Atlantic Rally for Cruisers eli ARC starttasi taas. ARC on valtameripurjehdusten suurin vuosittainen joukkotapahtuma, jonka lähtövalmisteluihin liittyy seminaareja, turvallisuusohjeita ja kaikenlaista ilonpitoa. Osallistumismaksu on kohtalaisen korkea. Useimmille osallistujille ARC on ensimmäinen valtameren ylitys, joka muodostaa vuoden kestoisen Atlantin kierroksen menomatkan. Joillekin se on totinen kilpapurjehdus tai jonkinlainen näytön paikka. Melko harvoille ARC on sittenkin vain ensimmäinen valtameren ylitys pallonkierron alussa. Kaikkein suurin on se purjehtijoiden joukko, joka puhuu ja ”tietää”, mutta ei ole itse osallistunut eikä ehkä koskaan aiokaan. Miksi ARC herättää tunteita? Miksi on tärkeää, että joku tietty venemerkki osallistuu? Onko ARCiin osallistuminen hieno homma vai tarpeeton rahan meno?
ARC 2006
starttasi
6711447
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 67
Vanhimmat
oma asia osallistuuko karvalakki kisaan vai ei.
Olen juossut pääkaupunkijuoksun ja Finlandia-hiihdon ja maksanut molemmista tapahtumista.
Sinähän näytät tietävän hyvin mitä kukin hakee kisasta, rivien välistä havaittavissa että kysyjän lompakko ei ole kunnossa.
tuosta Finlandia-hiihdon juoksemista. Mikä oli aikasi ja juoksitko perinteisellä latua pitkin vai spurttailitko luistelubaanalla?
Olisi kannattanut siellä Hykkylän apukoulussa keskittyä äidinkieleen eikä uneksia Ilarin kiusaamisesta...
Kiitos kommentista. On sitä numerolappu rinnassa juoksemistakin tullut itsekin kokeiltua. Jotain samaa hulluutta oli ehkä ARCissakin. Lompakko tahtoo ohentua niillä, jotka lakkaavat saamasta ansiotuloa purjehdusreissun aikana. Onneksi elämä oli halpaa Panaman kanavan länsipuolella, paljon halvempaa kuin arkielämä kotona!
Jokaisen oma-asia osallistuuko.
Karvalakki kisaan vai ei?
Mi-nun karva lakissani juoksi tööt-tööt Apsolut-hiihdon.
Minä olen suorittanut juoksemalla juoksujuoksun.
Minä tiedän kyllä mitä kuukin hakee kissasta, samaa mitä minä apteekista.
Rivien välistä havaittavissa valkoista.
Ja että Peepeen lopotomiaarpi kutiaa.
aina kun satamassa, Boltsin kiertänyt, olin ostettu gasti.
Kyllä gasteiksi pyrkiviä on tavattu. Myös niitä norkoilee, jotka maksaisivat päästäkseen mukaan. So on tietysti yksi mahdollisuus niille kippareille, joiden lompakko on tyhjentynyt tai reissussa kokonaan hävinnyt.
Pienin suomalaisvene näytti olevan 38-jalkainen (tyypiltään Sirena 38) ja isoin 76-jalkainen (Seafinn 76). Kisa on avoin 27-85-jalkaisille, mutta pienin vene on 30-jalkainen (Van de Stadt Jupiter 30). 32-jalkaisia tai pienempiä on mukana enää muutama. Veneiden koko näyttää sen kun kasvavan. Mikähän mahtaa olla miehistön keskimääräinen luku?
Kaikille mukaan lähteneille. Erityisesti suomalaisille ja varsinkin oululaisten porukalle.
Siinä on oikeita lajin harrastajia. Kalustona on luodinkestävä kotimainen laatuvene jonka ominaisuudet miehistö tuntee vuosien kokemuksella. On kiinnostavaa seurata miten tiimi selviytyy kisasta ja paluulegistä.
Heilutan lippua tiimille joka oikeasti keskittyy purjehdukseen eikä kyyniseen kirjoitteluun tällä palstalla tai muuhun henkseleitten paukutteluun.
En tiedä onko itsestäni koskaan seilaamaan suurilla vesillä, toivottavasti. Mutta teot puhuu aina enemmän kuin suuret sanat. Niitä purjehduksen Elviksiä kyllä tälläkin palstalla esiintyy ihan tarpeeksi. Näkisipä vaan niitä joskus vesillä...
