Eli= jos työllistän itseni 1-2 kk ja sanoudun irti työvoimatoimiston listoilta ja ilmoitan myös kelalle työllistyväni, kuinka sen jälkeen kun/jos uudelleen ilmoittaudun työttömäksi(eli mikä on rangaistus työnteosta)?
- tuleeko pitkä karenssi?
- alkaako kela maksamaan normaalia työttömyyspäivärahaa sen jälkeen jos nyt on sovitetulla päivärahalla?
- tuleeko pitkä karenssi?
- alkaako kela maksamaan normaalia työttömyyspäivärahaa sen jälkeen jos nyt on sovitetulla päivärahalla?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Työkkärissä ei ole pakko asioida, sen kun soitat sinne tai työlinjalle ja kerrot että menet töihin ja että et halua jatkaa edes työssäkäyvänä hakijana listoilla.
Sitten jos sun työ joskus loppuu, ja haluat mennä uudelleen työkkärin asiakkaaksi, pitää esittää joku dokumentti siitä missä on ollut ennen ilmottautumista. Eli työtodistus siitä sun viimeisestä työpaikasta.
Ei siitä suoraan tule karenssia, vaan ainoastaan silloin, jos työtodistuksessa lukee, että olet saanut loparit omasta syystäsi, tai että olet itse ottanut lopputilin.
Kela ottaa joka tapauksessa omavastuupäivät eka hakemuksesta, mutta karenssiasiaa selvittää työkkärin toimikunta.
Tuli pikkuriikkinen muutos lainsäädäntöön ja karenssia paukkuu myös irtisanotuille.
Se on sitä kannustusta.
Entäs jos on pari kuukautta töissä esim. suomalaisen keskipalkalla (n. 2300 euroa/kk), miten työttömäksi jäänyttä rankaistaan tästä jo menneestä työstä ja saadusta palkasta? Kannattaako pitemmänpäälle tehdä mitään, jos sen jälkeen ei saa paljon mitään seuraavaan vuoteen eli maksetaan soviteltua tai millä nimellä se nyt menee?? Työkkäristä ei saa koskaan selvää vastausta enempää kuin kelaltakaan, aina riippuu jostakin tai jälkeen päin vasta kerrotaan, että pykälät kun on nyt näin...
Jos oikein ymmärsin kysymyksesi, niin kysyt tilannetta, jossa olet ensin kokonaan työtön, saat työtä pariksi kuukaudeksi ja sitten joudut taas kokonaan työttömäksi. Näinkö?
Ei tässä ole sovitellulla työttömyyskorvauksella mitään tekemistä.
Tässäpä karkea esitys asiasta:
Jos kyse on työmarkkinatukea saavasta henkilöstä, niin sitten saat työmarkkinatuen 23,50 e siihen asti, kun aloitat työssä.
Olet sen pari kuukautta työssä ja saat tuon palkan 2300 e/kk. Palaat työttömäksi.
Olet saanut lopputilin yhteydessä kesälomakorvausta neljältä päivältä palkkasi lisäksi ja tämä korvaus jaksotetaan jakamalla työaikaisella päiväpalkallasi.
Tämän vuoksi työmarkkinatukioikeutesi alkaminen siirtyy neljällä päivällä (saattaa siirtyä viisikin päivää, koska kesälomakorvaukset lasketaan vähän eri lailla kuin päiväpalkka).
Sen jälkeen sinulle tulee viikon omavastuuaika ja sitten alkaa taas juosta työmarkkinatuki 23,50 e/pvä.
Jos taas saat päivärahaa, niin soveltuvin osin sama juttu, mutta omavastuuaikaa ei tule, ellei päivärahapäivät ala alusta.
Toivottavasti selvitti asiaa.
Saan siis nyt soviteltua päivärahaa, en paljon mitään, mutta kuitenkin. Jatkuuko tämä soviteltu päiväraha siis tämän 1-2 kk työjakson jälkeen??
Soviteltua päivärahaa saa, jos on osa-aikatyössä. tekee siis joko vajaata työpäivää tai vajaata työviikkoa. Alle kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö sovitellaan, mutta yli kaksi viikkoa kestävää ei.
