http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000021606910
Tämän viestin takaa löytyy vl-nasitutkimusta johon sinänsä en otta tässä yhteydessä kantaa. Mutta jotakuta se voi tässä yhteydessä kiinnostaa.
Itse olen tätä aihetta sivunnut viime aikoina moneltakin kantilta katsottuna. Edelleen asia jossain määrin vaivaa.
Onko naiseus vl:ssa äitiyttä. Onko äitiys se miten naiseus saa vl:ssa näkyä? Mitä on äitiys vl:ssa tai naiseus?
Se mikä tässä eroaa valtaväestön naiskuvasta olennaisesti on se että vl:ssa ei tunnetusti käytetä perhesuunnitelun keinoja. Josta taas seuraa se että raskaudet alkavat kun alkavat elämäntilanteesta ja terveydentilasta riippumatta.
Täälä on keskusteltu naiseudesta ja naisen seksuaalisuudesta ja raskauskien vaikutuksesta naiseuteen nasen seksuaalisuuteen. Osa naisista sanoo ettei raskaus/raskaudet eivät vaikuta seksuaalisuuteen ja osa tuo esille sen että raskaudet voivat vaikuttaa monesta syystä kielteisesti naisen seksuaalisuuteen. Myös päinvastaisia kommentteja on kuultu.
Sitten täällä on käyty keskustelua siitä mikä vaikutus raskaudella raskauksilla on naisen yleiseen terveyteen. Terve nainen toki kestää raskauden aiheuttaman rasituksen paremmin kuin nainen jonka fyysinen tai psyykkinen jaksaminen on rajallista syystä tai toisesta. Toisaalta sellaisenkin kommentin olen lukenut että - jos nainen kykenee yhdyntään hän on kykenevä kantamaan myös mahdolliset seuraukset?
Sitten täällä on keskusteltu raskaudenpelosta. Jota osan mielestä ei ole olemassakaan. Osa myöntää että raskauden pelkoa on mutta se ei vaikuta mitään omaan naiseuteen? Osa sanoo että raskauden pelko on pahasti elämää monessa mielessä halitseva asia josta seuraa sekä haluttomuutta ja myös suoranaisista seksilakoista on täällä kerrottu? Voiko oikein uskova edes tunea raskauden pelkoa? ONko se hyväksyttävä tunne? Onko hyväksyttävä tunne se että tuntee ettei halua taas olla raskaana? Taas aloittaa "alusta"? Entä kun nainen kokee että hänen tilansa heikkenee joka raskauden myötä niin ettei mitään ulospääsyä enää ole?
Vl:ssa tunnetusti arvostetaan ison perheen äitejä. Toisaalta pitäisi kysä MIKSI? Eihän lapsiluku vältäämättä kerro siitä mitään kuinka kuormittavaa elämä on tai ei ole? ON suurperheen äitejä joilla raskaudet menevät ongelmitta ja joilla on vain "helppoja" vauvoja. Sitten on vähälapsisia perheitä joilla raskaudet menevät aina huonosti ja vauvat ovat kestohuutajia ensimäiset 3 elinvuottaan. Suurin ero on siinä saako äiti riittävästi levätä vai ei. Tiedän itseni mukaan lukien äitejä jotka eivät ole vuosikausiin (5 vuotta putkeen) nukkuneet yhtään kokonaista yötä? Vaikka mahdollisuus olisi yöheräämien on niin päällä ettei rikkoontumatonta unta tule vaikka siihen olisi mahdollisuus. Jokainen ihminen ennemmin tai myöhemmin rupeaa oirehtimaan riittämättömästä levosta.
Onko naiseus uhrautuvaa äitiyttä?
Tai onko äitiys naiseutta?
Minusta ei ole :-(
Jos olisi pitäisi minun kokea omaa naiseutta lasteni kautta. Nähdä oma itseni äitiytenä jota se ei ole. En ole äiti meihelleni vaan nainen. Olen äiti vain lapsilleni myös niin ettei mieheni koskaan puhuttele minua äitinä, koska en sitä ole.
