Kunnia Jumalalle.
Jumala on Armollisin, Laupiain. Hän on Armollisin niistä, jotka osoittavat armoa. Hänen armonsa käsittää kaiken. Jumala sanoo (käännös merkityksestä):
“mutta laupeuteni voittaa kaiken,” [al-A’raaf 7:156]
Sahiih Muslimissa on kerrottu Abu Harairalta, että Profeetta (rauha ja Jumalan siunaukset hänelle) sanoi: "Jumalalla on sata armon osaa, joista hän lähetti yhden dzinneille, ihmiskunnalle, eläimille ja hyönteisille, jotta he siten olisivat laupiaita ja armollisia toisilleen, ja jotta villieläimet olisivat hyviä jälkeläisilleen. Ja Jumala on pitänyt (itsellään) ydeksänkymmentäydeksän armon osaa, joilla olla armollinen pelvelijoillensa Tuomionpäivänä." (Muslim, at-Tawbah, 6908.)
On kerrottu, että ‘Umar ibn al-Khattaab sanoi: “Joitakin vankeja tuotiin Jumalan lähettilään (rauha ja Jumalan siunaukset hänelle) luokse. Vankien joukossa oli nainen, joka etsi (lastaan). Kun hän löysi lapsensa, hän syleili tätä ja laittoi hänet rinnalleen. Jumalan lähettiläs (rauha ja Jumalan siunaukset hänelle) sanoi meille, 'Luuletteko, että tämä nainen heittäisi lapsensa tuleen?' Me sanoimme, 'Ei, Jumalan kautta, ei, jos hän voi olla tekemättä niin.' Jumalan lähettiläs (rauha ja Jumalan siunaukset hänelle) sanoi, 'Jumala on armollisempi palvelijoilleen kuin tämä nainen on lapselleen.'" (hyväksytty, Al-Bukhaari, 5653; Muslim, 6912)
Osa Jumalan palvelijoilleen osoittamaa armoa on, että Hän on lähettänyt lähettiläitä, kirjoja ja lakeja, jotta he voisivat järjestää elämänsä viisaudella, kaukana vaikeuksista ja hankaluuksista. Jumala sanoo (käännös merkityksestä):
“Olemme lähettänyt sinut (oi Muhammad) vain armona maailman kansoille.” [al-Anbiya’ 21:107]
Jumalan armoa on se, mikä tulee päästämään Hänen uskovat palvelijansa Paratiisiin Tuomionpäivänä. Kukaan ei tule astumaan Paratiisiin vain tekojensa kautta, kuten profeetta (rauha ja Jumalan siunaukset hänelle) sanoi: "Kenenkään teot eivät tule päästämään häntä (itse tekijää) Paratiisiin." He sanoivat: "Ei edes sinua, oi Jumalan lähettiläs?" Hän sanoi: "Ei, ei edes minua, ellei Jumala suo minulle armoaan. Joten yrittäkää olla lähellä täydellisyyttä. Ja kenenkään ei tulisi toivoa kuolemaa; hän joko tekee hyvin, joten hän tulee tekemään niin enemmän, tai hän tekee väärin, jotta voisi katua." (Kertoneet al-Bukhaari, 5349; Muslim, 7042)
Uskovan on siis pysyttävä Jumalan armon toivomisen ja Hänen rangaistuksensa pelkäämisen välissä, sillä Jumala sanoo (käännös merkityksestä):
“Ilmoita palvelijoilleni, että Minä olen totisesti kaiken anteeksiantava, kaikkein armollisin. Ja ilmoita myös, että Minun tuomioni on tuskallisin tuomio.” [al-Hijr 15:49-50]
Oi Jumala, Ole meille armollinen, oi heistä Armollisin, jotka armoa antavat.
Jumala on Armollisin, Laupiain. Hän on Armollisin niistä, jotka osoittavat armoa. Hänen armonsa käsittää kaiken. Jumala sanoo (käännös merkityksestä):
“mutta laupeuteni voittaa kaiken,” [al-A’raaf 7:156]
Sahiih Muslimissa on kerrottu Abu Harairalta, että Profeetta (rauha ja Jumalan siunaukset hänelle) sanoi: "Jumalalla on sata armon osaa, joista hän lähetti yhden dzinneille, ihmiskunnalle, eläimille ja hyönteisille, jotta he siten olisivat laupiaita ja armollisia toisilleen, ja jotta villieläimet olisivat hyviä jälkeläisilleen. Ja Jumala on pitänyt (itsellään) ydeksänkymmentäydeksän armon osaa, joilla olla armollinen pelvelijoillensa Tuomionpäivänä." (Muslim, at-Tawbah, 6908.)
On kerrottu, että ‘Umar ibn al-Khattaab sanoi: “Joitakin vankeja tuotiin Jumalan lähettilään (rauha ja Jumalan siunaukset hänelle) luokse. Vankien joukossa oli nainen, joka etsi (lastaan). Kun hän löysi lapsensa, hän syleili tätä ja laittoi hänet rinnalleen. Jumalan lähettiläs (rauha ja Jumalan siunaukset hänelle) sanoi meille, 'Luuletteko, että tämä nainen heittäisi lapsensa tuleen?' Me sanoimme, 'Ei, Jumalan kautta, ei, jos hän voi olla tekemättä niin.' Jumalan lähettiläs (rauha ja Jumalan siunaukset hänelle) sanoi, 'Jumala on armollisempi palvelijoilleen kuin tämä nainen on lapselleen.'" (hyväksytty, Al-Bukhaari, 5653; Muslim, 6912)
Osa Jumalan palvelijoilleen osoittamaa armoa on, että Hän on lähettänyt lähettiläitä, kirjoja ja lakeja, jotta he voisivat järjestää elämänsä viisaudella, kaukana vaikeuksista ja hankaluuksista. Jumala sanoo (käännös merkityksestä):
“Olemme lähettänyt sinut (oi Muhammad) vain armona maailman kansoille.” [al-Anbiya’ 21:107]
Jumalan armoa on se, mikä tulee päästämään Hänen uskovat palvelijansa Paratiisiin Tuomionpäivänä. Kukaan ei tule astumaan Paratiisiin vain tekojensa kautta, kuten profeetta (rauha ja Jumalan siunaukset hänelle) sanoi: "Kenenkään teot eivät tule päästämään häntä (itse tekijää) Paratiisiin." He sanoivat: "Ei edes sinua, oi Jumalan lähettiläs?" Hän sanoi: "Ei, ei edes minua, ellei Jumala suo minulle armoaan. Joten yrittäkää olla lähellä täydellisyyttä. Ja kenenkään ei tulisi toivoa kuolemaa; hän joko tekee hyvin, joten hän tulee tekemään niin enemmän, tai hän tekee väärin, jotta voisi katua." (Kertoneet al-Bukhaari, 5349; Muslim, 7042)
Uskovan on siis pysyttävä Jumalan armon toivomisen ja Hänen rangaistuksensa pelkäämisen välissä, sillä Jumala sanoo (käännös merkityksestä):
“Ilmoita palvelijoilleni, että Minä olen totisesti kaiken anteeksiantava, kaikkein armollisin. Ja ilmoita myös, että Minun tuomioni on tuskallisin tuomio.” [al-Hijr 15:49-50]
Oi Jumala, Ole meille armollinen, oi heistä Armollisin, jotka armoa antavat.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Amiin,ja inshaAllah lisään tälläisia kirjoituksia ni alkaa tääki palsta tuntuun islamilaiselta...pitää ottaa itekki asiaks alkaa kirjoitteleen enemmän..