Vakuutuslääkärin lausumat julkisia!!

Harmin paikka, jos ei löydy.

Kyllä tuo tieto löytyi ainakin minun koneeltani. Meni hetkinen kunnes tajusin, että klikkaamalla blogi-lista linkin otsaketta - Oikeusturvan ajankuva, niin varsinainen blogi aukeaa.

Toisaalta kyseinen kirjallinen kysymyshän (KK 809/1999 vp - Tarja Kautto /sd: Eläkkeenhakijan tiedonsaantioikeus ja käsittelyajan lyhentäminen) pitää löytyä eduskunnan sivuilta, ellei sitä ole taas kerran poistettu sieltä.

Willie Wates kirjoitti:

Harmin paikka, jos ei löydy.

Kyllä tuo tieto löytyi ainakin minun koneeltani. Meni hetkinen kunnes tajusin, että klikkaamalla blogi-lista linkin otsaketta - Oikeusturvan ajankuva, niin varsinainen blogi aukeaa.

Toisaalta kyseinen kirjallinen kysymyshän (KK 809/1999 vp - Tarja Kautto /sd: Eläkkeenhakijan tiedonsaantioikeus ja käsittelyajan lyhentäminen) pitää löytyä eduskunnan sivuilta, ellei sitä ole taas kerran poistettu sieltä.

Tässä koko vakuutusalan vakiintuneet käytännöt mullistava kysymys vastauksineen, jonka sain ystävältäni. Sitä ei kuulemma löytynyt ensin eduskunnan sivustolta, jonkin mystisen "teknisen virheen takia".



KIRJALLINEN KYSYMYS 809/1999 vp

KK 809/1999 vp - Tarja Kautto /sd

Eläkkeenhakijan tiedonsaantioikeus ja käsittelyajan lyhentäminen

Eduskunnan puhemiehelle

Työkyvyttömyysseläkkeen hakeminen voi olla pitkä ja usein yksittäiselle kansalaiselle monimutkainen ja psyykkisesti erittäin rasittava prosessi. Odotusaika on hakijalle joissain tapauksissa myös taloudellisesti vaikea.

Itselläni on tiedossa tapaus, jossa henkilö on loukkaantunut useaan eri otteeseen ja ollut noin viisi vuotta lähes koko ajan sairaslomalla. Välillä hän ollut osa-aikatyökokeilussa, joka on lopetettu epäonnistuneena.

Tämä henkilö saa pientä osa-aikaeläkettä vakuutusyhtiön päätöksen perusteella sekä Kelasta kuntoutusrahaa yhteensä noin 3 500 markkaa kuukaudessa.

Eläkkeenhakijalle on tehty laaja työkyvyn kokonaisarviointi, jossa hänet on todettu kykenemättömäksi tekemään tavallista työtään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä.

Samanlaiseen arvioon on päätynyt työterveyslääkäri, ja lisäksi psykiatrian konsultaatiossa on todettu, että vuosia jatkunut henkisesti raskas tilanne on vaikuttanut hänen työkykyynsä alentavasti.

Työnantaja taas on todennut, ettei henkilölle on tarjottavissa sopivaa työtä, eikä hänen uudelleenkoulutuksensa ole järkevää. Lopulta tänä syksynä työnantaja on irtisanonut kyseisen henkilön, koska hän on ollut jatkuvasti kykenemätön työhönsä.

Tilanne on ollut epämiellyttävä myös työnantajalle, koska työntekijä on ollut vuosia kykenemätön tekemään työtään, mutta ratkaisua hänen tilanteeseensa ei ole saatu.

Pitkään työelämässä ollut, koko elämänsä välillä jopa useampaa työtä samaan aikaan tehnyt ihminen tuntee itsensä petetyksi. Yhteiskunta ei pidäkään huolta hänestä silloin, kun hän tarvitsisi apua.

Päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä tekee vakuutusyhtiö. Vakuutusyhtiön päätökseen ovat tietysti vaikuttaneet hakijan toimittamat lääkärintodistukset, mutta silti vakuutusyhtiöt eivät perustele päätöstään lääketieteellisesti.

Kertomalleni henkilölle on käynyt juuri niin, että vakuutusyhtiö ei anna edes pyydettäessä perustelujaan siitä, miten se on päätynyt siihen, että hakija on työkykyinen, vaikka lukuisat lääkärintodistukset väittävät toisin.

