terveisia ranskasta,
semmoista ajattelin kirjoittaa kun olen ollut taalla muutaman kuukauden ja olen koiraihmisia etta taalla koirat pidetaan kaupungissa lahes aina vapaana. nayttavat tottuvan omistajan vierella kulkemiseen eivatka aiheuta hairiota. eivat rakyta vastaantulevia koiria kun kohtaaminen on luonnollinen koirien ollessa vapaana. ei tappeluita, raksytysta, tai kiskomista joka suuntaan. kunnioittamalla koiraa saa vastalahjaksi hyvaa kaytosta. miettikaa sita.
semmoista ajattelin kirjoittaa kun olen ollut taalla muutaman kuukauden ja olen koiraihmisia etta taalla koirat pidetaan kaupungissa lahes aina vapaana. nayttavat tottuvan omistajan vierella kulkemiseen eivatka aiheuta hairiota. eivat rakyta vastaantulevia koiria kun kohtaaminen on luonnollinen koirien ollessa vapaana. ei tappeluita, raksytysta, tai kiskomista joka suuntaan. kunnioittamalla koiraa saa vastalahjaksi hyvaa kaytosta. miettikaa sita.
Vastaukset 8
Vanhimmat
...juuri tuota minäkin toivoisin suomalaisten koirien koulutuksessa mutta kun ei niin ei. Säälittää sellaiset kaupunkipiskit, jotka ei saa koskaan olla vapaana. Juuri eilen sellaiseen törmäsin, ylilihava nuori riiseni remmin päässä, miulla vapaana oleva mopsi, riisenin omistaja karjui mulle, että piski kiinni, mitään sanomatta tottelin ja kun olivat poissa näkyvissä päästin koiran taas irti. Myöhemmin näki sen ja mulkoili häijysti, välissä iso autotie ja hirviaita. Minä heiluttelin takas kädellä, lähettelin lentosuukkoja ja heiluttelin remmiä kädessäni ja leikin koiran kanssa, jokaa nautti vapaana olosta.
Herranjumala riiseni on palveluskoira, ei remmin jatkona toimiva ylilihava tankki.
Teki mieli hirttää se omistaja siihen remmiin, kun ei osaa edes koiraa kouluttaa.
Tietty tilanne on toinen metsästyskoirien kanssa, joilla on se luonnollinen reaktio lähteä esim. jäniksen perään, jos ei pysty kouluttaan sitä ja sitten nämä, jotka ei toisten koirien kanssa välttämättä luonnostaan tule toimeen.
Mutta en kyllä ottais mettäkoiraa kaupunkiin ellei sillä metsästä.
Minulla on se käsitys, että esim. Pariisissa kaupunkikoirat ovat pieniä tai keskikokoisia koiria. En todellakaan halua Suomessa saada vastaani irti kulkevaa rottista tai dobbista. Isot koirat saattavat olla vaaallisia, ja kuten on nähty, omistaja ovat usein idiootteja, jotka eivät hallitse koiraansa. Minultakin on omistajansa kanssa irrallaan ollut sussari repinyt nahkatakin hihan rikki. Hyökkäsi ohi kulkiessani auton takaa. Kaikki koirat eivät sitä paitsi siedä toisia koiria, jotka omistajansa vapaaksi päästäminä tulee tekemään tuttavuutta. Ei se ole mikään kulttuurikysymys.
Kyllä koira todellakin pysyy irti vierellä ja liikkuu iloisemmin, mutta ei tarvitse kauas lähteä kun minullekkin on käynyt se että iloisesti temmeltävä koira on sitten lähtenytkin meitä kohti. Itselläni on kaksi riiseniä. Käyttökoiria kumpikin ja narttu ei voi sietää mitään muita koiria, mutta ei niistä välitääkkään mikäli ne eivät sitten tule hänen lähelleen. En siis pidä sitä irti tilanteissa joissa olisi vaara kohtaamiselle. Mutta mitä tehdä siinä tapauksessa kun irti oleva koira tulee minun koirani luokse? Pelastan tilanteet päästämällä uroksen eteen ja se hoitaa tilanteen sitten alta pois. Kytken koirat aina kun näen toisen koiran ja kohteliaisuussyistä myös mikäli vastaani tulee ihmisiä. Kyllä minä tässä tapauksessa kyllä sapettaa koska lenkillä pitäisi rentoutua ja kai sitä luottaa muidenkin loogisuuteen ja järkevyyteen ulkoillessa.
Mutta mitä haluaisin sanoa on se että irti voi pitää koiria mutta sen pitäisi olla perustottelevainen eikä lähteä vieraiden koirien pariin. Kuinka sitten pitää kiinni tästä että vain tottelevaiset koirat saavat olla irti? Jokaiselle koiranomistajalle koirankoulutus pakko. Neljän kuukauden kurssille kaupunkikoirat heti pentuvaiheessa, siitä sitten viikkokontrollit. Mitäpä siinä muuta rajut ratkaisut. Kun ei suomi muuten opi. Onhan se helpompi pistää kuonokoppaa ja pantaa tiukemmalle? en usko..
Toinen kannanotto sitten tähän irtipitämis keskusteluun. Minä otan koirani aina kiinni, mikäli vastaan tulee ihmisiä tai koiria, mielestäni se on hyvän tavan mukaista ja nimenomaan näiden ihmisten kunnioittamista. Kovin moni pelkää varsinkin isoa-mustaa-koiraa. Koirat eivät välitä kenestäkään ja voisivat näin ollen olla irti mutta ei kenenkään pidä pelätä kävellessään ja jos se vie pelon pois että koira laitetaan hihnaan niin pieni asia se on.
