Monta päivää pysytyy valvomaan

olen melkein sinun ikäisesi. Nyt valvomiskautta niin, että olikohan 4-5 yötä sitten 8 tunnin yöunet. Sellaisia 2-4 tunnin pätkiä muina öinä...ja nekin rajatilaa lähinnä. Olen aika sekaisin, päätä särkee, pitäisi jotenkin raahautua hankkimaan nukahtamislääkkeitä. Ei vain jaksa, sitten pengotaan muitakin syitä tähän unettomuuteeni. Sairastan sh:ta ja tuo kalorien ajattelu on myös tuttua. Alkoholi antaa unen mutta eihän sitä muistakaan kuin niistä kalorisyistä voi aina nauttia nukkumaan mennessä. En ymmärrä...ei minua väsytä...tänään oli hetki niin, että pääni alkoi täristä tahtomattani, näkö sumeni, palelin älyttömästi eivätkä polveni kantaneet. En kuitenkaan pyörtynyt, en tiedä mitä se oli.
Kyllä tässä itse kukin sekoaa.

------- kirjoitti:

olen melkein sinun ikäisesi. Nyt valvomiskautta niin, että olikohan 4-5 yötä sitten 8 tunnin yöunet. Sellaisia 2-4 tunnin pätkiä muina öinä...ja nekin rajatilaa lähinnä. Olen aika sekaisin, päätä särkee, pitäisi jotenkin raahautua hankkimaan nukahtamislääkkeitä. Ei vain jaksa, sitten pengotaan muitakin syitä tähän unettomuuteeni. Sairastan sh:ta ja tuo kalorien ajattelu on myös tuttua. Alkoholi antaa unen mutta eihän sitä muistakaan kuin niistä kalorisyistä voi aina nauttia nukkumaan mennessä. En ymmärrä...ei minua väsytä...tänään oli hetki niin, että pääni alkoi täristä tahtomattani, näkö sumeni, palelin älyttömästi eivätkä polveni kantaneet. En kuitenkaan pyörtynyt, en tiedä mitä se oli.
Kyllä tässä itse kukin sekoaa.

Lue lisää

Se on hyvä kun sinä pystyt niitä 2-4 tunnin pätkijäkin nukkumaan, ne helpottaa todella. Minä olen erittäin tyytyväinen jos saan 3-4 tuntiakin nukuttua, se tekee jo pirteäksi. ITselläni kun välillä jää 0-2 tuntiin parinakin peräkkäisenä päivänä joka tekee todellakin hulluksi. Sitten ongelma on että ei pysty kertakaikkisesti nukkumaan enää kolmantenakaan yönä.

Lääkärikään ei huvita mennä, kohta tuntevat minut kun aina uuden vaivan kanssa sielä juoksen. Aikaa on myös niin hankala saada, menee aina viikko tai enemmänkin.

HUimausta on kovasti ainakin parin valvotun yön jälkeen eikä keskittymään pysty enää mihinkään.

oon 20v enkä oo neljään vuoteen pystynyt nukkumaan ilman lääkkeitä.
Tai toki pystyn, mutta vasta valvottuani yli 26h.

On pyydät vaikka Sedoniumia.

Tosin nuo ovat aika hyödyttömiä, enemmänkin rauhoittavia. Monet ovat haukkuneet noita. Itsekkin pyörin eilen 4 tuntia vaikka olin ottanut 2 tablettia, joten tehoa niissä ei ole.

Pitäisi hakea oikeita lääkkeitä.

Alkoholi on paras unilääke kuitenkin loppupelissä, jollei lääkäriin jaksa mennä.

ketjun aloittaja kirjoitti:

On pyydät vaikka Sedoniumia.

Tosin nuo ovat aika hyödyttömiä, enemmänkin rauhoittavia. Monet ovat haukkuneet noita. Itsekkin pyörin eilen 4 tuntia vaikka olin ottanut 2 tablettia, joten tehoa niissä ei ole.

Pitäisi hakea oikeita lääkkeitä.

Alkoholi on paras unilääke kuitenkin loppupelissä, jollei lääkäriin jaksa mennä.

Lue lisää

Jos kiinnostaa, niin lukekaa vastaukseni otsikolle "Unen laatu". Siinä olen aika seikkaperäisesti käsitellyt unta ja nukkumista.