ARC-veneiden sijainteja on voinut seurata www.worldcruising.com sivustojen kautta. Mukava, että oululaiset näyttävät esimerkkiä.
Ainakin aikaisemmin kävi ARCissa niin, että kotiväki tiesi kilpailutilanteen internetin kautta paremmin kuin me omassa veneessämme SSB-radiosta. Taktisista syistä muutamat tosikot nimittäin eivät ilmoittaneet sijaintejaan kilpakumppaneilleen tai hiukan vääristelivät tietojaan - vahingossa varmaankin.
Kaikella kunnioituksella Sirenaa ja näitä tyyppejä kohtaan. Ellen nyt täysin väärin muista, on Sirenassakin toteutettu peräsin ilman skegiä, eli on ns. roikkuvaa mallia. En siis pitäisi "luodinkestävänä", vaikka kotimainen onkin.
"Luodinkestävä" ehtikin jo viedä ajatukset Stormwind 40 teräsveneeseen, joka myös on mukana.
Vene on joko yhteistyökumppanin nimissä Tracker - MyWay tai sitten Sunita.
Tarkoitatko tosissasi että KISASSA?
Täsäpä teille linkki tuon Oululaisveneen matkakertomuksiin ym.
http://www.kaleva.fi/atlantinyli/index.cfm?k=&j=579049&depa=1117
Jos et tuon vertaa ARC:tä tunne, voisit hiukan surffailla netissä, ennen kuin kirjoittelet tänne.
ARC:ssä on Cruising-luokkien lisäksi RORC IRC Racing -luokka, jossa on mukana todella kovia veneitä ja miehistöjä. Kun otin osaa ARC:n Cruising-"jokamies"-luokkaan, oli RORC IRC Racing -luokassa mukana 2 kpl Volvo Ocean Race -venettä ja myös suomalainen Illy Brummer Mazianna veneellään. Illy oli tasoituksien jälkeen kokonaiskilpailun 2. ja oman luokkansa voittaja.
Jos et noiden veneiden ja miehistöjen 3000 mailia pitkää RORC-avomerikilpailua pidä kisana, taidat olla aika kovan tason purjehtija. Mutta vain täällä netissä.
kato ainoot oikeet kisat on seuran tiistaikisat. Sinne mennään kisaamaan tosi mielessä. Pitää kato haistaa tuulet ja väistää saaren leet. Nöffi on kova sana varsinkin jos sen on itte tehnyt. Mitä tollaset ARCit on, siinähän mennään vaan tuulenmukana niiku muutkin.
Siis siellä on:
Tracker My Way, Sirena 38
Tarina, Stormwind
Mitä muita? Olisi mukava seurata.
http://www.navigateur.fi/
Anya (Seafinn 76) ja Duo (Hallberg Rassy 43), katso: http://www.worldcruising.com/arc/entry06.htm
s/y Anya SeaFinn 76
http://www.sy-anya.com
Tuulenhaistelukykysi voisi olla kova sana ARCissa, jossa Kanarialta lähdettyä voi olla vaikkapa reipasta valtamerikryssiä. Pitää sitten haistaa millä latitudilla ne pasaatituulet löytyvät. Jos käännyt länteen liian aikaisin, voit joutua reippaisiin länsituuliin. Jos ajat liian kauan etelään, matka tietysti pitenee. Reitin valinta on oleellinen, jos meinaa pärjätä sijoituksissa. Ilmoitapa veneesi ensi vuoden ARC:iin ja näytä niille taitosi!
Syvään on nettipurjehtijoille iskostunut luulo, että Kanarialta pääsee siitä vaan pasaatituulien mukana Karibialle.
Tosiasiassa saa olla tyytyväinen, jos edes puolet reissusta on pasaatituulia. Alkumatkasta tuuli voi olla ihan mitä tahansa, pasaatituuliin päästään yleensä noin viikon purjehduksen jälkeen. Sielläkin öisin on välillä kovat puuskat kiusana, kun pitäisi olla kaikki rätit ulkona. Veneillä, jotka pyrkivät kovaan aikaan, purjeiden repeämiset on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Myönnetään, totta on, että Kanaria - Karibia välillä suuri osa purjehduksesta on mukavaa pasaatituulessa keinumista. Mutta ei pelkästään sitä eikä aina.