Ymmärrän sen että naiseus näyttäytyy vl:ssa äitiytenä miksipä ei näyttäytyisi. Naisudesta kun seuraa useimmiten myös raskautuminen joka taas on portti äityteen.
Mutta onko naiseus VAIN äitiyttä? Ainakin itsestä toisinaan tuntuu ettei muulle ole ollut vl:ssa sijaa. Tämä ajatus ei tunnu olevan kovin hyväksyttävää vl:ssa. Usein keskusteluissa naiseus ja äitiys rinnastuvat samaa tarkoittaviksi asioiksi. Vaikka itselleni naiseus on monessa mielessä muuta kuin äitiyttä.
Pitäisikö miestäkin ajatella vain isänä? Sukupuolettomana olentona?
"Jossain määrin" äiti on sukupuoleton olento?
Nainen nähdään myös hoivaajana ja huoltajana, huolehtijana. Myös siionin työssä. Nainen pesee pukee ruokii vaatettaa....
Saako naiseus olla vl:ssa muuta kuin äitiyttä?
Onko vanhatpiiat ja lapsettomat epänaisia?
Ristiriitaista on myös se että naiseus näytetään myös ulospäin voimakkaasti aina siihen asti kun naisesta tulee äiti?
Hävetäänkö äiityden tuomia muutoksia niin paljon että ne pitää peittää?
Vai eikö ole hyväksyttävää näyttää omaa naiseutaan samalla lailla kuin naimattomana ja nuorena?
Vai muuttuuko naiseuden ymmärtäminen ja kokeminen toiseksi äityden myötä niin että halutaan jättää kokonaan taakse nuoruus? Tehdä pesäero nuorten naisten ja naimisissa olevien naisten välille?
Tämä viestin voi toki lukea vl-vihamielisenä jos haluaa. Kuitenkin toivoivoisin asiallista pohdintaa aiheesta. Esittämäni näkemykset ovat täällä usein nähtyjä ja luettuja eivätkä sinänsä edusta 1:1 omia näkemyksiäni aiheesta, ne vain on tuotu esille siltä osin kuin niitä on tullut mieleen. Enkä ole halunutkaan ihannoida naiseutta ja äityttä, koska se ei ole itselleni minään paratiisina näyttäytynyt. Toivon myös miesten näkökulmia siihen miten he näkevät naisuden vl:ssa.
Tämän viestin takaa löytyy vl-nasitutkimusta johon sinänsä en otta tässä yhteydessä kantaa. Mutta jotakuta se voi tässä yhteydessä kiinnostaa.
Itse olen tätä aihetta sivunnut viime aikoina moneltakin kantilta katsottuna. Edelleen asia jossain määrin vaivaa.
Onko naiseus vl:ssa äitiyttä. Onko äitiys se miten naiseus saa vl:ssa näkyä? Mitä on äitiys vl:ssa tai naiseus?
Se mikä tässä eroaa valtaväestön naiskuvasta olennaisesti on se että vl:ssa ei tunnetusti käytetä perhesuunnitelun keinoja. Josta taas seuraa se että raskaudet alkavat kun alkavat elämäntilanteesta ja terveydentilasta riippumatta.
Täälä on keskusteltu naiseudesta ja naisen seksuaalisuudesta ja raskauskien vaikutuksesta naiseuteen nasen seksuaalisuuteen. Osa naisista sanoo ettei raskaus/raskaudet eivät vaikuta seksuaalisuuteen ja osa tuo esille sen että raskaudet voivat vaikuttaa monesta syystä kielteisesti naisen seksuaalisuuteen. Myös päinvastaisia kommentteja on kuultu.
Sitten täällä on käyty keskustelua siitä mikä vaikutus raskaudella raskauksilla on naisen yleiseen terveyteen. Terve nainen toki kestää raskauden aiheuttaman rasituksen paremmin kuin nainen jonka fyysinen tai psyykkinen jaksaminen on rajallista syystä tai toisesta. Toisaalta sellaisenkin kommentin olen lukenut että - jos nainen kykenee yhdyntään hän on kykenevä kantamaan myös mahdolliset seuraukset?