Jos vakuutusyhtiö tekee työkyvyttömyydestä kielteisen päätöksen tai päättää myöntää vain osa-aikaeläkkeen, voi hakija valittaa asiasta vakuutusoikeuteen. Tällä hetkellä vakuutusoikeuden käsittelyaika on noin 10 kuukautta.

Kertomani henkilö joutuu odottamaan vielä useita kuukausia lopullista päätöstä 3 500 markan kuukausituloilla. Jo tähän mennessä hän on joutunut taloudellisten ongelmien vuoksi myymään asuntonsa.

Väestön vanhentuminen ja työn rasittavuuden lisääntyminen tulevat varmasti lisäämään työkyvyttömyyseläkehakemusten määrää, vaikka työkyvyn ylläpitoon onkin alettu kiinnittää yhä suurempaa huomiota.

Hakemusten lisääntymiseen tulisi mielestäni varautua. Eläkkeellesiirtymisiän nostaminen ei voi tapahtua yksittäisen ihmisen elämäntilanteen kustannuksella.

Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä parantaakseen eläkkeenhakijoiden tiedonsaantioikeutta omissa asioissaan ja parantaakseen eläkepäätösten perusteluja ja mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusoikeuden käsittelyaikojen lyhentämiseksi?

Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1999

Tarja Kautto /sd

- - - - - - - - - - - - - - - - -

Eduskunnan puhemiehelle

Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Kauton /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 809/1999 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä parantaakseen eläkkeenhakijoiden tiedonsaantioikeutta omissa asioissaan ja parantaakseen eläkepäätösten perusteluja ja mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusoikeuden käsittelyaikojen lyhentämiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Viimeksi Kansaneläkelaitoksen ja yksityisten alojen työeläkelaitosten päätöksentekoon ja päätösten perustelemiseen on lainsäädäntötasolla kiinnitetty huomiota vuoden 1995 alusta voimaan tulleissa kansaneläkelain ja yksityisten alojen työeläkelakien muutoksissa.

Tällöin muun muassa hallintomenettelylain säännöksissä ilmenevät periaatteet ulotettiin soveltuvin osin koskemaan yksityisten alojen työeläkelaitoksia. Kansaneläkelaitosta hallintomenettelylaki on koskenut jo tätä ennen. Edellä tarkoitettuja lainmuutoksia koskevan hallituksen esityksen perusteluosassa todetaan työeläkelaitoksen päätöksen sisällöstä ja perustelemisesta muun muassa seuraavaa:

"Työeläkeasiassa annetun päätöksen tarkoituksena on välittää asianosaiselle riittävä tieto siitä, miten hänen asiansa on ratkaistu. Tämän vuoksi päätöksestä tulee selvästi ilmetä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu tai asia muutoin ratkaistu. Päätöksestä tulee ilmetä riittävän selvästi, mihin siinä on otettu kantaa.

Ratkaisun perusteleminen liittyy asianosaisen oikeusturvan toteuttamiseen. Jotta asianosainen kykenee arvostelemaan päätöksen oikeellisuutta, tulee päätöksestä ilmetä myös ne perusteet, joilla ratkaisuun on päästy. Perustelemisvelvollisuus pakottaa myös päätöksentekijän harkitsemaan ratkaisuaan perusteellisemmin ja huolehtimaan tarpeellisen selvityksen hankkimisesta.

Perusteleminen on erityisen tärkeää silloin, kun päätöksessä poiketaan esitetyistä vaatimuksista. Perustelut koskevat toisaalta ratkaisun perusteena olevia tosiasioita ja toisaalta sovellettuja säännöksiä."

Edellä mainitun hallituksen esityksen antamisen jälkeen Eläketurvakeskus on lähettänyt eläkelaitoksille kaksi yleiskirjettä ohjeiksi eläkepäätösten perustelemisesta; 30.11.1994 päivätty yleiskirje A 23/91 koskee erityisesti työkyvyttömyyseläkepäätöksiä ja 21.10.1994 päivätty yleiskirje A 45/94 koskee eläkepäätöksiä yleensä.

Lisäksi eläkepäätösten perustelemiseen on kiinnitetty huomiota muun muassa sen jälkeen, kun tietosuojavaltuutettu antoi vuonna 1995 määräyksen, jonka mukaan asiantuntijoiden keskusteluja eläkeasiassa ei voida rinnastaa oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n salassapitovelvollisuuteen oikeuden suljettujen ovien takana käymistä neuvotteluista.