Viime ARC:n aikana osaa veneistä kiusasi reitille osuneet 2 kpl trooppista myrskyä, joista Delta oli lähes hurrikaaniluokkaa. Purjeita rikki ja ainakin 1 masto poikki yms pikkuongelmia, ei tietenkään niin pahoja kuin teillä siellä seuran kovissa tiistaikisoissa.
Vene matkaa jäljellä sija kärjestä n.
Duo . . . . . . 2567 . . . - 80
Navigateur. . . 2578 . . . -110
Tracker my way. 2581 . . . -115
Anya. . . . . . 2582 . . . -120
Tarina. . . . . 2604 . . . -180
Duo on ainoana suomalaisista ottanut aluksi läntisemmän kurssin, lähempää isoympyrää kuin muut. Lähipäivinä muut päässevät parempiin tuuliin kuin Duo, tasoittaa listaa.
Vaikka legi Kanarialta Karibialle on menty kaikenlaisilla vehkeillä, kuten soutuveneellä tai H-veneellä, kysymys on valtameripurjehduksesta. ARC purjehditaan ns. helppoa pasaatituulireittiä myöten, mutta ihan heppoisesti tiistaikisojen kokemuksella siihen ei todellakaan pidä suhtautua. ARC 2002:ssa (johon itse osallistuin pienellä miehistöllä) upouusi 41-jalkainen vene upposi peräsinakselin katkeamisen seurauksena, miehistö onneksi pelastui. Eräässä toisessa veneessä oli "man over board" tilanne joulukuun 1. pnä. Mieshenkilö hukkui turvavaljaissa roikkuen kun nostoyritykset kannelle epäonnistuivat ja avunsaanti kesti liian kauan. Merenkäynti oli kohtalainen. Ruumis haudattiin mereen.
Kun purjehditaan hyvävauhtista lenssiä on jälkijoukossa purjehtiville vaikea järjestää apua. Tässäkin tapauksessa lähimpänä ollut vene oli kaukana haveristien edellä. Se joutui kääntymään vastatuuleen ja kryssimään toista vuorokautta (en muista tarkka aikaa) korkeahkossa vasta-aallokossa ennenkuin pääsi merihädässä olleen luo.
Pikkuvauriot lienevät tavanomaisia kaikissa ARCeissa. Ehkä niitä tulee normaalia pasaatituulipurjehdusta enemmän, koska spinnujen käyttö on yleisempää eikä miehistötkään ole vielä ehtineet saada valtamerirutiinia. Veneetkin ovat usein uusia, joskin hyvin varustettuja.
Vene . . . matka maaliin . . sijoitus n.
Duo . . . . . . . . . . 2441 . . . . 85
Navigateur . . . . . 2444 . . . . 90
Anya . . . . . . . . .2458 . . . . 100
Tracker my way . 2466 . . . . 110
Tarina . . . . . . . . 2491 . . . . 150
Duo (HR43) on jo häviämässä sillä olleen etumatkan, muilla parempi kurssi. 76 ft Anyan luulisi sijoittuvan paremmin, varmaan pian.
Näitä voi seurata ARC:n sivuilta.
brittilipun alla purjehtiva Teneraze, jossa on täysin suomalainen miehistö, sekä Sweet Janina, jonka lippu on virolainen, mutta miehistön kahdeksasta jäsenestä kuusi on suomalaista, mukaan lukien veneen omistajat ja kippari
Jos osallistujalistaa selaa, onhan siellä menossa myös muiden maiden kansalaisten kipparoimia suomalaisvalmisteisia veneitä mm. Swan:ja,
muutama Nauticat ja englantilainen Finngulf 37.
Suomessa tehtyjä veneitä on ARCissa ollut aina enemmän kuin suomalaisella lipulla purjehtivia. Valtaosa Swaneista, Balticeista ja Nauticateista on mennyt vientiin niinkuin kaikki tiedämme. Miten paljon Finngulfeista, en tiedä. Hienoa, että meillä rakennettuja veneitä arvostetaan.
siis joku porukka on lähtenyt 38 sirenalla em. reissuun... aika raju veto, on nimittäin aika pieni ja iäkäs vene atlantin ylitykseen. toisaalta sirenat on kyllä edelleen vahvasti ylirikattuina nopeita menijöitä eli jos porukka osaa eli uskaltaa ajaa, niin ne voi vaikka pärjatäkin. onnea matkaan. seuraan mielenkiinnolla
ja noin 220 lähtijästä osapuilleen sijalla 150.
