Vaik´lähdit sä pois
olet sydämmessä rakkaana ain
Ei arkku ei aika
vie rakkauttas pois
Äiti nukkui rauhallisesti ja tavoilleen uskollisena, tasan kello 12:00.
Hän eli kuin kello, oli varmasti 'maailman' tasapuolisin, tasa-arvoa noudattavin, lämpimin ja esimerkillisin äiti, jonka auktoriteetti lähti hänen sisäisestä valosta ja rauhasta, joka loisti loppuun asti.
Vielä viime hetkelläkin hän jaksoi odottaa, että myös vanhin veli ehti kuolinvuoteelle saattamaan hänet ikuiseen lepoon.
olet sydämmessä rakkaana ain
Ei arkku ei aika
vie rakkauttas pois
Äiti nukkui rauhallisesti ja tavoilleen uskollisena, tasan kello 12:00.
Hän eli kuin kello, oli varmasti 'maailman' tasapuolisin, tasa-arvoa noudattavin, lämpimin ja esimerkillisin äiti, jonka auktoriteetti lähti hänen sisäisestä valosta ja rauhasta, joka loisti loppuun asti.
Vielä viime hetkelläkin hän jaksoi odottaa, että myös vanhin veli ehti kuolinvuoteelle saattamaan hänet ikuiseen lepoon.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Otan syvästi osaa suruusi..:(
Tiedän omalta kohdaltani,että äidin menettäminen on tosi vaikea asia...Vaikka minunkin äitini kuolemasta on kaksi ja puoli vuotta,muistelen äitiä joka päivä...
Voimia sinulle...Äitisi on nyt enkelinä taivaalla...
emw34.
ja halaus.
Tiedän tunteen, kun menettä äidin. Minäkin suljin äitini silmät yli 10 vuotta sitten äitienpäivänä. Hän myös jaksoi odottaa kaikki 12 lastaan kuolinvuoteelleen. Hyvät muistot jaksavat auttaa elämässä eteen päin. Jakasamista sinulle suuressa surussa.
Lämmin osanottoni suuren menetyksesi johdosta. Voimia Sinulle ja muista, että muistot ja rakkaus on ikuinen. Ne eivät häviä.
Oman äitini kuolemasta tulee ensi viikolla kuluneeksi jo 15 vuotta mutta ajattelen häntä edelleen joka päivä
suruusi. Sinulle jäi varmasti paljon kauniita muistoja, jotka lohduttavat surussasi.
kuitenkin pitää siihen varautua,ihan luonnollista että 50 ihmisten vanhemmat kuolevat
ei rakkaan ihmisen poismeno tule kuitenkaan yhtään helpommaksi,vaikka se kuolema kuuluukin tähän elämään...Surua se ei poista...eikä ikävää..
on että yli 50-vuotiaiden vanhemmat kuolevat,pahempi jos oma lapsi kuolee
Aika on syntyä, aika elää ja aika myöskin kuolla. Niinkuin paimenen teltta kasataan ja niin kuin kutoja leikkaa valmiin kankaan irti loimilangoistaan, niin myös meidätkin kerran irroitetaan ja viedään pois.
Sydämellisen lämmin osanottoni ja voimia tuleviin päiviin. Muistot eivät kuole koskaan. Jaksamista Sinulle ja perheellesi. terv. Akaton mies
Mikä on suru? Valtameri.
Mikä on ilo? Pisara sen helmassa.
Muutama vuosi sitten oma äitini poistui tästä syksyisestä pimeydestä.
Muistan vielä viimeiset sanat:
Nyt tuli valkoinen enkeli noutamaan hänet.
Sen jälkeen hiljaa silmät sulkeutui viimmeisen kerran.
Maailman kaunein sana on äiti. Siihen rakentuu se rakkaus ja luottamus, jolla lapsi maailman kohtaa. Siihen sisältyvät ne surut ja ilot, jotka maailma luokse tuo. Siihen sisältyy se usko ja toivo, että maailman läpi jaksaa. Siihen sisältyy se kiitollisuus, että sain olla sinun lapsesi.
Lämpimin ajatuksin myötäeläen - kaskisara
Kiitos, Teille, jokaiselle lohduttavista sanoista ja myötäelämisestä.
Tänään iltapäivällä Äiti noudettiin kotikunnan kappeliin.
Matkalla hän sai vielä käydä kotipihassa ja kynttilät valaisivat hänelle tuttuakin tutummat portaat, joita hän vuosikymmenet kulki asioilleen ja vielä kesään asti hän huolehti niiden(kin) 'hyvinvoinnista' siivoten ja lumet luoden.
Kahdeksankymmentä kahdeksan ja puoli vuotiaaksi hän sai ja pystyi elämään omassa kodissaan ja selvisi normaaleista asioista. Viimeiset neljä kuukautta hän taisteli monenmoisia infektiota läpi sairaalabakteerin saatuaan.
Eipä olisi uskonut, kun omin jaloin pientä kolhua meni päivystykseen hoidattamaan, että se oli viimeinen lähtö kodista.
jk.Vielä edellisenä iltana hän oli iltakierrolla katsomaan tulleelle hoitajalle antanut hyvän mielen, sanomalla, "kylläpä teillä on hyvin istuva työpuku päällänne ja olette niin ryhdikäs muutenkin".
Näin ko. hoitaja kertoi.
täältä jostain. Voimia sinulle.
satuin näin sopivasti olemaan paikalla, niin kiitämpä samalla.
Kiitos osanotosta empatiasta, jonka sieltä jostain annoit.
"Ei lehti itke,
kun se irtoaa puusta.
Katsojan syksy on surullinen."
Isäni on mennyt, äidistä huoli joka hetki.
Osanottoni sinulle.
osanotto.
Olkoon nuori tai vanha, niin menetyshän se kuolema on ja takaisin ei tule. Muutama vuosi sitten isäpappa kuoli, mutta kyllähän ne muistot tai tavarat tuovat silloin tällöin ajatuksiin hänet. Vaikea on hyväksyä, että toinen vanha jää vuosikymmenien yhdessäolon jälkeen murehtimaan yksin, eli äiti , mutta täytyy olla tyytyväinen ja kiitollinen, että on vielä olemassa.
Täytyy todeta, vaikka menetys on kohdannut E.., niin onni on ollut omistaa äiti noinkin kauan, kun ikää taisi olla yli 80v pikän matkaa ennen menehtymistä.
Myös Teille, osanotosta, muistamisesta sekä lohduttavista sanoista, Kiitos!