Pitkä matka on siis suomen city-haukuilla vielä kuljettavana.
Itse pidän koiraa irti vain syrjäisillä paikoilla, metsässä ja jäällä, en asutusalueilla tai lähellä autotietä.
Koirani juoksee välillä vastaantulijoiden luo ja tulee vasta sitten luokseni. Ikinä ei ole sattunut mitään ikävää, sillä koirani lähtee heti pois, jos vastapuoli käyttäytyy uhkaavasti.
Olen kouluttanut koiraani luovutusikäisestä asti vapaanaoloon ja luoksetuloon kaikin keinoin, jotka tunnen. Se tuleekin kutsusta luokse, mutta jos se näkee edessä koiran, se käy ensin siellä. Enpä ole tähän ratkaisua keksinyt, mutta koska koira on kiltti ja sosiaalinen ja nauttii suunnattomasti vapaana juoksentelusta, aion sitä vastaisuudessakin pitää irti. Yleensä ehdinkin sen kutsua luokse, ennen kuin se ehtii lähteä moikkaamaan. Pyydän toki kohteliaasti anteeksi, jos koirani kuitenkin joskus karkaa.
Olen kyllä sitä mieltä, että mikäli koiria pidettäisiin jatkuvasti vapaana lenkeillä (ei julkisilla paikoilla) niin ne oppisivat välttämään tappeluita. Useinhan hihnassa aggressiiviset koirat vain väistävät toisiaan ollessaan vapaana. Uskon, että valtaosa koirista oppisi käyttäytymään neutraalisti muita koiria kohtaan ja väistämään tappeluita, eiväthän ne koirille mitään toivottua huvia yleensä ole. Oma koirani lepyttelee vastaantulijoita koko olemuksellaan, ja mikäli toinen on silti äreä, se juoksee nopeasti takaisin luokseni. Eikä se muutenkaan jää häiriköimään ja riekkumaan, vaan saatuaan vilkaistua toista koiraa, se jatkaa mukisematta matkaa.
Oletko koskaan ajatellut sitä vastapuolta, että miltä siitä tuntuu kun koirasi alkaa lähestyä ja oma koira on esimerkiksi pieni. Minä ainakin pelkään sellaisissa tilanteissa, enhän voi tietää,onko koirasi todella kiltti vai onko sillä omistja joka vain luulee niin ja antaa "ystävällisen" koiransa juosta vapaana. Ahdistusta se aiheuttaa myös sille koiralle, joka myös saattaa pelätä tai ei vain pidä toisista koirista. Koirat kiinni yleisillä paikoilla. Itse varmistan aina päästäessäni koiran irti, ettei muita ole paikalla. Tiedoksesi voin sanoa, että monet pienen koiran omistajat liikkuvat viimeaikojen koiranraatelutapahtumien takia ruuvimeisseli tai muu astalo taskussaan.
Taas joku mopin omistaja vapaana! Ruuvimeisseli taskussa.
Eikös se ole niin että koirat rodusta riippumatta kasvatetaan tulemaan toimeen kaikkien kanssa. Se on niin että monet pikkumpoit ovat kauheita räksyjä ja huonosti koulutettuja tai ei ollenkaan. Tulipa mieleen sekin kettuterrierin omistaja jonka koira hyökkäsi lapukkani kuonoon kiinni. Koirat olivat kytkettynä. sanoi vain oho kun kettuterrieri puri niin lujaa nenään ja tukehtumisvaara oli lähellä. Lähti pois tämä omistaja nopeasti koiransa kanssa. Mitähän olisi käynny jos isompi olisi hyökännyt piememmän päälle??
Poliisi painoi asian villasella eikä edes iltalehti suostunut ottamaan juttua sivulleen lööpistä puhumattakaan.
Kirjoitin nimenomaan, että pidän koiraa irti vain syrjäisillä, en julkisilla paikoilla.
Vapaana juoksevat koirat eivät kuulu yleisille teille, tietenkään.
Kirjoitin myös pahoittelevani koirani käytöstä, mikäli se karkaa, koska ymmärrän hyvin, että joku saattaa säikähtää. Tähän mennessä kaikki ovat vain hymyilleet, että "ei se mitään", varsinkin, kun koirani antaa kuitenkin nopeasti kiinni, eikä jää ihmisten kiusaksi.
Koira on eläin, johon ei voi täysin luottaa, ja josta ei huippukoulutuksellakaan saa täysin varmaa vapaana liikkujaa. Kuitenkin se tarvitsee irrallaan juoksentelua, se on ainakin omalle koiralleni todellinen henkireikä! En itseasiassa ymmärrä, miksi niin jotkut rämpivät metsissä koira parin metrin hihnassa. Jos pelkää vapaana olevia koiria eikä haluaa omaansa irti päästää, niin miksi sitten änkeää sinne, missä muut pitävät koiriaan irti? Esim. metsässä, jossa ulkoilemme lähes päivittäin, käy myös muita koiria, kaikki yleensä vapaana. Näihin olemme myös lenkeillä tutustuneet, eikä ongelmia koirien välillä ole.
Ja taas joku ylemmyydentuntoinen "todellisen" Koiran omistaja. Mikä siinä on kun ns. malka ei löydy omasta silmästä. Tyyliin: Jos Koirani hyökkää, raadeltu pikkukoirahan se tietysti on menettänyt vaistonsa, typerä pikku puudeli. Onpa ällöttävä kirjoitus. Tarkoitukseni ei olutkaan kritisoida niitä, jotka pitävät koiransa irti metsissä ja pelloilla. Mutta tuo asenne joillakin, hohhoo...