Voisi olla korkeammallakin, mutta on valinnut aika eteläisen reitin, näin pääsee nopeammin pasaatituuliin.
http://www.worldcruising.net/boat3.asp?BoatID=1214&
Hienoa, että oululainen "Tracker My Way", Sirena 38 on mukana. Toivottavasti eivät menneet liian kauas etelään. Miksi pidät Sirena 38aa "aika vanhana"? Vanha koettu vene voi olla parempi kuin uusi, jossa voi olla lastentauteja. Ei 38-jalkainen ole mitenkään liian pieni valtameren ylitykseen, vaikka ARC-veneiden koko (ja miehistöjen koko veneiden mukana) onkin kasvanut. Itse muuten seilasin ARCin 30-vuotiaalla veneellä, sijoitus kokonaiskilpailussa 14., omassa luokassa 2., oli perhemiehistö eikä mitään ei hajonnut. Ongelmia näytti olevan monissa uusissa veneissä. Oliko minunkin paattinini mielestäsi liian vanha?
Veneiden koon kasvaessa miehistön pääluku kasvaa. Omakohtaisesti en ole kiinnostunut tuon tyyppisistä hankkeista. Kohtuullisen kokoista venettä voi vaikka lomapurjehtia yksin ja silti ylittäa Atlantti ARC:n mukana. Niin en oikein olekaan kilpapurjehtija...
Veneiden kehitys on tosiaan kummallinen. Yhä isompia halutaan, vaikka perheet eivät ole kasvaneet. Ilmeisesti asumismukavuus satamaoloissa on se, jota ostetaan. Lasten lähdettyä kotoa on iso perhevene sitäpaitsi turha ja hiukan hankala käsitellä yksin tai kaksin. Käytännön ongelma on se, että nimenomaan short-handed purjehdukseen suunniteltuja avomeri/valtamericruisereita on markkinoilla aika vähän eikä uusia myydä Suomessa. Kesti kauan ennenkuin löysin yksinpurjehdukseen sopivan. En silti suosittele ARC:iin osallistumista pienellä ja hitaalla. Siihen ei ole järkisyitä. Yhtä hyvin Atlantin voi ylittää yksinkin - jos on kokemusta ennestään. Jos haluaa olla samaan aikaan Atlantilla kuin ARC-veneet, voi tietysti startata vaikkapa viikkoa ennen. Isommat ja nopeammat saavuttavat sinut kyllä, kenties onnistut näkemäänkin muutaman. Jos taas starttaat ARCin mukana, seilaat pikkuveneelläsi kohta yksin, kaukana isosta joukosta. Maaliin tulossakin on aikarajansa. ARCin aikana voit kuunnella ARC:in organisoimaa sääpalvelua lyhytaaltoradiolla, jos tiedät taajuudet ja ajat. Se ei edellytä osallistumismaksua.
Sirena oli varmaan 80 luvun mittapuun mukaan "vahvasti ylirikattu" mutta kyllä nykyisissä X-37 ja FG-37 ym. samassa pituusluokassa on vähintäinkin sama määrä purjeneliöitä, enemmänkin.
Sirenan purjeala st-fokalla on itse asiassa "vain" noin 62 m2. D/L=189 ja SA/D=21.2,
eli ei kovin järisyttävää nykyisiin cruiser/racer veneisiin verrattuna. Runko on tosin hyvin kapea: 3,09 m.
Eikö valtameripurjehduksessa paino ja kapeus ole merikelpoisuuden kannalta parempia kuin leveys ja keveys, periaatteessa? Jos haetaan vauhtia turvallisuuden kustannuksella, tehdään leveä.