Sitten täällä on keskusteltu raskaudenpelosta. Jota osan mielestä ei ole olemassakaan. Osa myöntää että raskauden pelkoa on mutta se ei vaikuta mitään omaan naiseuteen? Osa sanoo että raskauden pelko on pahasti elämää monessa mielessä halitseva asia josta seuraa sekä haluttomuutta ja myös suoranaisista seksilakoista on täällä kerrottu? Voiko oikein uskova edes tunea raskauden pelkoa? ONko se hyväksyttävä tunne? Onko hyväksyttävä tunne se että tuntee ettei halua taas olla raskaana? Taas aloittaa "alusta"? Entä kun nainen kokee että hänen tilansa heikkenee joka raskauden myötä niin ettei mitään ulospääsyä enää ole?
Vl:ssa tunnetusti arvostetaan ison perheen äitejä. Toisaalta pitäisi kysä MIKSI? Eihän lapsiluku vältäämättä kerro siitä mitään kuinka kuormittavaa elämä on tai ei ole? ON suurperheen äitejä joilla raskaudet menevät ongelmitta ja joilla on vain "helppoja" vauvoja. Sitten on vähälapsisia perheitä joilla raskaudet menevät aina huonosti ja vauvat ovat kestohuutajia ensimäiset 3 elinvuottaan. Suurin ero on siinä saako äiti riittävästi levätä vai ei. Tiedän itseni mukaan lukien äitejä jotka eivät ole vuosikausiin (5 vuotta putkeen) nukkuneet yhtään kokonaista yötä? Vaikka mahdollisuus olisi yöheräämien on niin päällä ettei rikkoontumatonta unta tule vaikka siihen olisi mahdollisuus. Jokainen ihminen ennemmin tai myöhemmin rupeaa oirehtimaan riittämättömästä levosta.
Onko naiseus uhrautuvaa äitiyttä?
Tai onko äitiys naiseutta?
Minusta ei ole :-(
Jos olisi pitäisi minun kokea omaa naiseutta lasteni kautta. Nähdä oma itseni äitiytenä jota se ei ole. En ole äiti meihelleni vaan nainen. Olen äiti vain lapsilleni myös niin ettei mieheni koskaan puhuttele minua äitinä, koska en sitä ole.
Ymmärrän sen että naiseus näyttäytyy vl:ssa äitiytenä miksipä ei näyttäytyisi. Naisudesta kun seuraa useimmiten myös raskautuminen joka taas on portti äityteen.
Mutta onko naiseus VAIN äitiyttä? Ainakin itsestä toisinaan tuntuu ettei muulle ole ollut vl:ssa sijaa. Tämä ajatus ei tunnu olevan kovin hyväksyttävää vl:ssa. Usein keskusteluissa naiseus ja äitiys rinnastuvat samaa tarkoittaviksi asioiksi. Vaikka itselleni naiseus on monessa mielessä muuta kuin äitiyttä.
Pitäisikö miestäkin ajatella vain isänä? Sukupuolettomana olentona?
"Jossain määrin" äiti on sukupuoleton olento?
Nainen nähdään myös hoivaajana ja huoltajana, huolehtijana. Myös siionin työssä. Nainen pesee pukee ruokii vaatettaa....
Saako naiseus olla vl:ssa muuta kuin äitiyttä?
Onko vanhatpiiat ja lapsettomat epänaisia?
Ristiriitaista on myös se että naiseus näytetään myös ulospäin voimakkaasti aina siihen asti kun naisesta tulee äiti?
Hävetäänkö äiityden tuomia muutoksia niin paljon että ne pitää peittää?
Vai eikö ole hyväksyttävää näyttää omaa naiseutaan samalla lailla kuin naimattomana ja nuorena?
Vai muuttuuko naiseuden ymmärtäminen ja kokeminen toiseksi äityden myötä niin että halutaan jättää kokonaan taakse nuoruus? Tehdä pesäero nuorten naisten ja naimisissa olevien naisten välille?
