelimessa puhui niin, että vaihtoi moneen kertaan kieltä. Osasi hyvin ainakin molempia kotimaisia, saksaa, ranskaa ja venäjää.

        Waronen ymmärtääkseni kuoli pitkään sairastettuaan Forssan vanhainkodissa.Olisivatkohan Simojoki ja Maarvala olleet hänen viimeisiä ystäviään.
        Muistatteko heitä? Tai muita opettajia?

        Muistan lukiosta poispäässeenä 1969 ainakin Karhuvaaran pariskunnan Martin ja Marjan, Eeva Härmän, Saara Rihun, todellakin Martti Simojoen ja Maarvalan Yrjön, Margareta Hannulan, Leikas Markku?, Oinaala?, ja pari nimeä pyörii kielen päällä, matikan maikka, joka sai sydän infarktin sekä kuvaamataitoa opettanut taiteilijamies


      • Anonyymi kirjoitti:

        Muistan lukiosta poispäässeenä 1969 ainakin Karhuvaaran pariskunnan Martin ja Marjan, Eeva Härmän, Saara Rihun, todellakin Martti Simojoen ja Maarvalan Yrjön, Margareta Hannulan, Leikas Markku?, Oinaala?, ja pari nimeä pyörii kielen päällä, matikan maikka, joka sai sydän infarktin sekä kuvaamataitoa opettanut taiteilijamies

        Elina Oinaala, "mummeli" oli uskonnonopettajana myös minulla. Hänen miehensä taisi olla kirkkoherrana jossain Forssan naapurikunnassa.
        Eikös Simojoki ollut Jaska, eli Jaakko Simojoki, suomenkielenopettaja ja ihan mukava persoona? Google löysi samannimisen papin, joka on nyt eläkkeellä.

        Itse olen ylioppilas vuodelta 1975, eli kirjoittanut 6 vuotta sinun jälkeesi.

        Leikas on outo nimi minulle, muut tuttuja. Eräs matematiikanopettaja oli myös Lauri Uusi-Hakimo, "pätkä". Hän opetti myös kauppaopistossa. Lasse Laakso taisi tulla koulun matematiikan opettajaksi ainakin lukioon vasta noin v. 1970. Hän kulki aika pitkää työmatkaa 10-tietä pitkin ...

        Tällaisen julkaisun löysin netistä muistini tueksi koskien FYL:ta, nyt on varmistettu Jaskan sukunimikin. Eipä tuossa juuri 60- ja 70-lukujen opettajien nimiä ole.

        https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/o2/julkaisuja/y1v:file/download/110-vuotisjuhlajulkaisu_nordman.pdf

        Julkaisu on noin 10 vuotta vanha, vuodelta 2009 tai 2010.


    • Kuvaamataitoa opettanut taiteilijamies oli Vaarula, etunimi ei nyt tullut mieleen. Tunnetuimpia taiteilijoita paikallisesti. Simojoki oli tosiaan Jaska eli Jaakko, pipukärkiset kengät tavaramerkkinsä. Syrjäsen Rapi oli Maarvalan aisapari ja taisi toimia jonkin aikaa rehtorinakin. Rolf Rajalin rehtorina 60-luvulla ja myöhemmin Jaakko Löyttyniemi.

    • (Täydennä puuttuvat kohdat)

      Olavi Vaarula kuvaamataito
      Veikko Niiranen historia
      Leila Reisto saksa ruotsi
      Irma Muhonen historia
      Saara Rihu kuvaamataito
      Sisko Tammi saksa
      Jaakko Löyttyniemi matematiikka
      Jaakko Simojoki äidinkieli
      Yrjö Maarvala liikunta
      Suoma Lindskåg englanti
      Rauno Kirjavainen fysiikka kemia
      Matti Mathliń matematiikka
      Riitta Ilmén biologia
      Lauri Uusi-Hakimo äidinkieli
      ? ruotsi
      ? psykologia uskonto

      • Joku Tolonen (mies, kai taiteilija) oli vähän aikaa myös opettamassa kuvaamataitoa.

        - ruotsinkieli ei ole ollut vahvimpia alueitasi. Veikkaisin että Suoman sukunimi kirjoitettiin oikein näin: Lindskog. Suoma Ala-poikela taisi olla hänen tyttönimensä, myöhemmin siis Suoma Lindskog. Opetti minullekin englantia, kuten Eeva Härmä, nimi kai oli mainittu aiemmin.

        Sinikka Santanen, meni myöhemmin naimisiin ja nimenä Sinikka Pirhonen, opetti ruotsinkieltä muistaakseni molempien sukunimiensä aikana.
        Matti Mathlin tuskin opetti matematiikkaa koskaan. Hän oli äidinkielen opettajana ja ajeli kuplavolkkarilla. Se oli vähän uudempi malli, jossa oli isot takalamput, ellen väärin muista.
        Tosiaan, Raimo Syrjänen oli liikunnan opettaja.