Jos kehitys olisi toisenlaista ja uusien veneiden valmistajat tarjoaisivat edelleen 70-80-lukujen malleja, kapeita, pitkiä ja kauniita, mutta sisältä niin ahtaita, niin olisinko ostanut uutta tuontivenettä? En varmaankaan. Eikä muutkaan tuontipurren ostaneet, jotka muodostavat 85% kaikista uuden veneen ostajista. Ihmisten enemmistö haluaa nimen omaan tuollaisia asuttavampia ja käytännöllisempiä veneitä. Saaristoristeilijäperinne on menossa ainakin toistaiseksi historiaan. En ota kantaa siihen, onko kehitys hyvä vai huono. Kuluttajan käyttäytyminen on tieteen laji, jota tämän palstan asiantuntijat eivät pysty ohjaamaan. Kotimaiset valmistajat sen sijaan voisivat etsiä ratkaisuja tähän vaikeaan markkinaosuuskilpailuongelmaan.
On varmaan joukko meitäkin purjehtijoita, jotka eivät kaipaa antiikkisia saaristoristeilijöitä tai 70-80 lukua, vaan haluaisivat lujan veneen pienen miehistön avomerikäyttöön eikä nykymuodin tilaihmettä. Veneteollisuus varmaankin hakee ostovoimaisinta ja suurinta kuluttajaryhmää, jota sinäkin ilmeisesti edustat ja tarkoitit. Eikö ole tarpeetonta viitata nostalgiahakuisuuteen?
Duon matkaa voi seurata blogissa
duo.fensalir.dyndns.org
Lähinnä tarkoitin, että Sirena on edelleen nopea vene. Voi toki johtua monesta muustakin tekijästä, kun suuresta purjepinta-alasta. En missään nimessä halunnut mollata kyseistä venettä, klassisen kaunis purjevene.
Pasaatipurjehdus on tavallisesti lenssiä kohtalaisissa mainingeissa. Isopurje nojaa saalinkeihin ja hankautuu helposti. Sen takia saalinkien takareuna on hyvä suojata vaikkapa halkaistulla muoviputkella. Todennäköisesti veneissä, joissa saalingit on suunnattu viistosti taakse, tulee enemmän purjeen vahinkoja kuin suoraan sivulle suunnatuissa. Purje tökkii saalingin päihin. Sirenassa taitaa olla juuri tämä haitta. Purjeala sen sijaan ei ole mikään haitta. Sitähän voi vähentää. Säät ainakin ovat olleet suosiolliset.
Nostalgia näyttää olevan pirun kallista. Ja loppuhyöty menee jollekin "puusepälle".
Minkä seuran lipun alla Sirena purjehtii?
Vene on nyt sijalla noin 150. Suomalaisista sen perässä on vain peltipaatti Stormwind 40.
eikös kesämökki olisi parempi? Samaa logiikkaa noudattaen henkilöautot (etenkin ne kauhean ahtaat kaksipaikkaiset) ovat historiaa koska pakettiautoon mahtuu
a)enemmän ja
b)mukavammin
moottoripyöriähän ei enää liikenteessä näy koska niihin ei mahdu mitään.
Se nyt vaan on niin että toinen ostaa veneen "urheilullista" purjehtimista varten, toinen lomakäyttöön ja (ne hintaluokan ääripäät) myydään henkilöille jotka pleissaaavat ne laituriin kiinni.
Kotimaiset valmistajat voisivat laajentaa tuotantoaan jotta venettä ei joutuisi odottamaan seuraavan kesän yli. Jotkut vaan jaksavat odottaa, pleissaajat tai ne "urheilijat".
Osta ihan mitä haluat. Meitä nykyveneen ostajia on kuitenkin aika suuri enemmistö. Se ohjaa valmistajien suunnittelua.
Kesämökkipurjehtijat ovat venekauppiaiden suurin kohderyhmä Suomessa ja Ruotsissa, ehkä jossain muuallakin. Todelliset kilpapurjehtijat kuten myös avomerta/valtameriä seilaavat retkipurjehtijat ovat pieni vähemmistö, josta meikäläinen venekauppa ei taida olla erityisemmin kiinnostunut. Ei ainakaan toistaiseksi, ellei kuluttajien enemmistön toiveet muutu. Niinpä Hgin Vene-messutkin kiinnostavat vähemmistöryhmiä lähinnä varusteuutuuksillaan tai tuttavien kohtaamispaikkana, ei Bavarioiden tai muiden lähes saman näköisten tilaihmeiden takia. Ainakin itselleni on yhdentekevää, jos joku pitää näitä yhä suurempia ns. perhepursia "halpoina". Kalliitahan ne ovat. Oma mielipiteeni on se, että kaupallisuus ohjaa veneilyn mielikuvia ja tarpeita. Joskus ennen veneet rakennettiin meren ehdoilla, ei myynnin ehdoilla! Siitä syystä eräät merikelpoiset klassikkoveneet (S&S) tai nopeat, jopa vanhat puiset luokkaveneet (6 mR ym)ovat säilyttäneet suosionsa. Kyse ei ole pelkästä nostalgiasta. Vanhojen merikelpoisuus ja uusien veneiden liian korkea hinta on yksi syy hankkia hyvämaineinen käytetty vene.
