Vaihtoehto kirkolliselle kasteelle

Info löytyikin jo edellisistä keskusteluista. Haluaisin kuitenkin yhdistetyt kasteristiäiset eli pakanallisen kasteen, jossa lapsi toivotettaisiin tervetulleeksi ihmisyhteisöön ja liitettäisiin rituaalisesti ihmiskunnan jäseneksi sekä ristiäiset, joissa juhlittaisiin pienen ihmisyksilön ainutlaatuisuutta ja olemassaoloa nimeämisen kautta. Onko jotain vanhoja kivoja pakanallisia traditioita?Ehdotuksia?

Jos tahdot lisää tietää niin googleta ja laita nimijuhla hakusanaksi...

Uskontokuntiin kuulumattomat lapset saavat nimensä seuraavasti. Lapsen synnyttyä sairaala lähettää syntymätodistuksen väestörekisterin pitäjälle, joka taas lähettää rekisteripaperit huoltajalle/huoltajille. Huoltaja/huoltajat keksivät sopivan määrän hyväksyttäviä etunimiä ja lähettävät rekisteripaperit takaisin rekisterinpitäjälle kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.

Lapsen syntymää ja nimenantoa voidaan juhlia, jos halutaan ja mikäs sen mukavampaa. Voidaan pitää ns. nimijuhla. Nimijuhlassa voidaan pitää juhlapuhe, antaa hyödyllisiä kasvatusohjeita ja lahjoja, esittää ohjelmaa ja musiikkia. Juhla on täysin vapaamuotoinen.

Kummeja eli kasteentodistajia ei tunneta. Uskonnottomien ei ole syytä apinoida kristillistä perinnettä, jossa kummien alkuperäisenä tehtävänä on lapsen kristillisen kasvatuksen varmistaminen. Jos halutaan lapselle "nimikkoaikuiset" niin onhan se toki mahdollista, siitä vaan ei päästä mihinkään, että kyse on kristillisen kummiperinteen lainaamisesta ja vapaa-ajattelijat eivät halua suositella sellaista.

siis kastehan EI OLE TAPA JUHLISTAA NIMEN ANTOA; kasteessa otetaan lapsi seurakunnan jäseneksi. Ei anneta nimeä, sillä nimetöntähän ei voi kastaa, siksi pappi kysyy minkä vanhemmat on antaneet lapselle nimeksi (tai vaihtoehtoisesti ilmoittaa samaisen asian).

Miten väestörekisteriin kuuluva hoitaa kasteen? Siten että jättää kastamatta! Nimen taas saa myös kastamaton lapsi, ne ovat kaksi täysin eri asiaa (kumma jos tänä päivänä tätä ei joku tajua). Nimi paperiin, paperi maistraattiin ja that's it. SE taas ei ole toimituksena mikään KASTE...

Jos haluat juhlistaa jotain asiaa, keksit kyllä tavankin, ilman apuja.

Kuulun itse ainoastaan väestörekisteriin ja luin joskus jostakin naistenlehdestä kirjasta, johon oli koottu erilaisia tapoja juhlistaa perheen juhlia ilman uskonnollista aspektia.
Löysin kyseisen kirjan muutaman vuoden päästä ja olen ollut tyytyväinen ostokseeni. Kirjassa kerrotaan lisäksi erilaisten perinteiden historiaa ja annetaan ehdotuksia juhlimiseen.
Suosittelen lämpimästi tutustumaan: Perheen omat juhlat (Anneli Aurejärvi-Karjalainen)

Kovin kovin monella tuntuu olevan lapsen syntyessä sama ongelma. Joko molemmat vanhemmista eivät kuulu kirkkoon, tai vain toinen. Kummallakaan ei välttämättä ole sen suurempaa halua kuunnella jumalajuttuja (vaikka sitten vielä kuuluisivatkin kirkkoon), mutta tokihan juhlat pitäisi ja olisi kiva järjestää. Miten tilanteesta selviydytään? Ovatko ristiäiset kirkollisine virrenveisuineen, pappeineen ja jumalajuttuineen pakko ja ainoa järkevä vaihtoehto? No eivät.

Ratkaisu on helppo. Uudelle pienelle ihanuudelle voi järjestää upeat ja juhlavat NIMIÄISET.

Nimiäiset on nimi vauvan ristiäisiä vastaavalla juhlalle silloin kun vanhemmat eivät kuulu kirkkoon tai muusta syystä eivät halua järjestää ristiäisiä ja liittää lastaan kirkon jäseneksi. Meille (pariskunta Helsingin seudulta) syntyi ihana pieni tyttövauva kesällä 2005. Molemmat vanhemmista on kastettu ja kuuluneet nuoruutensa kirkkoon. Oman ajattelun myötä molemmat ovat eronneet, en itse koe jumalaa saati kirkollisia asioita lainkaan omakseni. Jos kysytään uskotko jumalaan vai sattumaan, eiköhän se se jälkimmäinen ole :) Lapseni saa päättää aikanaan itse oman näkemyksensä asioihin. Koulussa hän ei-kirkon-jäsenenä osallistuu uskonnon sijaan eettisen elämänkatsomustiedon opetukseen, jossa myös tutustutaan tasapuolisesti kaikkiin maailman uskontoihin, ei tuputeta pohjoista harvinaisuutta evankelisluterilaisuutta, ainoana oikeana.