Tämä viestin voi toki lukea vl-vihamielisenä jos haluaa. Kuitenkin toivoivoisin asiallista pohdintaa aiheesta. Esittämäni näkemykset ovat täällä usein nähtyjä ja luettuja eivätkä sinänsä edusta 1:1 omia näkemyksiäni aiheesta, ne vain on tuotu esille siltä osin kuin niitä on tullut mieleen. Enkä ole halunutkaan ihannoida naiseutta ja äityttä, koska se ei ole itselleni minään paratiisina näyttäytynyt. Toivon myös miesten näkökulmia siihen miten he näkevät naisuden vl:ssa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Eipä olisi varmaan helppoa olla lapseton vl-nainen. Tavallisessa elämässä nainen, oli lapsia tai ei, on nainen naisena, ihan sellaisena, ihmisenä. Naisen ihmisyyttä ei lapsimäärällä mitata. Joskus tuntuu, että vl:t mittaavat.
Nainen synnyttää normaalisti viimeisen kerran noin 45-vuotiaana. Synnyttäminen voi loppua myös jo aikaisemminkin. Se on hyvin yksilöllistä, koska vaihdevuodet alkavat 45-55-vuotiaana.
Jos nainen synnyttää viimeisen lapsensa 45-vuotiaana, hänen kuopuksensa tulee täysi-ikäiseksi äidin ollessa 63 vuotias. Monet sen ikäiset ovat vielä työelämässä mukana ja ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia. Lisäksi yli kymmenenvuotiaista lapsista ei enää tarvitse huolehtia niin kuin pikkulapsista.
Aktiivisin äitiysvaihe loppuu siis yleensä vl-naisillakin noin 55-vuotiaana ja sen ikäisellähän on vielä parikymmntä vuotta elämää edessäpäin.
Epäselväksi jäi mitä tarkoitat naiseudella? Äitiys on osa naisen elämää, samoin kuin neitoikä ennen avioliittoa ja isoäitiys vanhana. Neitoikä jää nuorena avioituvilla aika lyhyeksi. Minusta on luonnollista, että avioituessa siirrytään kokonaan uuteen elämänvaiheeseen. Äitiys se useimmilla vl-naisilla (ja muillakin suuriperheisillä) taitaa olla se pitkäaikaisin elämänvaihe.
Äitihän ei ole mitenkään sukupuoleton olento vaan vahvasti naaraspuolinen. Sukupuolettomia ovat urasuuntautuneet vanhatpiiat, joille työ on elämän tärkein asia, riippumatta siitä onko heillä "miesystäviä" vai ei. En ole itse vl, mutta olen näin eteläsuomalaisittain suuren perheen äiti, joten ymmärrän mielestäni näitä asioita.
Yrität siis lapsettomat leimata jotenkin sukupuolettomiksi? Voi hyvänen aika millaista ajattelua. Jos joku ei esimerkiksi saa lapsia, niin samahan se on silloin luoda sitä uraa. Ei se silti muuta sitä tosi asiaa, että nainen on nainen, aina. Jos tytöksi synnyt, olet tyttö ja naiseksi vartut ja naisena elät. Muista että lesbotkin ovat naisia.
jos ei tule äidiksi. Olen tuore isoäiti. Omassa tyttäressäni olen nähnyt sen suuren muutoksen, minkä äitiys tuo. Mistäs sinä nuo lesbot nyt tähän sait? Et taida olla vl?
Jos saat lapsen 19 vuotiaana ja aina tunne 45 vuoteen saakka puhutaan oikeasti siitä että eletään vauvaperheelämää lähemmäs 30 vuotta ja sitten kun saa todella sen viimeisen sen ikäiseksi ettei tarvitse enää jatkuvaa paapomista niin kas jo on tulossa lapsen lapsia ovista ja ikkuinoista....
Tiedän että oli ilkeästi sanottua mutta monen kohdalla käy niin ettei minkään laista "taukoa" omien ja lasten lasten välillä ole. Ja monet lapset ja miniät näytävät olettavan että kyllä se äiti jaksaa/haluaa hoitaa heidänkin lapsiaan....
Tokihan kaikki saavat valita itse sanovatko ei, kaikista vain ei ole sanomaan että ei käy. Josta sitten seuraa se että mummo voi olla vielä pahemmin kiinni lasten hoidossa kuin silloin kun omat lapset oli pieniä.
