Hei aloitin yli puolivuotta sitten seksi suhteen miehen kanssa josta tuli hyvin intiimi, hän on mielestäni hyvin komea ja varsinkin vierelleni aivan liian ihana tuntui jännältä olla ylpea sellaisesta patsaasta.
hänellä oli huono puoli se että än ei katsonut ollenkaan silmiin ja oli vaisu joskus hän oikein tiuski kun kyselin häneltä jotain perheestä tai muuta.
Tämä kummastutti ja samalla oli mielenkiintoista saada hänestä jotain irti, joten en luovuttanut ollenkaan hänen susteen.
seksisuhteemme tuli syvällisemmäksi ja siitä kehkeytyi ystävyys suhde nyt hän on minun kanssani jatkuvasti ja kumpikaan ei ole ollut kenenkään kanssa elämme kuin pari, mutta kun mainitsee sanan parisuhde hän ahdistuu jota en aluksi ymmärtänyt mutta nykyään ymmärrän vaikean lapsuuden takia ja sen että hän pelkää satuttavansa itseään. olen sanonut että sattuu enemmän molempia jos emme ala tehdä päätöksiä kun ystävämmekin kyselevät mikä meininki ja kumpikaan ei osaa vastaa puhumattakaan perheestä jotka ei ymmärrä. mitä oikein tekisin kannattaisiko uhrata aikaani vielä? huomaanko kaiken olevan turhaa ja että kohta on menny vuosia? tosin alussa tein päätöksen että halua muuttaa sitä miestä jonka alussa tapasin jokaei katsonut napaansa pidemmälle ja joka nyt on muuttunut. rakastaako hän vielä joskus minua vai alanko elämään omaa elämääni ny`t?
hänellä oli huono puoli se että än ei katsonut ollenkaan silmiin ja oli vaisu joskus hän oikein tiuski kun kyselin häneltä jotain perheestä tai muuta.
Tämä kummastutti ja samalla oli mielenkiintoista saada hänestä jotain irti, joten en luovuttanut ollenkaan hänen susteen.
seksisuhteemme tuli syvällisemmäksi ja siitä kehkeytyi ystävyys suhde nyt hän on minun kanssani jatkuvasti ja kumpikaan ei ole ollut kenenkään kanssa elämme kuin pari, mutta kun mainitsee sanan parisuhde hän ahdistuu jota en aluksi ymmärtänyt mutta nykyään ymmärrän vaikean lapsuuden takia ja sen että hän pelkää satuttavansa itseään. olen sanonut että sattuu enemmän molempia jos emme ala tehdä päätöksiä kun ystävämmekin kyselevät mikä meininki ja kumpikaan ei osaa vastaa puhumattakaan perheestä jotka ei ymmärrä. mitä oikein tekisin kannattaisiko uhrata aikaani vielä? huomaanko kaiken olevan turhaa ja että kohta on menny vuosia? tosin alussa tein päätöksen että halua muuttaa sitä miestä jonka alussa tapasin jokaei katsonut napaansa pidemmälle ja joka nyt on muuttunut. rakastaako hän vielä joskus minua vai alanko elämään omaa elämääni ny`t?
Vastaukset 2
Vanhimmat
tarkennan että molemmilla on tunteita toisiinsa ja hän välittää minusta mutta taidan olla se osapuoli joka rakastaa
Paljoh´nhan on kehitystä tapahtunut. Välittäähän sinusta paljo ei vaan saa sanotuksi. Muttei kuitenkaan ole päässyt irti entisestä, joutuu vielä selvittelemään taakseen jätetyt asiat. Sitten voi vasta aloittaa " puhtaalta pöydältä".