Yksi neuvo vielä teille: älkää ihmeessä alkako alkoholin avulla unta yrittämään, se ei pitemmän päälle auta ja alkoholihuuruinen uni ei ole normaalia unta eikä tuo sitä toivottua lepoa, että jaksaa seuraavan päivän työt pirteänä.

Jos ette halua mennä terveyskeskuksen lääkärille, tilatkaa aika yksityiseltä lääkäriasemalta, esim. psykiatri tai jos sattuu olemaan unilääketieteeseen erikoistunut läkäri, vielä parempi. Apua kyllä löytyy!

Kannattaa vielä miettiä, mistä unettomuus johtuu, sillä varmaankin siihen on olemassa joku syy. Jos päiväjärjestys on sekaisin, eli nukkuu aamulla puoleenpäivään, ei varmasti väsytä vielä klo 22-24.

Nukkuminen on tärkeä tapahtuma ja unettomuus voi johtaa jopa psykoosiin. Eli lääkäriin selvittelemään asioita ja saamaan helpotusta asiaan.

Jos kysyttävää, vastaan mie... kirjoitti:

Jos kiinnostaa, niin lukekaa vastaukseni otsikolle "Unen laatu". Siinä olen aika seikkaperäisesti käsitellyt unta ja nukkumista.

Yksi neuvo vielä teille: älkää ihmeessä alkako alkoholin avulla unta yrittämään, se ei pitemmän päälle auta ja alkoholihuuruinen uni ei ole normaalia unta eikä tuo sitä toivottua lepoa, että jaksaa seuraavan päivän työt pirteänä.

Jos ette halua mennä terveyskeskuksen lääkärille, tilatkaa aika yksityiseltä lääkäriasemalta, esim. psykiatri tai jos sattuu olemaan unilääketieteeseen erikoistunut läkäri, vielä parempi. Apua kyllä löytyy!

Kannattaa vielä miettiä, mistä unettomuus johtuu, sillä varmaankin siihen on olemassa joku syy. Jos päiväjärjestys on sekaisin, eli nukkuu aamulla puoleenpäivään, ei varmasti väsytä vielä klo 22-24.

Nukkuminen on tärkeä tapahtuma ja unettomuus voi johtaa jopa psykoosiin. Eli lääkäriin selvittelemään asioita ja saamaan helpotusta asiaan.

Lue lisää

tähän ketjuun vastannut. Taisin myös mainita tuon alkoholin käytön ja tiedän kuinka vaarallista se on jos usein alkaa nauttimaan, vaikkakin vain nukahtamiseen.
Luin edellisen "Unen laatu"-kirjoituksen. Asiantunteva juttu oli, kyllä tiesin jopa että nuo tiedot pitävät paikkaansa, sillä sen verran olen psykologiaa opiskellut. Tiedän myös sen, että puoliinpäiviin nukkuminen voi sekoittaa unirytmin ja on usein sekottanutkin. Sellaiseen ei kuitenkaan ole edes mahdollisuutta kuin viikonloppuisin, kun arkipäivisin on noustava 7-8 välillä ylös.

Olen päättänyt mennä nyt lääkäriin, yksityiselle nyt ei ole mahdollisuutta mutta yleiselle. Saa ainakin kunnon reseptin, epäilinkin etteivät nuo reseptittömät ole kovin tehokkaita.

Sinä unentutkija...oletko tietoinen, pitääkö tämä väite paikkaansa, että voisi olla olemassa myös biologiselta kannalta "yöihmisiä." Yleisestihän vrkrytmin kuuluisi mennä niin, että päivällä on virkeimmillään. itse en ikinä ole, lapsenakaan tuntenut olevani virkeä päivällä vaan vireystaso ja ajattelu on selkiytynyt iltaa kohden voimakkaasti. Olinpa herännyt sitten mihin aikaa tahansa. Tällainenhän olisi pysyvää eikä sille ehkä voisi mitään ilman lääkkeitä?

mutta kirjoitti:

tähän ketjuun vastannut. Taisin myös mainita tuon alkoholin käytön ja tiedän kuinka vaarallista se on jos usein alkaa nauttimaan, vaikkakin vain nukahtamiseen.
Luin edellisen "Unen laatu"-kirjoituksen. Asiantunteva juttu oli, kyllä tiesin jopa että nuo tiedot pitävät paikkaansa, sillä sen verran olen psykologiaa opiskellut. Tiedän myös sen, että puoliinpäiviin nukkuminen voi sekoittaa unirytmin ja on usein sekottanutkin. Sellaiseen ei kuitenkaan ole edes mahdollisuutta kuin viikonloppuisin, kun arkipäivisin on noustava 7-8 välillä ylös.