Pääosa venee "tilaajista" oli silloin tunnettujen ruotsinkielisten sukujen aikamiespoikia. Heillä meni kovaa. Nyt tilanne on toisenlainen. Jopa keskituloisilla perheillä on nyt varaa investoida uuteen sarjatuotantoveneeseen, jos todella harrastaa purjehdusta. Minusta suunta on oikea ja demokraattisempi. Olisi tietenkin hienoa, jos edullista tarjontaa olisi myös kilpailuhenkisemmille. Nyt tarjonta kattaa lähinnä perhepurjehtijoiden tarpeita. Sellainen olen itsekin eli uusi Bavaristi. Takana on vuosikymmenen skandiveneily.
Ymmärsinkö asenteesi oikein? Tunsit alemmuutta tai jotain menneisyyden luokkavihaa. Siksi ilmeisesti pidät kaikkia kotimaassamme rakennettuja veneiden "klassikkoita" ruotsinkielisten rikkaiden tai muuten parempiosaisten veneinä, joista aika on ajanut ohi ja veneetkin ovat mielestäsi "homeisia" tai muuten huonoja. Nytkö kaikilla pitäisi olla Bavaria, kun taloudellinen tila on parempi? En kritisoi henkilökohtaista Bavaria-onnellisuuttasi. Bavaria on juuri oikea ratkaisu sinulle ja kaltaisillesi! Palstan kommentteja lukiessa huomaan ettei kukaan, joka vähänkin kritisoi tilavien asuntopursien merenkulkuominaisuuksia, välty saamasta bavariafanaatikkojen homeskandi-tyyppisiä vastauksia. "Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa". Onko teillä bavariakauppialla joku kompleksi veneistänne? Mikä nyppii?
Sanoin, että SILLOIN KUN =20-30-luvuilla.
Esitin pahoitteluni, ettei tällä hetkellä ole tarjolla urheilullisemman suuntauksen edullisia pursia. Kerroin omalla kohdallani tilanteen olevan kunnossa, koska perhevenetarjonta on kunnossa vihon viimein. Mikä sinua oikeasti pännii? Uskallatko sen tässä anonyyminä (=tuntemattomana) sanoa?
Ovatko klassikkoveneet mielestäsi niitä, jotka rekennettiin 1920-30? Siihen aikaan tehtiin myös talonpoikaisveneitä, jotka myös ovat klassikkoita. Vene on ollut tärkein kulkuväline rannikoilla ja saaristossa. Tällä alueella väestön pääkieli kyllä on ollut ruotsi. Siinä olet oikeassa. Omasta mielestäni klassikkoveneisiin voidaan lukea myös tuoreempia pursia, vaikkapa Eikka Antinojan tekemät. Ei niitä tilanneet "vain rikkaat ruotsinkieliset". Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, pidä omasi.
verrattuna sen aikaiseen tulotasoon. Ei niitä keskituloiset ostaneet muuta kuin asunnokseen.
osoittaa tuo vastauksesi.
Luin ensin edellisen viestin ja ajattelin, että onpa mukavan asiallisesti ja ilman tunnekuohua kirjoitettu.
Viestiketjun seuraava, sinun viestisi, palautti keskustelun tason taas tämän palstan muiden törkyjuttujen joukkoon.
Mikä vainoharha täällä riivaa?
oli asia mikä tahansa, aina joku haluaa palata Bavariaan ja perustella valintaansa tai vaan kumota muut mielipiteet. B alkaa jo tuntua kirosanalta!
