Hei kaikille,
femme lepakkoheijastin keskustelusta sain vastauksen toiseen kysymykseeni joka oli onko kukaan femme kiinnostunut femmeistä.
Nyt olisi sitten toisen kysymykseni vuoro: Olenko väärässä jos kategorisoin itseni femmeksi vaikka olen TYTTÖMÄINEN, en naisellinen? Voiko tyttömäisestä femmesta kukaan naiseksi itsensä tunteva kiinnostua? (toki joku varmaan mut olisiko parempi olla Nainen)
3. kysymys: Miksi täällä olevat ihmiset loukkaantuvat ja mielellään mollaavat toisia kirjoittajia?
4.kysymys: Mitä vikaa on siinä että on mieluumin runollinen, ihmeisiin uskova tyttö kun pettynyt ja katkera nainen?
Kaikille kaunista talvea, loskasta ja harmaudesta huolimatta, uskotaan toisiimme :)BTW;Itse olen sitä mieltä että kaikki saa olla sellaisia kun haluaa
femme lepakkoheijastin keskustelusta sain vastauksen toiseen kysymykseeni joka oli onko kukaan femme kiinnostunut femmeistä.
Nyt olisi sitten toisen kysymykseni vuoro: Olenko väärässä jos kategorisoin itseni femmeksi vaikka olen TYTTÖMÄINEN, en naisellinen? Voiko tyttömäisestä femmesta kukaan naiseksi itsensä tunteva kiinnostua? (toki joku varmaan mut olisiko parempi olla Nainen)
3. kysymys: Miksi täällä olevat ihmiset loukkaantuvat ja mielellään mollaavat toisia kirjoittajia?
4.kysymys: Mitä vikaa on siinä että on mieluumin runollinen, ihmeisiin uskova tyttö kun pettynyt ja katkera nainen?
Kaikille kaunista talvea, loskasta ja harmaudesta huolimatta, uskotaan toisiimme :)BTW;Itse olen sitä mieltä että kaikki saa olla sellaisia kun haluaa
Vastaukset 10
Vanhimmat
...tunget itsesi lokeroon? Eikö siellä ole ahdistavaa?
Sitä luulee helposti että on tosi helppoa jakaa ihmiset femmeihin ja butcheihin. Tosiasiassa noiden käsitteiden ja lokeroiden kanssa menee helposti sekaisin, kun ne tarkoittavat vielä eri ihmisten mielestä eri asiaa. Jonkun mielestä femme voi olla kiinnostunut vain butcheista, ja naisellisista naisista kiinnostunut naisellinen lesbo onkin "lipstick lesbian", mutta toiset taas väittävät että kyseinen termi tarkoittaa "viikonloppulesboa" eli naista jonka lesbous on yhtä tiukassa kuin huulipuna. Ja tämä on vasta alkua.
Miksi pitää yleensäkään kategorisoida itseään sen pidemmälle kuin "lesbo-bi-hetero" akselilla? Eikö voisi olla sitä mitä on, etsimättä sille sanaa. Kun tunkee itsensä lokeroon, tekee itselleen vaan karhunpalveluksen asettamalla turhia rajoja elämälleen. Lesbopiireissä, varsinkin nuorempien parissa, tuntuu olevan liikkeellä mielialaa, että pitäisi muuttua toisenlaiseksi ollakseen muita kiinnostava. En ymmärrä miten voi kuvitella sellaisen toimivan. Jos hakee ihan oikeaa ihmissuhdetta, niin ensisijaisen tärkeää on olla oma itsensä, koska johonkin rooliin ihastunut pettyy taatusti jos toinen ei olekaan sitä mitä on esittänyt. Samalla ne jotka olisivat kiinnostunut sinusta itsestäsi voivat jättää sinut huomioimatta koska pitävät vetämääsi roolia tyrkkäävänä.