En ihan ymmärrä kysymystäsi, mutta jos tilanne on se, että teet osa-aikatyötä ennen tätä 1-2 kk:n kokoaikatyötä ja jatkat osa-aikatyötä sen jälkeen, niin sovittelu jatkuu.
Mutta jos et jatka osa-aikatyöllä, niin sitten ei sovittelukaan jatku. Sovittelu on siis kytköksissä yhtäaikaiseen osa-aikaiseen työntekoon ja päivärahan saantiin.
Jos tuntuu, ettei vastaukseni ole ymmärrettävä, niin selventäisitkö kysymystäsi.
Soviteltua saan laskettuna vuodeksi kerrallaan, koska saan harrastuksestani palkkioita kerran vuoteen, olen työtön eli siis työmarkkinoiden käytettävissä koko ajan kuten siis termi kuuluu.
Sinulla on aika erikoinen tilanne. Saat ilmeisesti työmarkkinatukea, koska harrastuksesta tuleva vuotuinen tulo yhteensovitetaan. Aika hankalaa ja typerää, että noin tehdään. Ilmeisesti kuitenkin saamasi tulo ei ole vähäinen. Hankalaa kuitenkin, kun joutuu kerran vuodessa saatavan tulon jakamaan koko vuodelle.
Ilmeisesti ongelmasi on se, että lasketaanko tuo 1-2 kuukauden palkka tuohon vuotuiseen soviteltavaan tuloon, jolloin saamasi soviteltu työttömyystuki pienenesi entisestään.
Ei kokoaikaisen työn palkkatuloasi voida laskea yhteen harrastuksestasi saatavaan tuloon ja yhteensovittaa sitten koko summaa, vaan tuo palkkatulo jää kokonaisuudessaan sinun käyttöösi eikä vaikuta soviteltuun työttömyystukeen millään tavalla.
Homma mennee käytännössä siten kuin aikaisemmassa vastauksessani esitin, eli työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus siirtää sovitellun työttömyystuen maksamisen alkua, eikä muuta.
Jos työsi kestää kuukauden, niin jaksotusaika karkeasti arvioiden 2-3 pvää ja jos työsi kestää 2 kk, niin luultavasti jaksotusaika kestää 4-5 pvää.
Jos homma ei noin mene, niin sitten kannattaa valittaa työttömyysturvalautakuntaan.
Nimimerkkini tarkoittaa nimenomaan sitä itseään: kerran tähän liittyvää asiaani tutkittiin oikein näissä lautakunnissa. Sen tuloksena olin ilman sentinkään tuloja melkein puoli vuotta -tuli sitten takautuvasti, mutta kun syödä pitää siinä välilläkin... Työvoimatoimiston tantat voivat heitellä ihmisten elämää ihan miten haluavat - ei muuta kun lautakunnat tutkimaan päivänselviä asioita, niin saadaanpahan ainakin käsittelyn ajaksi ihminen nolla tuloille. Ja sosiaalitoimisto säestää eikä sieltäkään saa apua, nimittäin kun on asia tutkinnan alla niin siellä sanotan että tilanne on itse aiheutettu. Siis syystä olen varovainen - siperia opettaa!
Arvasinko ongelmasi oikein eli että kyselit sitä, lisätäänkö tuo sinun palkkatulosi harrastustuloihisi ja sitten yhteensovitetaan koko köntti?
Olen systeemistä samaa mieltä kuin sinä. Kirveellä olisi paljon työtä ja koko järjestelmä joutaisi remonttiin. Lukemattomat työttömät joutuvat ahdinkoon kiemuraisen systeemin kanssa.
Laitan tähän vielä osan työttömyysturvalain yhteensovituspykälästä, jos se jotain auttaisi. Kohta kolme sulkee kaksi viikkoa tai pidempään kestävän työn sovittelun ulkopuolella, joten sitä ei sovittelu koske, vaan saat pitää koko tulon itselläsi ja myös samalta ajalta tulevan harrastetulon, joten soviteltu etuus ei pitäisi muuttua mitenkään sen enempää ennen kuin jälkeen työjakson:
Oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen
Soviteltuun työttömyysetuuteen on oikeus tämän lain 1–3 luvussa säädetyin edellytyksin työnhakijalla:
1) joka tekee osa-aikaista työtä, ei kuitenkaan, jos osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteesta tapahtuneeseen työajan lyhentämiseen;
2) jonka päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta tai jonka työnteko on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa; (23.6.2005/459)
3) joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön; tai
4) jolla on tuloa 1 luvun 6 §:n mukaisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä.
