Avioerot ovat kuulema lisääntyneet vl-ihmisten keskuudessa. Tästä keskusteltiin esim.viime lauantain keskusteluillassa Helsingin ry:llä. Perheissä on paljon ongelmia, jne.
Yksi syy tähän saattanee joskus olla se, kun nuoret menevät naimisiin jopa 18 vuotiaina lyhyen seurustelun jälkeen. Ei siinä iässä vielä ole itsensä kanssa sinut, eikä lyhyessä seurusteluajassa opi tuntemaan toista kovinkaan hyvin. Arki on sitten usein ihan toista, mitä on kuvitellut. Joskus sitten myöhemmin se oma puoliso ei enää näytäkään niin ihanalta, kuin näytti silloin nuoruuden huumassa. Maku muuttuu, mieli muuttuu.
Eikö tästä asiasta pitäisi enemmän keskustella, että onko se hyvä mennä naimisiin hyvin nuorena?
Yksi syy tähän saattanee joskus olla se, kun nuoret menevät naimisiin jopa 18 vuotiaina lyhyen seurustelun jälkeen. Ei siinä iässä vielä ole itsensä kanssa sinut, eikä lyhyessä seurusteluajassa opi tuntemaan toista kovinkaan hyvin. Arki on sitten usein ihan toista, mitä on kuvitellut. Joskus sitten myöhemmin se oma puoliso ei enää näytäkään niin ihanalta, kuin näytti silloin nuoruuden huumassa. Maku muuttuu, mieli muuttuu.
Eikö tästä asiasta pitäisi enemmän keskustella, että onko se hyvä mennä naimisiin hyvin nuorena?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Niin kyllä kai se hyvä olisi seurustella vähintään sinne 22 ikävuoteen asti ja mennä sitten vihille, jos vielä ollaan yhdessä. Uskonpa että ongelma on tuo seksi, että kun kielletään seksi ennen aviota, niin moni menee hetken huumassa naimisiin. Ei muuta kuin kunnon ehkäisy käyttöön eikä hankita lapsia ennen kuin naimisiin menty ja päätetty että molemmat on tosissaan siinä suhteessa.
Nuoria pitäisi valistaa, ettei mene liian aikaisin naimisiin ja hanki lapsia. Täällä on linkki, miten nuorille voi kertoa ehkäisystä.
http://www.iltalehti.fi/perhe/200611235342675_pr.shtml
mutta ei nuorena naimista. Ainakin ennen oli tällainen sanonta.
Olen kuullut asumuserojen tapahtuvan nykyisin vl-piireissä. Nyt ollaan jo avioeroissa. Sukuvietti on niin voimakas monella, että on pakko mennä naimisiin niin nuorena. Esiaviolliset suhteet ovat syntiä mutta eikö avioerotkin ole?
harjoittaa esiaviollista touhua vai ottaa avioero? Kummassa on pahemmat seuraamukset mm.lasten kannalta.
naisella on jo 8 lasta, ongelmilta ei voi välttyä.
Kyllä meillä tällä palstalla pitäis enemmän keskittyä opillisiin kysmyksiin, eikä sellisiin, missä me löydämmen vikaa Lesdatiolisista, kannattaa kuitenkin tuon avioliiton oslata katsoa peiliin, tämä ei ole fiksua.
Tässä on vaara, että Ne VL- ihmiset, jotka uskaltavat palstalle pahoittavat mielensä ja varsinainen vuorovaikutus uskon asioista jää koonaan pois.
Anna heille se sama mahdollisuus erota, kun kanssa veljillekkin, sillä sanoohan Raamattu.
> Mieluummin vuosi erämaassa, kun kiukkusen vaimon kanssa.
Tälläistä se vain on.