Ja sitten se että läheskään kaikkia ei siunata terveydellä ja monelle koko elämä jää siihen että saa lapset kasvatettua ulos pesästä. Sinänsä sehän on kuinnioitettavaa kuitenkin on haikeaa kuunnella niitä kommentteja että tässäkö oli sitten se koko elämä.
Harvasta kuusikymppisestä on enään toetuttamaan unelmia tai haaveita, valitettavasti :(
Vanhatpiiat eivät ole mitään sukupuolettomia :D naurettava ajatus :D , eikä kyllä lapsttomatkaan joka voi olla siunauskin.
Hämärää todella on se mitä vl ajattelevat naiseudesta? Onko se äitiyttä? MINUSTA ÄITIYS on edelleen ÄITYTTÄ ja NAISEUS naiseutta.
En tiedä voisit vähän selventää että mitä tarkoitat sillä että kun siirrytään uuteen elämän vaiheeseen avioitumisen myötä niin siirrytään kokonaan uuteen elämän vaiheeseen. Mitä tällä tarkoitat muuutaako avioituminen naiseuden joksikin muuksi kuin mitä se on ennen avioitumista? Ei minusta. Vai alkaako naiseus sinusta yhdynnästä? Ei minusta ainakaan :D Vielä vähemmän se alkaa äitydestä :D
Kerroppa sinä mitä naiseus sinusta on?
Minusta naiseus on sitäkin että ympäristö kohtaa minut naisena ei sukupuolettomana olentona jota en ole :D
Sinä sen sanoit hyvin. Ei mitään lisättävää. Kiitos viestistäsi.
Tällä palstalla on aiemmin ollut monta kertaa esillä homo/lesbokysymys. Näköjään se taas pitäisi ottaa puheeksi, kun sinulla on jotakin mennyt ohi. Myös heterona ihmisenä voin kunnioittaa seksuaalivähemmistöjä ihmisinä. Toivon muidenkin tekevän niin. Tällä palstalla on kirjoittanut joku lesbo-vl aiemmin. Jos jaksaisin, niin selaisin nuo viestit taaksepäin, mutta en jaksa sitä urakkaa tehdä tyydyttääksesi vain sinun pohjatonta uteliaisuuttasi. Itsehän voit toki tehdä tuon urakan laittamalla vaikka sopivia hakusanoja suomi24 hakupalveluun. Kannattaa muuten tehdä se ja lukea sen lesbon vl:n viestit. Niissä on paljon asiaa.
Kyllä olen nainen vaikken lapsia omasta päätöksestäni haluakaan. Ja olen vl-perheestä, mutta valinnut toisin.
Kun nainen tulee raskauttu ja tulee äidiksi on totta että paljon tapahtuu muutoksia nasisesta tulee naiseuden lisäksi äiti. Samalla logiigalla mies ei ole mies jos ei ole isäksi päässy :D
Onko äitiys portti naiseuteen? Ei minusta
Onko äitiys naiseutta? Ei ihan niinkään
Ja mistä sitten jää paitsi jos ei tule koskaan äidiksi? Ei vältäämättä mistään. Asiat on otettava niin kuin ne annetaan.
Ei äitiys ole naiseuden mitta mutta toiset näkyy sillä mitaavan toisen ihmisen ihmisarvoa? Miksi?
Naiseu on ensisijaisesti minusta seksuaaliidentiteettiä ei äitiyttä johon lapset taas keskeisesti kuuluu. Äityttä toteutetaan lasten kautta naiseutta taas ei.
Ymmärrän jos jollekkin naiseus ja äitys tarkoittavat samaa minulle ne ei tarkoita?
uuden elämän synnyttäminen, mutta en tarkoita tällä sitä, että pitäisi pyrkiä kohtuuttoman suuriin lapsimääriin. Jotenkin vierastan sitä, että erotat naiseuden ja äitiyden. Määrittele itse mitä se naiseus on erillään äitiydestä! Ei kai kukaan pidä hedelmällisessä iässä olevaa naista sukupuolettomana olentona? Sehän olisi absurdia!
Meidän vanhojen naisten laita voi olla vähän toisin. Mutta tässä iässä voi olla vain helpotus, että kukaan ei enää ajattele meitä naisina, vaan ihmisinä. Voi käyttäytyä sitten vähän vapaammin, kun on jo vanha.