Mistä löytyy tarkempaa tietoa tästä karenssista, joka pätkähtää irtisanotulle. Onko karenssi omasta syystään vai tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotulle?
Lasketaanko ansiosidonnainen päiväraha uudelleen osa-aikatyön mukaan vuoden työjakson jälkeen?
Jos osa-aikatyön kesto on ollut väh. 18 h/vk, niin päiväraha lasketaan uudelleen jo 8 kk:n kuluttua (ns, paluuehto).
Ainakin nk. orjatöissä karenssi paukahtaa, jos omasta syystään joutuu irtisanotuksi. Jos syy on joku muu, ei karenssia tule.
Käytännössähän orjaisäntä voi aina ilmoittaa, ettei orja ole riittävän nöyrä. Poispotkittua ei kuunnella.
Käytännöistä enemmän:
http://www.ihmisarvo.org/fundeeraaja/orjat.htm
Oikeissa töissä, jos eropassit tulee vaikkapa tuotannollisista tai taloudellisista syistä, karenssia ei tule, mutta siinä on muistaakseni viiden päivän omavastuuaika jolloin korvaukset eivät juokse.
Jos sen sijaan itse eroaa - oli syy sitten vaikka hirveä työilmapiiri tai painostus - karenssia paukkuu niin että rutajaa, käsittääkseni kolme kuukautta.
Tietoa löytyy työttömyysturvalaista. Tosin sen lisäksi tulee vielä työministeriön ja sosiaali- je terveysministeriön soveltamisohjeet, mutta niitä ei ole yleisesti saatavilla, vaan ne taitavat olla vain lähinnä virkamiesten käytössä. Ohjeet vain tiukentavat lain soveltamiskäytäntöä. Finlexissä taitaa löytyä oikeustapauksia. Mahdollisesti löytyy siihen linkki mol.fi -sivuilta. Mutta seuraavassa lain asiaa koskevat pykälät.
Työstä eroaminen ja erottaminen
Työnhakijalla, joka ilman pätevää syytä on eronnut työstään tai joka on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 90 päivän ajalta työsuhteen päättymisestä lukien. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, oikeutta työttömyysetuuteen ei ole 30 päivän ajalta.
Jos työntekijä, jonka työsopimus on irtisanottu työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tai merimieslain 39 §:ssä tarkoitetulla perusteella taikka jonka työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin tai merimieslain 49 §:n perusteella, on todisteellisesti riitauttanut irtisanomisen irtisanomisajan kuluessa tai purkamisen kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, ei ennen työsopimusasiassa tehtyä lopullista ratkaisua voida katsoa, että hän olisi 1 momentissa tarkoitetulla tavalla itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, jollei riitautusta ole pidettävä ilmeisen aiheettomana.
10 §
Pätevä syy työstä eroamiseen
Henkilöllä on pätevä syy erota työstä työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 2 momentissa (purkamisperuste) tarkoitetuissa tapauksissa, tai silloin, kun työtä hänen työkykynsä huomioon ottaen ei voida pitää sopivana.
Jos henkilö on ottanut vastaan sellaista työtä, jota ei voida pitää hänen ammattitaitonsa huomioon ottaen hänelle sopivana, hänellä on pätevä syy erota sanotusta työstä sinä aikana, jona hänellä olisi ollut 13 §:n nojalla oikeus menettämättä oikeuttaan työttömyysetuuteen kieltäytyä ottamasta vastaan sanottua työtä.
Henkilöllä on pätevä syy erota työstä 4 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun sovitellun työttömyysetuuden enimmäisajan täytyttyä.
Henkilöllä on oikeus erota työstä menettämättä oikeutta työttömyysetuuteen myös muusta kuin edellä 1–3 momentissa tarkoitetusta syystä, jos se on pätevyydeltään verrattavissa näihin.
Käytännössä tuo kymppipykälä taitaa olla aika kuollut kirjain muulta osin kuin jos on tullut irtisanotuksi tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Muutoin pätevä syy irtisanoutumiselle voisi olla esim. sellainen, että työnantaja on pahoinpidellyt sinut ja siitä on konkreettista näyttöä tai olet sairastunut vakavaan psyykkiseen sairauteen. Muilta osin taitaa karenssia paukkua.