Vl:t ovat hyvin hanakasti syytelleet tavallisia ihmisiä avioeroista. Nyt kun tuo asia on tullut ongelmaksi heille itselleen yhtä lailla, niin sinä kieltäisit siitä puhumisen sen pelossa, että joku loukkaa mielensä? Eiköhän asia ole tasan niin että avioero on kamala asia olipa eron ottaja vl tai ei ja se loukkaa aina niitä kahta osapuolta ja mahdollisesti myös lapsia jos niitä on. Avioeroa ei tulisi niin helposti jos ei ihan "teininä" syöksyttäisi naimisiin vaan kateltaisiin pikkaisen pidempään ihan rauhassa. Tämä on se asian kääntöpuoli. En sano loukatakseni ketään vaan kerron mielipiteeni mitä asiasta ajattelen.
>>Mieluummin vuosi erämaassa, kun kiukkusen vaimon kanssa.>>
Eikös tuo ole jo vähän niinkuin ehkäisyä?
asiasta. Avioerot ovat aina olleet paha juttu vl-yhteisössä, niitä ei olla siellä sallittu. On hämmästelty ja kummasteltu, kun maailman epäuskoiset eroavat ja niin edelleen. Sitten alkaakin sama ongelma olla vl-liikkeessä. En halua syyttää enkä tuomita, toin vain esille sen näkökulman onko hyvin nuori 18- 20 vuotias vielä valmis elinikäiseen aviolittoon? Mielestäni tässä on vanhemmilla ja seurakunnalla tehtävänä neuvoa nuoria näin suurissa asioissa kuin avioliiton solmimisessa. Avioeroa harkitsevia on jo vaikeampi neuvoa, kun ei niistä ongelmista päästä niin vain yli. Jos toisen naamakin jo raivostuttaa, niin eipä siinä ulkopuolisten kehoitukset että avioero on väärin, vaikuta enää.
Eikö tuolla yritetä sanoa, että erimielisyydet on aina naisen vika? Onneksi meidän perheessä ei riidellä. Huoh. :)
Aika harvoin snoppeilen, mutta riippuu kenen kanssa olet siellä erämaassa.
Käykää juttelemassa, kirkon ihmiset ovat sitä varten. Lainaskin kirkon sivuilta ajatuksen:
"Sanotaan, että puolisoaan ei voi muuttaa, mutta itseään voi, ja oma muutos pakottaa myös puolison väistämättä muuttumaan. On kuitenkin suhteita, joissa mitkään hyväntahtoiset yritykset itsensä muuttamiseksi tai toisen ymmärtämiseksi eivät toimi, vaan joissa paha olo jatkuu ja pahenee.
Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi puolison väkivaltaisuus, alkoholismi ja muu päihderiippuvuus, insesti sekä ajallemme ominainen narsistinen luonnehäiriö.
Ennen kuin toteat, että mitään ei ole tehtävissä ja päätät erota, kannattaa hakeutua asiantuntijan puheille."
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/5887A3D455B8EA93C225702800254FAF?OpenDocument&lang=FI
Vaikka olisi nuori tai vanha ja oma liitto umpikujassa kannattaa vielä käydä kuitenkin tämäkin vaihtoehto läpi. Sitten jos ei auta niin sitten se ero voi olla ainoa tie. Muistakaa ettei väkivaltaiseen tai pahaan suhteeseen pidä jäädä. Joskus ero on pienempi paha kuin hakkaaminen ja kyllähän lehdistä on luettu, että joillakin on henki mennyt, kun puoliso on surmannut. Pienet asiat kannattaa jo selvittää, niin ne ei kasva suureksi. Semmoinen sääntö toki auttaa tavalliseen parisuhteeseen, jossa osapuolet ovat molemmat terveitä eikä mitenkään luonnehäiriöisiä esim. narsisteja.
tämä on tärkeä osa, että vaikka puhuttais asiat oikeilla nimillä ja kovalla äänelläkin.
Että sitä osataan sen jälkeen tehdä kompromissia kun purkaus on tapahtunut.
Että jaksaa sen vanhan purkaa, ja rakentaa tilalle uutta.
Ja jaksetaan taas jatkaa, yhdessä.