UPEA NIMIÄISJUHLAMME JA SIVIILIKUMMIT

Järjestimme kotonamme 2kk tytöllemme n. 15-20 hengen juhlat joihin kutsuttiin läheisimmät sukulaiset. Nimesimme kummit (jotka ovat siis siviilikummit), tämä tuttavapariskuntamme ei myöskään ollut kirkon jäsen. Juhlan puhujan pyysimme Pro-Seremonioista:

http://www.pro-seremoniat.fi/palvelut/

Mukava puhuja kävi luonamme ja auttoi tilaisuuden suunnittelussa ja puheen saimme etukäteen sähköpostilla katsottavaksemme. Etukäteen kävin hankkimassa vauvalle upean valkean nimiäismekon (hankin Haloselta, myydään "ristiäismekkoina") ja kukat nimiäispöytään (olkkarin pieni pöytämme) Omalla äidilläni oli tallessa omissa ristiäisissäni aikanaan käytetty valkea liina ja kastemaljani. Tilaisuus alkoi vieraiden kerääntymisellä olohuoneeseen (vieraiden saapuessa minä olin vauvan kanssa piilossa makuuhuoneessa) jonne vauvan isä laittoi soimaan cd:ltä kauniin vivaldin kevään jonka soidessa itse kävelin vauva sylissäni olohuoneeseen, jossa vieraat näkivät meidät ensimmäisen kerran. Puhuja piti puheen johon kuului osaksi nimen lausuminen (emme olleet kertoneet kenellekään tytön nimeä etukäteen :) , jonka isä lausui ja laittoi samalla tytölle ihanan kukkakaupasta tilaamani pikkuruisen aidon kukkaseppeleen. Pöydällä oli lapsuuteni ristiäismalja jonka veteen kummit laskivat kummilupauksen lausuttuaan kädessään sytytetyt kelluvat valkoiset kynttilät (mitään päänkastelu vesikasteita ei siis nimiäisissä tietenkään ole). Tilaisuuden lopuksi lausuin itse lyhyen kauniin runon ja allekirjoitettiin Pro-Seremonioilta tulleet kauniit kummitodistukset joista yksi jäi muistoksi pienelle tulokkaalle. Ja siirryttiin keittiön valkoisella liinalla katetun tarjoilupöydän ääreen :)

Kaikkiaan tilaisuus oli omasta mielestäni kertakaikkiaan upea ja juhlallinen ja parilla vieraista oli jo tippa silmässä kauniista ja liikuttavasta tilaisuudesta, kuten oli kyllä itselläkin. Vinkkejä omien kauniiden nimiäisten järjestämiseen voi katsoa Pro-Seremonioiden sivuilta (ja myös puhujansa osaavat auttaa mieluisan suunnittelussa):

http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/nimiaiset.phtml

MITEN VIRALLINEN PAPERIPUOLI HOIDETAAN?

Vauvan synnyttyä saimme kotiimme kirjeen jossa kysyttiin vauvan tulevaa nimeä. Tähän paperiin kirjoitettiin koko nimi (voi postittaa ennen tai jälkeen nimiäisiä, ei tietenkään liitty siihen mitenkään) ja vanhempien allekirjoitus. Paluupostissa tuli tytön kelakortti jossa pysyvä henkilötunnus (synnytyssairaalasta saatava tunnus on siis vain väliaikainen) merkkinä siitä että tyttö on rekisteröity omalla nimellään Suomen väestörekisteriin.

MIKSI VALITA NIMIÄISET RISTIÄISTEN SIJAAN?

Kummien (siviilikummit) ei tarvitse olla kirkon jäseniä. Voivat olla tai olla olematta, ihan sama.
Oman näköinen tilaisuus. Saat järjestää itse juuri sellaiset nimiäiset kuin haluat, et ole pakotettu kirkon vakio ristiäiskaavaan.
Saat valita puhujan itse. Voi olla Pro-Seremonioista, sukulainen, tuttu, kenet itse haluat
Saat vaikuttaa puheeseen itse. Pro-Seremonioiden puheen saat etukäteen tarkistettavaksesi, etkä ole pakotettu kuuntelemaan papin puheen mahdollisesti omistasi paljonkin eroavia mielipiteitä tai asioita.
Vapaa musiikki. Ei tarvitse kuunnella virsiä, voit soittaa ihan mitä kaunista musiikkia ikinä itse haluat cd:ltä tai pyytää paikalle vaikka tutun kitaran, pianon, viulun tms. soittajan.
Kukaan ei vaivannu. Suurin osa suomalaisista vierastaa kirkollista virrenveisuuta ja kädet ristissä papin johdolla rukoilemista, kun asiaan ei uskota itse se tekee olon helposti vaivaantuneeksi. Nimiäisissä tätä ongelmaa ei ole.
Lapsesi tulee säästymään kesätöissään kirkollisverolta ja saa aikanaan valita katsomuksensa itse. Vai liitätkö pienen lapsesi hänen mielipidettään kysymättä automaattisesti myös jäseneksi poliittiseen puolueeseen tai muuhun näkemykselliseen järjestöön? Tuskin :)

Toivottavasti tästä nyt olisi vähän apua jollekin ristiäisiä vierastavalle tai asiaa pohtivalle tuoreelle ei-kirkon-jäsen isälle tai äidille :)

Miten järjestetään kastamattoman lapsen hautajaiset?