Lyhyesti vielä muihin kysymyksiin:
3. Kun ihmiset kokevat ettei heitä "nähdä", ja siten saattaa välittömään vastuuseen teoistaan, he päästävät alhaisimmat puolensa esiin. Tämä on ihan primaalista kädellisen käytöstä. Kasvottomaan kirjoittajaan on lisäksi helppo purkaa omia turhaumiaan.
4. Jos on katkera paskassa aikansa kahlannut raakki, voi helposti kokea pahasta maailmasta tietämättömät keijutytöt maailman ärsyttvimpinä olioina. Pohjimmiltaan taustalla taitaa olla perisuomalainen kateus.
Kiitos kun vastasit. Oli mukavaa lukea ihan oikea vastaus eikä vaan vinoilua.
En ole lokerossa eläjä vaan avoimesti oma itseni. Se mistä kysymykseni syntyivät on kohtaamiseni joidenkin naisten kanssa, jotka aiheuttivat tyrmistyksen ahdaskatseisuudellaan. Tuntui helpommalta jos voisi sanoa olevansa jotain sinne päin.
En ole muuttamassa itseäni muuten kuin avoimempaan suuntaan.
"onko kukaan femme kiinnostunut femmeistä."
Minä olen :). Tosin en ihan femmeksi itseäni luokittelisi, mutta olen kuitenkin selvästi enemmän naisellinen kuin poikamainen tai androgyyni. Ja tykkään naisellisista naisista.
"Nyt olisi sitten toisen kysymykseni vuoro: Olenko väärässä jos kategorisoin itseni femmeksi vaikka olen TYTTÖMÄINEN, en naisellinen? Voiko tyttömäisestä femmesta kukaan naiseksi itsensä tunteva kiinnostua? (toki joku varmaan mut olisiko parempi olla Nainen)"
Miksei voisi kiinnostua? Ovathan tyttömäinen ja naisellinen sitä paitsi lähellä toisiaan.
"3. kysymys: Miksi täällä olevat ihmiset loukkaantuvat ja mielellään mollaavat toisia kirjoittajia?"
Valitettavasti jokaisesta vähemmistöstäkin näyttää löytyvän pienisieluisia ihmisiä, jotka eivät osaa elää sen kanssa, että oma näkökanta ei aina olekaan se ainoa oikea. Anonyymina netissä on helpompi v***uilla ihmisille.
"4.kysymys: Mitä vikaa on siinä että on mieluumin runollinen, ihmeisiin uskova tyttö kun pettynyt ja katkera nainen?"
Ei mitään! Minä ottaisin milloin tahansa mieluummin positiivisen runotytön kuin elämäänsä kyllästyneen.
Vastauksesi oli mukavaa kuultavaa. JOs haluat keskustella taikka uuden kaverin voit kirjoittaa: [email protected]
Kiinnostava keskustelun avaus sinulla. Mielestäni iällä ei ole merkitystä, siis kuka tuntee olevansa femme ja kuka ei. Olen lähes keski-ikäinen femme ja mielelläni jo iästänikin johtuen kutsun itseäni naiseksi ja en tykkää ns "tytöttelyistä" kenenkään muunkaan täysi-ikäisen naisen kohdalla.
Naiset (ja täysi-ikäiset "tytöt") ihastuttavat iästä riippumatta, jos jokin siinä olemuksessa ja olemisessa kolahtaa. Minun katseeni ja mielen kääntää ja saa kiinnostumaan mm. aistillisuus, esteettiisyys, sensitiivisyys ja älykkyys iästä riippumatta.
Olemisessa hyvinkin kiehtoo sisäinen runotyttöisyys, jollei se ole pelkkää naiviutta.
Hei Leppäpirkko!
Olen 24.v ja koen olevani yhä tyttömäinen nainen. Nainen vasta noin vuoden. Sitä ennen tyttö. Ei sen takia että aikuisuutta puuttuisi vaan että se kuvaa olemustani paremmin kuin käsite nainen.
Olen omantien kulkija monin tavoin: en tiedä näkevätkö muut samaa kuin minä itsessäni aistillisuutta, järkevyyttä ja luovuutta. Moni( varsinkin nainen) näkee vaan etten istu niin trendi- kun tyylikäs- , "kansallispuku"- sportti-, bilehilekategorioihin.