        Jaakko Simojoen vaimo, etunimeä en muista, opetti myös jotakin lyseossa. Ei ollut minulla opettajana.
        Kalle Anttila oli poikien veistonopettaja 60-luvulla.
        Kotitalousopettajana toimi nainen, jonka molemmat pojat olivat oppilaina koulussa, samana vuonna syntyneitä. Muistaakseni Anneli Salomaa. Eipä kai poikia ollut hänen oppilainaan, vaan Kalle Anttilan tunneilla kävivät.
        Matematiikkaa opetti alaluokilla luultavasti vain lyhyen aikaa Maire Hymander.

        Musiikinopettajan nimeä en muista. Hän oli nainen.
        Biologiaa opetti joku vaalea nainen 70-luvulla.

        Elina Oinaalan (Mummeli) lisäksi uskontoa opetti aiemmin karjakkona ollut, sittemmin opettajaksi opiskellut Saara Kasari.


      • Eikös Löytty opettanut kemiaa ja fysiikkaa? Simojoen vaimo Kaija taisi opettaa saksaa. Muistaakseni Eerola (nainen) oli englannin opettajan nimi. Ruotsia joku tiukka nainen, siis vaativa. Historiaa opetti myös joku nainen nimi ei tule mieleen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eikös Löytty opettanut kemiaa ja fysiikkaa? Simojoen vaimo Kaija taisi opettaa saksaa. Muistaakseni Eerola (nainen) oli englannin opettajan nimi. Ruotsia joku tiukka nainen, siis vaativa. Historiaa opetti myös joku nainen nimi ei tule mieleen.

        Oliko Irma Muhonen historianopettajana? Aivan selvän vanhanpiian tuntuinen, ei opettanut minua.
        Löyttyniemi (jaakko) opetti ainakin fysiikkaa, ja oli sitten rehtorina Rolf Rajalinin jälkeen.
        Ruotsia opetti Sinikka Pirhonen (os. Santanen), Voi olla muitakin, en tunne niitä.


    • Tyttöjen voimistelunopettaja oli Margareta Hannula, jolla yhteinen kesämökki naisen kanssa. Voisiko vetää jonkin johtopäätöksen?
      Maire Ryynännen opetti ainakin kemiaa.
      Jaskan sanelukirjoitusharjoituksista irtosi trauma poikineen, kun numero meni miinuksen puolelle.
      Saksan tunnilla pelättiin ja aina ihan aiheesta. Aus bei nach won zu sentään vielä muistuu mieleen. Ruotsista vain tre små troll kun ne lekte med en boll, Vieläkään en ymmärrä varför?

      • Ei ollut yhteinen kesämökki pelkästään, vaan asui jonkun hammaslääkärinaisen kanssa torin laidalla, olisiko ollut siinä missä on Osuuspankki tai ihan vieressä? Vedät ihan oikeita johtopäätöksiä.
        Saksan opettajana oli Sisko Tammi (lyhyt saksa).

        Muistan vieläkin jotain, joskus oli jo virheenteon mahdollisuus jo otsikossa:

        Sanelukirjoitusharjoitus
        Euraasialainen emansipaationainen kantoi kamelilla klooribentsolia patologisille pedagogeille Tsekkoslovakiassa.


    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ohisalo: paperittomille työlupa jonon ohi

      https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1883695a-f66c-488e-a622-ac181f96a0ff Miten on mahdollista, kaikki uutisointi mikä liittyy Ohisaloon on negatiiv
      Maailman menoa
      183
      2043
    2. Helsingissä Oodissa puukotus tekijä poistunut paikalta ei vaaraa !

      No nyt noita kulttuuritekoja tehdään jo oikessa ympäristössään kirjastossa. Että silleen. ILtalehti.
      Maailman menoa
      117
      1074
    3. Hallitus halveksii Suomen nuoria

      Suomessa on kymmeniä tuhansia suomalaissyntyisiä nuoria, joilla ei ole koulutusta. Nyt pitäisi tehdä kaikki mahdollinen, jotta nämä nuoret saataisiin
      Maailman menoa
      69
      1009
    4. Maisa ei ollut onnellinen Jari-Matin kanssa

      Mutta Mikon kanssa kaikki sujuu hienosti ja kumpikin rakastaa toisiaan ♥️
      Kotimaiset julkkisjuorut
      81
      609
    5. Martina Puman tapahtumassa Lontoossa

      Hangossa vietetyn viikonlopun jälkeen Martina lensi tänään Lontooseen, missä hän osallistuu saksalaisen Puma-brändin tapahtumaan. Pumahan on saksalain
      Kotimaiset julkkisjuorut
      65
      480