Vaikka en henkilökohtaisestu Juicea tuntenutkaan,tunnen silti sydämmessäni tyhjää kuultuani suru uutisen Juicen pois menosta.
60-luvulla syntyneenä tuli kasvettua 70-luvun julkkisten maailmaan,varmaan moni julkkis ei edes osaa ajatella asioita siltä kannalta että heidän mukanaan elää melkein koko kansa pitäen aikansa julkkiksia merkkinä eletystä elämästä siinä oman elämänsä rinnalla.
Ja kun sitten joku tälläinen kuolee se ravistelee huomaamaan elämän olevan vain tilapäistä.
Muistan Juicen rallit Marilynin,Juankosket ym.
Olin useilla keikoilla nauttimassa Juicen huumorista sekä hienoista lauluista -80 luvulla.
Se oli Juicen kulta aikaa.
Hänen persoonansa ja kaikki hienot sanoituksensa lauluineen jää elämään,ja varmaan niitä verrataan suuriin suomalaisiin kouluissa ym.
Mutta on myös hyvä muistaa Juicen miehisyyden uhokas esiintyminen Rokkarina,nimen omaan kova rokkijätkähän Juice oli jota vanhemmat ihmiset paheksuivat ja pitivät lastensa saastuttajana.
Ajat muuttuvat ja ajatukset muuttuvat.
Minun mielestäni Juice täytyisi muistaa suurena rock`n roll persoonana jolla oli sana hallussa.
Voin sanoa että itseäni on koskettanut Elviksen,John Lennonin ja nyt Juicen kuolema.
Mikään ei ole ikuista,kaikki päättyy aikanaan.
Ei Elvis laula,ei Lennon sävellä eikä Juiseltakaan ole odotettavissa uutta musiikkia ja itsekkin olen jo vanhempi herrasmies jonka on pakko tiedostaa että joskus se vaellus loppuu itseltänikin.
Nuorena asioita ei tällä tavoin tule ajateltua,silloin on energiaa ja elämällä jatkuvuus,omat idollit uskaltaa ja elää kuten jokainen haluaisi.
Mutta kerran se päivä koittaa myös niille nuorille idolleille jolloin on pakko myöntää ettei elämästä selviä hengissä...
60-luvulla syntyneenä tuli kasvettua 70-luvun julkkisten maailmaan,varmaan moni julkkis ei edes osaa ajatella asioita siltä kannalta että heidän mukanaan elää melkein koko kansa pitäen aikansa julkkiksia merkkinä eletystä elämästä siinä oman elämänsä rinnalla.
Ja kun sitten joku tälläinen kuolee se ravistelee huomaamaan elämän olevan vain tilapäistä.
Muistan Juicen rallit Marilynin,Juankosket ym.
Olin useilla keikoilla nauttimassa Juicen huumorista sekä hienoista lauluista -80 luvulla.
Se oli Juicen kulta aikaa.
Hänen persoonansa ja kaikki hienot sanoituksensa lauluineen jää elämään,ja varmaan niitä verrataan suuriin suomalaisiin kouluissa ym.
Mutta on myös hyvä muistaa Juicen miehisyyden uhokas esiintyminen Rokkarina,nimen omaan kova rokkijätkähän Juice oli jota vanhemmat ihmiset paheksuivat ja pitivät lastensa saastuttajana.
Ajat muuttuvat ja ajatukset muuttuvat.
Minun mielestäni Juice täytyisi muistaa suurena rock`n roll persoonana jolla oli sana hallussa.
Voin sanoa että itseäni on koskettanut Elviksen,John Lennonin ja nyt Juicen kuolema.
Mikään ei ole ikuista,kaikki päättyy aikanaan.
Ei Elvis laula,ei Lennon sävellä eikä Juiseltakaan ole odotettavissa uutta musiikkia ja itsekkin olen jo vanhempi herrasmies jonka on pakko tiedostaa että joskus se vaellus loppuu itseltänikin.
Nuorena asioita ei tällä tavoin tule ajateltua,silloin on energiaa ja elämällä jatkuvuus,omat idollit uskaltaa ja elää kuten jokainen haluaisi.
Mutta kerran se päivä koittaa myös niille nuorille idolleille jolloin on pakko myöntää ettei elämästä selviä hengissä...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Juice kuului niin olennaisesti nuoruuteeni, että tuntuu, että jotain todella on pois.
En kaipaa nuoruutta, siitä ei ole kyse.
Ku eihän tässä vanhoja olla vieläkään =)
Ja oikeastaan kirjoitukseesi ei ole paljon lisäämistä, se kuulosti sisällöltään melkein kuin itte oisin sen kirjottanu, paitsi että olen 60-luvulla syntynyt naisihminen...
Juicen huumorintaju (joka heijastui todella hyvin sanoituksissa ja välispiikeissä)on aivan uskomattoman hienoa!
Ilkeilläkkin kyllä osasi, mutta sekin häneltä aina hyväksyttiin...
tuli elämääni Beatles ja Iltatuulen viesti.Sitten tuli Queen ja Juice.
Eilen minusta tuli aikuinen.
Mistä tullut oon, tiedä en.
Tietää en haluakaan.
Määränpää, kuinka tietäisin sen.
Mieti en, mä vaellan vaan.
En välitä muusta, mutta päivät jotka maapallo rullaa radallaan.
Luonas kai olla saan?
Kun pysähtyy juna ja aseman nään.
Mä hyppään pois jään tuijottaman.
Ihmiset kotiin käy kylmissään.
Suruni jäätyy iltaan koleaan.
En välitä muusta, mutta päivät jotka maapallo rullaa radallaan.
Luonas kai olla saan?
Kun yö saapuu ylle elämän valtatien,
ei liftata voi eikä huvitakaan.
Telttasi nään sinne kaikkeni vien,
kanssasi uuneen käyn ihanaan.
Ei minulla ole muuta paikkaa näinä oinä,
jotka maapallo rullaa radallaan.
Luonas kai olla saan, luonas kai olla saan?