Lainaus edellisen keskustelijan viestistä:
"Jos henkilö on ottanut vastaan sellaista työtä, jota ei voida pitää hänen ammattitaitonsa huomioon ottaen hänelle sopivana, hänellä on pätevä syy erota sanotusta työstä sinä aikana, jona hänellä olisi ollut 13 §:n nojalla oikeus menettämättä oikeuttaan työttömyysetuuteen kieltäytyä ottamasta vastaan sanottua työtä."
Tämän kappaleen herättämä kysymys: Kenen sanaa uskotaan, jos työtön itse on sitä mieltä, ettei esim. hänen ammattitaitonsa riitä tai jokin hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan hankaloittaa kohtuuttomasti työssä selviytymistä (esim. tikkailla kiipeilyä edellyttävä työ korkeanpaikankammoiselle)? Vaaditaanko jonkin työkykyä arvioivan instanssin lausunto tämän seikan selvittämiseen? Jos vaaditaan, niin naurettavaa olisi, jollei olisi niin hirvittävää resurssien tuhlausta...
Henkilöllä on pätevä syy erota työstä 4 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun sovitellun työttömyysetuuden enimmäisajan täytyttyä.
Entä jos osa-aikatyötä tekevä on tyytyväinen vähäiseenkin työhönsä ja kokee sen huomattavasti työttömyyttä tai työvoimatoimiston määräaikaisia tukipaikkoja mielekkäämmäksi, niin miten suhtautuu sosiaalitoimisto tällaisen henkilön toimeentulotukihakemukseen? Osa-aikatyöhän ei yleensä riitä elämiseen, jos sen antaman palkan lisukkeeksi tarvitaan soviteltua työttömyysturvaa.
Asiallinen työvoimaneuvoja koettaisi räätälöidä osa-aikatyötä jo tekevälle asiakkaalle sopivan työpaketin etsiskellen yhdessä asiakkaan kanssa toista osa-aikatyötä, jota voisi ajallisesti yhdistää asiakkaan jo tekemään työhön.
Jos itse työllistää itsensä, ne eivät työvoimatoimistossa usko mitään mitä sanot: ne eivät usko, että työ on päättynyt - itselleenhän ei voi kirjoittaa työtodistusta. Itsekin jouduin kerran kirjoituttamaan todistuksen ihmisellä, jolla ei ollut työvoimatoimiston kanssa mitään tekemistä!Mutta se tekaistu paperi pelasti tilanteen. Työvoimatoimistot pakottavat siis tekemään laittomuuksia.
...Kenen sanaa uskotaan, jos työtön itse on sitä mieltä, ettei esim. hänen ammattitaitonsa riitä tai jokin hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan hankaloittaa kohtuuttomasti työssä selviytymistä (esim. tikkailla kiipeilyä edellyttävä työ korkeanpaikankammoiselle)? Vaaditaanko jonkin työkykyä arvioivan instanssin lausunto tämän seikan selvittämiseen? Jos vaaditaan, niin naurettavaa olisi, jollei olisi niin hirvittävää resurssien tuhlausta...
Mitä tulee ammattitaidon riittävyyteen, niin siihen on hyvin yksiselitteinen kanta: työantaja arvioi työntekijän sopivuuden. Jos työnantaja hyväksyy työntekijän työhön, niin se on sillä selvä. Jos työntekijä yrittää vedota ammattitaidon riittämättömyyteen tai vastaavaan, niin se on karenssin paikka.
Naurettavaa työkkärin hommat monesti olisivat, ellei niillä olisi työttömille niin kovat seuraukset. Jos vedotaan johonkin terveydentilaan liittyvään sopimattomuuteen, niin kaikki mahdolliset selvitykset vaaditaan, vaikka yleensä ne eivät sitten kuitenkaan pelasta karenssilta. Olen törmännytkin tuollaiseen korkeanpaikankammojuttuun, jossa työntekijä olisi joutunut roikkumaan telineillä hyvin korkealla. Karenssi tuli ja pysyi.
