Sant Paulioiden hoito?

Meillä on ollut vuosikausia näitä kasveja. Helppohoitoisempia tuskin onkaan.
Kun valo käy vähiin sydäntalvella, kukinta vähitellen hiipuu. Seuraa lepokausi, jonka kasvit lopettavat, kun päivän pitenemisestä alkaa olla taas merkkejä. Keski-Suomessa se tapahtuu tammikuun lopulla - helmikuussa. Sitten seuraa runsas kukinta, jota jatkuu marraskuulle saakka.
Kosteuden suhteen Saintpaulia on keskiverto. Se sietää pientä kuivahtamista, mutta jatkuva kohtuullinen kosteus on parempi. Kun teemme esim viikon matkan, panemme ruukut isoon laakeaan muovialtaaseen, jolloin kastelu hoituu altapäin.

Oikeastaan ainoa asia, josta kasvi hiukan ottaa nokkiinsa on mullan vaihto. Jos vaihdat mullan nyt, kukkia alkaa tulla myöhemmin kuin jos et vaihda. Minä en juurikaan vaihda multia vaan lannoitan varovasti kasteluvedessä.Toinen seikka, josta kasvi ei pidä on veden joutuminen lehtien pinnalle. Kastele huolellisesti multaa, älä lehtiä.
Kuvaamasi kasvutapa on normaalia. Kun kasville tulee ikää, mullasta kohoaa varsimainen muodostuma.
Saintpauliaa on myös helppo lisätä.Irroita lehti ruoteineen ja pistä ruoti multaan. Taitoskohtaan, ruodin alapäähän syntyy juuret ja uusi lehtisilmu. Jatkuva kosteus on silloin tärkeä. Vältä silti märkyyttä.

varsia, kun ne kurkottavat valoa kohti. Leikkaa reilusti ruskeat ja liian isot ja rumat lehdet pois. Kuumaa vettä aluslautaselle tai ihan juurellekin (ei kiehuvaa) älä päästä täysin kuivaksi ja pian se alkaa, tämä uskollinen kukkija, työntää nuppujaan lehtien välistä, vaikka on talvikin. Kun varsi on tullut liian pitkäksi, koska se tekee kukat aina uuteen ruusukkeeseen, se pitää istuttaa uudestaan syvään ja leikata liiat juuret ja lehdet pois. Pistokkaat kestää juurtua tosi pitkään.