Ei-vl:nä en tietysti voi sanoa mitä vl-naiset ajattelevat sukupuoli-identiteetistään. Omassa kirkossani arvostetaan naisellisuutta, esim kauniisiin vaatteisiin pukeutumista, eikä siellä tunneta pietistisiä kieltoja, jotka vl:llä kieltävät esim meikkaamisen, ja joita vl:t kutsuvat "seurakunnan rakkauden neuvoiksi". Meillä ei myös ole ehkäisykieltoja, vaikka suuria perheitä arvostetaankin.
Jos rinnastan naiseuden ja äitiyden pitäisi samaan hengen vetoon rinnastaa mieheys ja isyys. Yhtä lailla pitäisi ajatella että miehen tärkein tehtävä on panna lapsi alulle.... huh huh...
Tosiasiahan on ettei miehestä tule äitiä kuitenkaan äidillisyys jos ymmärrämme sen tarpeena hoivata ja huolehtia lapsesta ym empatiakyä mitä kukanen sitten äidillisinä ominaisuukina pitää eivät ole sukupulisidonnaisia ja siksi katson ettei ne ole osa naiseutta. Naiseus ei toteudu äityden kautta vaan vanhemmuus ja on aika perhekohtaista miten roolit perheessä jakaantuvat. Toisissa perheissä isä tekee sen mitä totutusti pidämme äityteen ja naiseuteen kuuluvana ilman että siitä muodostuisi mitään sen kumempia ongelmia.
Vaikka kuinka monessa suhteessa olisin se perinteinen äitimyytti se johtuu ennemmin olosuhteiden pakosta kuin siitä että se olisi sinänsä eroittamaton osa minun naiseutta.
"Meidän vanhojen naisten laita voi olla vähän toisin. Mutta tässä iässä voi olla vain helpotus, että kukaan ei enää ajattele meitä naisina, vaan ihmisinä. Voi käyttäytyä sitten vähän vapaammin, kun on jo vanha."
Saanko nauraa tälle? :D
Ymmärrän sen että itseäni katsotaan ja kohdataan ensisijaisesti sen mukaan miltä näytän ulospäin. Mutta eihän se että tulee kohdatuksi naisena tarkoita sitä ettei tule kohdatuksi myös ihmisenä. Sinänsä tuntuu hassulta ajatus että se sukupuoli johon Jumala meidät loi olisi niin "paha" ettei voisi ja saisi olla sitä mitä on NAINEN! Vaikka vetäisin kuinka säkkiä ja tuhkaa päälleni se ei estä toista ihmistä ja miestä näkemästä sitä tosiasiaa että olen nainen.
Sellaista ikää ei tulekkaan ettei joku ajattelisi sinuakin naisena. Naisesta ei tule hedelmättömässä iässä sukupuoletonta se on pötyä.
En minäkään ole mikään sanomaan mitä vl naiset sanovat sukupuoli-identiteetistään. Minua kun ei ole siihen potkuhousuista kasvatettu. Siksi kai tätä pitääkin ihmetellä että ymmäräisi.
Itse en voi allekirjoitaa tuota.
"Minusta naisen tärkein tehtävä on uuden elämän synnyttäminen"
Jos näin ajattelisin jokaine hedelmätön nainen joutuisi ajattelemaan ettei ole kyllin hyvä jotta Jumala siunaisi tärkeällä tehtävällä (lapsi). Jumalan aivoituksia emme tiedä emmekä voi hänen antamiaan tehtäviä lähteä pisteyttämään. Lapsen synnyttäminen naiselle ei ole yhtään sen korkea-arvoisempi tehtävä kuin muutkaan tehtävät joita Jumala meille osoittaa.
http://koti.mbnet.fi/vltietoa/keskustelu/post.php?cat=1 0&fid=1&pid=16&page=1
Oli tuolla ylemmässä ketjussa ja siinä pohditaan tätä aihetta mielenkiintoisesta näkökulmasta...
Onko sinulla ehtymätön varasto? :)
vai olenko? :D