Olen tossa haeskellut työharjoittelupaikkaa ja opinnot ovat käytännössä loppusuoralla ja valmistuminen kiinni työharjoittelupaikan löytämisestä.
Nyt kuitenkin olen huomannut selvän muutoksen yleisesti yritysten rekrytointipolitiikassa, sen verran paljon hakemuksia olen laittanut.
Ensinnäkin ennen 80- ja 90-luvuilla, saattoi työharjoittelupaikan löytää ns. avoimilla hakemuksillakin helpommin. Nykyään täytyy etukäteen tietää mikä on ko. organisaation rekrytointipolitiikka työharjoittelupaikkojen suhteen. Kyllä nykyäänkin on tapauksia, joissa työharjoittelupaikka on saatu avoimella hakemuksella, mutta se on huomattavasti vaikeempaa kun ennen.
On tyypillistä, vaikka jonkun yksikön esimiehellä syntyisikin jonkunlainen tarve tekijälle vasta silloin kun saa eteensä työhakemuksen, hän ei uskalla ottaa, kun ei välttämättä tiedä mikä on rekrytointipolitiikka. Eikä oikein oo aikaa hirveesti lähteä selvittelemään asiaa, tai on liian byrokraattista ruveta ajamaan läpi yleisesti harjoittelijoiden ottamista organisaatioon.
Toinen vielä selvempi piirre mikä vaikeuttaa harjoittelupaikkojen saamista on, että harjoittelijoita ei yleensä IT-alalle oteta ellei ole jo odottamassa harjoittelijalle vakinainen työpaikka. Tämä siksi, koska harjoittelija sitoo resursseja, mikä maksaa eikä ole järkeä maksaa sellaisesta joka loppuu harjoitteluun.
Kuitenkin näin yhteenvetona voisi sanoa, että takana ovat ne ajat, jolloin pystyi herättämään selvän tarpeen työnantajassa osaamalla myydä hyvin. Tarve pitää olla jo, ennen kuin pystyy myymään.
Nyt kuitenkin olen huomannut selvän muutoksen yleisesti yritysten rekrytointipolitiikassa, sen verran paljon hakemuksia olen laittanut.
Ensinnäkin ennen 80- ja 90-luvuilla, saattoi työharjoittelupaikan löytää ns. avoimilla hakemuksillakin helpommin. Nykyään täytyy etukäteen tietää mikä on ko. organisaation rekrytointipolitiikka työharjoittelupaikkojen suhteen. Kyllä nykyäänkin on tapauksia, joissa työharjoittelupaikka on saatu avoimella hakemuksella, mutta se on huomattavasti vaikeempaa kun ennen.
On tyypillistä, vaikka jonkun yksikön esimiehellä syntyisikin jonkunlainen tarve tekijälle vasta silloin kun saa eteensä työhakemuksen, hän ei uskalla ottaa, kun ei välttämättä tiedä mikä on rekrytointipolitiikka. Eikä oikein oo aikaa hirveesti lähteä selvittelemään asiaa, tai on liian byrokraattista ruveta ajamaan läpi yleisesti harjoittelijoiden ottamista organisaatioon.
Toinen vielä selvempi piirre mikä vaikeuttaa harjoittelupaikkojen saamista on, että harjoittelijoita ei yleensä IT-alalle oteta ellei ole jo odottamassa harjoittelijalle vakinainen työpaikka. Tämä siksi, koska harjoittelija sitoo resursseja, mikä maksaa eikä ole järkeä maksaa sellaisesta joka loppuu harjoitteluun.
Kuitenkin näin yhteenvetona voisi sanoa, että takana ovat ne ajat, jolloin pystyi herättämään selvän tarpeen työnantajassa osaamalla myydä hyvin. Tarve pitää olla jo, ennen kuin pystyy myymään.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kesälomiksi on hyvä palkata kesäharjoittelijoita pyörittämään hommia.
Nimittäin, kun kaikki mahdollinen kusee muutenkin kesäisin ja vakituiset ei suotu tekemään töitä, niin kesäduunarit hoitaa homman kotiin jos hoitaa.
Jos sitten hommat kusahtaa voi kaiken vierittää kesäharjoittelijoiden syyksi ja firman hyvä maine pysyy ja vakio jengi tulee lomilta leväänneenä, kun ei ole kokoaikaa soiteltu jne.
Nii kesäduunit ovat asia erikseen, kannattais varmaan laittaa työhakemus tyyliin tässä teille hyvä syntipukki kesäksi jonka piikkiin voitte laittaa kaikki aikaisemmat mokat :)
Löytää ja korjaa bugisen ja hikisen koodin alta aikayksikön!
korjattuani edellisissä yrityksissä kaikki bugit.
osaa oikein mitään tehdä, ei ainakaan ennen vanhaan.
Tosiaan, harjoittelija on meillä niin iso riippakivi että ei niitä ollenkaan oteta harjoitteluun. Toisaalta, mitähän meillä voisi muuta harjoitella kuin mikrotukea. Ohjelmointipuolella meillä on käytössä vanhat IBM:n keskuskoneet. Ilmiselvästi johto hautoo niiden korvaamista uudemmilla koneilla ja tekniikoilla. Eipä siinä sitten harjoittelijoita paljoa tarvita, on tämäkin puoli asiassa.
On ainakin yksi tontti jossa ei tekeminen lopu: testaus. Jos on kouluaikana yhtään perehtynyt uusiin testausautomaatiojärjestelmiin voisi hyvin tarjota etenkin pienemmille firmoille harjoittelujaksoa jossa tekisi pari kuukautta ensin testitapauksia ja sen jälkeen ohjelmoisi ne testausskripteiksi. Tällaisessa projektissa ei tarvitse niin joka päivä ohjausta ja työnantajalle tulee selkeää lisäarvoa.
Mitä muuten harjoitteluajasta nykyään maksetaan palkkaa?
:Mitä muuten harjoitteluajasta nykyään maksetaan
:palkkaa?
Dilbert suomessa työharjoittelijoilemme ei makseta
mitään. 70% TES palkassa olisi mahdollista, mutta
kun orjatyöntekijöitä tulee nykyään jo ikkunoiden
läpi niin annamme työtä, sekä tarjoamme safkat,
palkkaa emme tarjoa.
Tämä on todellisuuta etenkin kuntasektorin puolella jossa kaksikielisyyden rikkaus kaksinkielisine järjestelmineen syö kehitysrahat oikeilta projekteilta. Ilmaistekijät sitten pitstetään näitä kehityksiä tekemään.