Olen yhä yllättynyt ettei persoonallisuus(ainakaan vielä) ole valttia naismarkkinoilla, sillä ainakin oma silmä lepää myös hieman eriskummallisimmassakin yksilöissä, toki myös osassa tyylikäitäkin. Silti en pääse ohimeneviä kommenteja pitemmälle :( ei kaikki voi olla pure heteroita.
Ihan vaan toteaisin, että onko se itsensä jatkuva tarkkaileminen ja pohtiminen kovin hedelmällistä?
ja mitä toisten arvosteluun tulee, olet itse aika kärkäs laimaamaaan toisia katkeriksi, eriskummallisiksi, yms.
jotenkin saat naisena olemisen kuulostamaan kovin suppealta. ei kai se kuitenkaan ollut tarkoitus?
On se itsensä ja muiden tarkkailu hedemällistä :) Kiitos kysymästä.
Tiedätkö R, että maailmassa on oikeasti "eriskummallisia"(positiivisena ilmauksena minusta, sillä itsekin olen)ja katkeria ihmisiä. Varmasti sinäkin olet huomannut eroja eri ihmisissä. Kutsun heitä/meitä kuten he haluavat ja kuinka asina tulkitsen.
Naisena olo on kovinkin monimutkaista, ärsyttävää ja ihanaa.. mikään ihmiselämässä ei mene käsitteeseen suppea, vain ilmaukset menevät.
Eikä vastaukseni ole V'lua.
Hyvää itsekritiikkiä ja joulun odotusta sinullekin,)
Tottahan toki...! Monen mielestä olen femme, vaikka luonteeltani olenkin monesti poikamainen. Omasta mielestänikin olen enemmän nainen kuin mies...Kaikesta huolimatta...
Useimmiten haluan vietellä naisen - olla se "prinssi", mutta toisinaan tahdon olla se viettelijätär (paremminkin prinssin ja viettelijättären sekoitus!)...Ristiriitani on siis se, että olen ulkomuodoltani melko naisellinen (pieni ja siro blondi), mutta luonteeltani joskus hyvinkin miesmäinen...
Olen siis ainakin ulkoisesti naisellinen, ja haluan myös naisellista naista... En ehkä kuitenkaan "liian" naisellista tyyppiä...Haluan sellaista suht' tavallista (ainakin joskus korot ja käyttää meikkiä :))...
Kysymykseen siitä, onko väärin kategorioida itsensä femmeksi...Mielestäni ei, jos haluaa johonkin kategoriaan itsensä sijoittaa. Minä ainakin sitten olen femme.
Luultavasti ihmiset loukkaantuvat siksi, kun eivät vielä ole sinut itsensä kanssa tai varmoja itsestään, jolloin he eivät pysty hyväksymään omasta näkökannastaan poikkeavia mielipiteitä. Aina kun itselleni tulee suuttunut olo, mietin itseäni, sillä itsessä se vastaus ärtymykseen on.
Ihmeisiin uskova tyttö ainakin on minun makuuni! Ihana, suloinen keijutyttö! Tottakai se on minun unelmani...Eikä subjektiivista kokemusta voine kukaan väheksyä...? Minä olen nainen ja rakastan naisia. Olen naisellinen monessa määrin ja ihailen naisellisuutta ja tyttömäisyttä (en koe sitä pinnallisuudeksi). Olen kai se L-Koodin Betten ja Shanen sekoitus, mutta EN yhtä petollinen :) Naiset ovat ihania, ja kun sen oikean tuntuisen löytää, muilla ei ole niinkään väliä...Aina kaipuu palaa sen yhden luo...Luulisin niin 22,5 vuoden kokemuksella :)
Olemme varmasti jokainen erilaisia ja jokaiselle löytyy joku, joka pitää hänestä.
Toivottavasti kukaan ei loukkaantunut, se ei todellakaan ollut tarkoitus.