Miten tuossa yritettiin kumota muiden mielipiteet?
aina se tuntuu kiertyvän siihen, että joku alkaa kertoa Bavariasta. Eikö se bavarismi jo riitä! Luehan purjehdusfoorumin juttuja niin huomaat. Minä ainakin panin merkille. Tämän keskustelufoorumin seuraaminen riitti meikäläiselle.
esim. polakit? Löytyy ihan fiksun tuntuista paattia esim. Huzar 30. Nyt rakkikoirat iskekää kiinni!!
Siinäpä homman juju on; jos sinä haluat isot tilat, hankit sellaisen jossa on isot tilat. Jos minä painotan purjehdusominaisuuksia niin ostan sellaisen jossa ne ovat hyvät. Jos tilat ovat ainoa kriteeri ostaa vene, niin miksi ei samantien nauttisi tilasta kesämökillä? Vastaavasti jos tilantarve on niin suuri, miksi kaikki eivät aja pakettiautoilla?
Ja, nykyveneissäkin on hyvin purjehtivia malleja, niissä ne sisätilat eivät tosin ole ihan yhtä suuret kuin erään markkinoiden halvimman valmistajan tasolla. Hintakin on hiukka korkeampi. Eräs ns. halpisvalmistaja loi malliston jossa purjehdusominaisuudet olisivat kohdallaan; hinta oli luonnollisesti korkeampi kuin näissä tilaihmeissä ja tilatkin olivat vaatimattomammat. Valitettavasti veneet eivät myöskään kestäneet. Eipä tullut tervetullutta halpis-vaihtoehtoa purjehdusominaisuuksia painottaville.
Tämä lauseesi pitäisi kehystää seinälle:
"Saaristoristeilijäperinne on menossa ainakin toistaiseksi historiaan.". Voin vakuuttaa että edes muutama tuhat uusveneilijää ei pysty hävittämään perinteitä. Aina on myös niitä ihmisiä jotka oikeasti ovat kiinnostuneet purjehduksesta ja perinteistä, eivät veneestä ainoastaan kesämökin korvikkeena.
http://www.shock-wave.co.uk/huzar/whychoose2.htm
aika mielenkiintoinen pursi, markkinointi tosin "hieman" ontuu kun ilmoituksia näkyy ainoastaan keskustelupalstoilla. Eipä ollut maahantuojakaan kovin puhelias (tai ainakaan en saanut vastauksia) kun paatista koetin kysellä.
Siellä on reteot ja kaikki! Täytyy olla hyvä vene.
http://www.shock-wave.co.uk/huzar/gallery_aug_06/gallery_aug_06-Pages/Image13.html
Yhtäkään kuvaa veneestä ylhäällä tai esim. pilssistä ei ole, englantilainen jälleenmyyjä on kuitenkin onnistunut ikuistamaan veneen stereolaitteen sekä VHF puhelimen.
kiinnostaa. Mieti mitä ominaisuuksia veneeltäsi vaadit. Pyydä valmistajan edustajia järjestämään koepurjehdus. "Ei sikaa säkissä".
Se on melko klassinen, vaikkakin rikiltään uudistettu. Matka- ja perhepurjehdusta harrastan nykyaikaisella tuontiveneellä.
mutta vain Bavariat sallitaan tällä foorumilla. Huomasitteko kun Bavaria "löi pohjat ARCissa" ja teki uuden nopeusennätyksen! Se on sitä.
Kyllä minuakin kiinnostaisivat enemmän kuvat pilssivaihtoehdoista ja lieden suojatangoista sekä vesanpytyn istumissuunnista.
Ei varmaankaan suojatanko ja vessan pytty ole ne tärkeimmät kriteerit kovin monelle. Niitäkin voi modifioida, mutta pilssin puuttumista tai heikkoa runkorakennetta ei. Niissä veneissä, joissa kokoonsa nähden on kevyt matala köli ja lyhyt masto, on todennäköisesti runkokin vastaavasti mitoitettu. Huzarista en vielä ole nähnyt riittävästi dataa enkä runkopiirustuksia.
Vähän ennen aamu yhdeksää (paikallista aikaa) saapui Anya ja Tenareze maaliin. Nyt vaan jännätään riittääkö tasoitusten jälkeen Tenarezen johto aina luokkavoittoon asti. Hyvä Suomi!