Lisäksi tietosuojavaltuutettu määräsi henkilöstörekisterilain nojalla antamaan asianosaisen tarkistettavaksi hänen pyytämänsä asiantuntijalääkäreiden sisäiset muistiot.

Tietosuojavaltuutetun määräyksen vuoksi Eläketurvakeskus antoi eläkelaitoksille tiedotteen n:o 21/95.

Eläkkeenhakijoiden oikeusturvan kannalta merkittävänä voidaan pitää tämän vuoden huhtikuun alusta voimaan tullutta uudistusta, jolla hallintolainkäyttölain säännökset pääosin ulotettiin koskemaan eläke- ja muidenkin sosiaalivakuutusasioiden käsittelyä muutoksenhakuelimissä. Voimaan tullut uudistus tarkoittaa muun muassa sitä, että muutoksenhakuelimissä on noudatettava hallintolainkäyttölain 9 luvun säännöksiä asian ratkaisemisen ja päätöksen perustelemisen osalta. Myös päätöksenteon avoimuutta ja julkisuutta lisättiin.

Hakijan oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että hän saa tietää ratkaisun ja siihen vaikuttaneet lääketieteelliset ja muut seikat.

Nämä tiedot hänen tulee saada ensisijaisesti päätöksen ja sen perustelujen kautta. Perustelujen tulee olla tässä suhteessa riittävän yksilölliset ja selkeät. Lisäksi hakijan on tarvittaessa mahdollista saada tietoonsa sisäiselle käsittelylehdelle merkitty eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin kanta.

Muutoksenhakuelinten päätösten osalta valittajalla on mahdollisuus tutustua asian valmisteluun liittyvään esittelijämuistioon.

Työkyvyttömyyseläkkeenhakijoiden, kuten muidenkin eläkkeenhakijoiden, oikeusturvaa asian käsittelyn ja päätöksenteon osalta on pyritty muutenkin parantamaan 1990-luvulla monin lainsäädännöllisin uudistuksin. Vuoden 1995 alusta eläkejärjestelmissä otettiin käyttöön eläkelaitosten itseoikaisumenettely. Tällä pyrittiin nopeuttamaan valitusasioiden käsittelyä silloin, kun eläkelaitos huomaa esimerkiksi valituksen yhteydessä esitetyn uuden selvityksen perusteella päätöksen virheelliseksi. Tällöin eläkelaitos voi suoraan itse oikaista päätöksen.

Vakuutusoikeudessa on otettu käyttöön tämän vuoden lokakuussa uusi asianhallintajärjestelmä.

Aikaa myöten sen pitäisi osaltaan vaikuttaa valitusasioiden käsittelyaikojen lyhenemiseen vakuutusoikeudessa. Lisäksi oikeusministeriö käy tämän vuoden joulukuussa vakuutusoikeuden kanssa tulosneuvottelut, joissa otetaan kantaa myös mahdollisiin vakuutusoikeuden resurssilisäyksiin.

Laajempana hankkeena oikeusministeriössä ollaan asettamassa erillistä selvityselintä, jonka tehtävänä on selvittää sosiaalivakuutus- ja sosiaaliavustusasioiden muutoksenhakuasioiden uudistamista.

Sosiaali- ja terveysministeriö tulee sosiaalivakuutusta koskevien julkisuus- ja tietosuojalainsäädännön uudistamiseen liittyvien lainmuutosten valmistelun yhteydessä kiinnittämään huomiota koko sosiaalivakuutuksen osalta tietojen saantiin.

Lisäksi ministeriö tulee kiinnittämään huomiota koko sosiaalivakuutuksen osalta eläkepäätösten ymmärrettävyyden parantamiseen.

Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1999

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

asiat todella selvästi esitettyä. Täytyy vaan toivoa, että sairastuneet heräävät todellisuuteen ja alkavat pitää puoliaan tuota läpimätää systeemiä vastaan. Julkisuus on vakuutuslääkäreiden pahin vihollinen, julkisuutta he karttavat, mm. valokuvia vakuutuslääkäreistä on miltei mahdoton löytää, jotta osaisi tunnistaa tarpeen vaatiessa.