...Entä jos osa-aikatyötä tekevä on tyytyväinen vähäiseenkin työhönsä ja kokee sen huomattavasti työttömyyttä tai työvoimatoimiston määräaikaisia tukipaikkoja mielekkäämmäksi, niin miten suhtautuu sosiaalitoimisto tällaisen henkilön toimeentulotukihakemukseen?...
En tunne kovin hyvin toimeentulotuen toimintatapoja, mutta se tuntuma, mikä on tullut muiden kokemuksista, niin luullakseni toimeentulotuki suhtautuisi ihan normaalisti tällaiseen toimeentulotuen hakijaan eli hän saisi hänelle laskennallisesti kuuluvan tuen.
Samoja kokemuksia tääläkin. On täysin järjen vastaista se, minkä vuoksi työkkäri suhtautuu vihamielisesti jos yrittää työllistää itsensä. Jo pelkkä aloittaminen on tehty lähes mahdottomaksi: vaikka et saa palkkaa tai muita tuloja mistään ja jos sanot että yrität tällä tai tällä tavalla työllistää itseäsi, niin karenssia pukkaa heti= jäät tyhjän päälle kuukausiksi, koska hienot lautakunnat pohtivat tilannetta. Paljonko näiden varmaan kymmenoen ihmisten vaivaaminen maksaa ..montakymmentä kertaa enemmän kuin se raha minkä työtön tarvitsisi ruokaan.
tämäntyyppisistä suunnitelmistaan työvoimatoimistossa ainakaan ennen, kuin ne ovat niin hyvin toteutuneet, että kyseinen työvoimatoimiston asiakas tietää homman ns. toimivan. Ja silloinhan asiakas on jo työllistynyt!
Tietysti salaaminen on väärin ja laitonta mutta miten väärin on se, että heikompi osapuoli (näissä keskusteluissa kuvatuissa tilanteissa vähävarainen työtön)koettaa varmistaa niukan elantonsa? Valitusprosessithan kestävät, ja työttömän on elettävä sekin aika. Sosiaalitoimistosta tuleva toimeentulotuki ei elätä ihmistä, jolla on vähänkään vuokraa kummoisempia maksusopimuksia - varsinkaan karenssisanktion takia leikattuna. Sitä paitsi useimpia normaaliin elämänmenoon kuuluvia kuluja ei toimeentulotukilaskelmissa oteta erikseen huomioon menoina, ja vaikkapa hankitoja varten kerätyt säästöt kyllä edellytetään käytettäviksi välttämättömiin elinkustannuksiin.
Näin tiukka menettely kaikkine maallikoilta salattuine sudenkuoppineen houkuttelee salaamaan toimeentulotuen myöntäjiltä kaiken sen tiedon, jonka hakija arvelee hankaloittavan ja pitkittävän hakemuksen käsittelyä ja siten viivyttävän välttämättömän tuen saamista.
Sitä ne juuri odottavatkin, kun olettavat että kaikki työttömät ovat valehtelijoita. Kun jouduin ensimmäisiä kertoja tekemisiin työvoimatoimiston kanssa, niin sain tuntea rehellisyyteni nahoissani. Minua ei uskottu ja kaikki meni vaikeaksi.
Suurin järkytys oli kuitenkin se, kun menin tyytyväisenä sinne kun olin aloittamassa omia kuvioita: luulin sinisilmäisenä, että siellä kannustetaan oma-aloitteisuuteen ja autetaan. Mutta vastaanotto oli päinvastainen: vaikka minulla ei ollut yritystä eikä penninkään tuloja he löysivät jonkin pykälän, jonka nojalla minulle paukautettiin karenssia. Siispä en uskalla yrittää mitään vaan ole hiljaa kuten työttömän kuuluukin.
Minäkin kerroin suunnitelmistani ja homma tyrehtyi siihen - sama kohtalo. Tuttavani tosin otti idean käyttöön ja työllistää nyt 4-5 ihmistä, onneksi olen yksi heistä. Mutta miksi työvoimatoimisto vihaa ihmisiä jotka yrittävät ansaita itse elantonsa? Ei kaikista ole orjatyöhön. Työ jossa nyt olen on oma liikeideani, mutta en saanut sitä itse aloittaa, koska minulla oli yli 10 vuotta vanhoja veromätkyjä! Kuinka paljon tämä maa menettää niiden kohdalla, joille ei työvoimatoimisto tai verottaja anna mahdollisuutta???