Olen päättänyt mennä nyt lääkäriin, yksityiselle nyt ei ole mahdollisuutta mutta yleiselle. Saa ainakin kunnon reseptin, epäilinkin etteivät nuo reseptittömät ole kovin tehokkaita.

Sinä unentutkija...oletko tietoinen, pitääkö tämä väite paikkaansa, että voisi olla olemassa myös biologiselta kannalta "yöihmisiä." Yleisestihän vrkrytmin kuuluisi mennä niin, että päivällä on virkeimmillään. itse en ikinä ole, lapsenakaan tuntenut olevani virkeä päivällä vaan vireystaso ja ajattelu on selkiytynyt iltaa kohden voimakkaasti. Olinpa herännyt sitten mihin aikaa tahansa. Tällainenhän olisi pysyvää eikä sille ehkä voisi mitään ilman lääkkeitä?

Lue lisää

Toki on olemassa yksilöllisiä eroja ihmisten päivärytmissä. Jotkut ovat aamuihmisiä, toiset iltaihmisiä. Mutta että olisi biologialtaan "upside down"-ihmisiä, ei ole kovinkaan luultavaa.

Useimmiten huonon unen taustalta löytyy joku syy. Sen selvittämiseksi pitäisi tehdä yli yön kestävä tutkimus, jossa laitetaan piuhoja "sinne tänne" ja seurataan unta. Yleensä myös nukkuminen videoidaan. Videoinnin ja EEG-käyrien tutkiminen antavat hyvän kuvan kuinka ihminen on yönsä nukkunut, eli onko uni ollut virkistävää. Tarkoitan, että unisyklit ovat seuranneet toisiaan sen mukaan kuin on tarkoituskin.

Tienkään en suoralta kädeltä väitä, etteikö voisi olla mahdollista, että jollakin unirytmi on ihan päinvastainen. Harvinaista se kyllä olisi. Olisipa todella mielenkiintoista seurata sinua 24h rekisteröiden EEG:tä ja tehdä nukahtamisviivetutkimuksia ym.

Jos sinulla vain olisi mahdollisuus päästä unilääketieteeseen erikoistuneen lääkärin vastaanotolle, moni asia varmasti selviäisi. Jos menet terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, kysy mahdollisuutta saada lähete unitutkimukseen.

juttu! kirjoitti:

Toki on olemassa yksilöllisiä eroja ihmisten päivärytmissä. Jotkut ovat aamuihmisiä, toiset iltaihmisiä. Mutta että olisi biologialtaan "upside down"-ihmisiä, ei ole kovinkaan luultavaa.

Useimmiten huonon unen taustalta löytyy joku syy. Sen selvittämiseksi pitäisi tehdä yli yön kestävä tutkimus, jossa laitetaan piuhoja "sinne tänne" ja seurataan unta. Yleensä myös nukkuminen videoidaan. Videoinnin ja EEG-käyrien tutkiminen antavat hyvän kuvan kuinka ihminen on yönsä nukkunut, eli onko uni ollut virkistävää. Tarkoitan, että unisyklit ovat seuranneet toisiaan sen mukaan kuin on tarkoituskin.

Tienkään en suoralta kädeltä väitä, etteikö voisi olla mahdollista, että jollakin unirytmi on ihan päinvastainen. Harvinaista se kyllä olisi. Olisipa todella mielenkiintoista seurata sinua 24h rekisteröiden EEG:tä ja tehdä nukahtamisviivetutkimuksia ym.

Jos sinulla vain olisi mahdollisuus päästä unilääketieteeseen erikoistuneen lääkärin vastaanotolle, moni asia varmasti selviäisi. Jos menet terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, kysy mahdollisuutta saada lähete unitutkimukseen.

Lue lisää

...se voisi olla ihan mielenkiintoista, mutta aika epätodennäköinen tuokin vaihtoehto on. Uneen liittyvät asiat noin muutoinkin ovat vaivanneet minua. Ja varsinkin itse uniin liittyvät, sitten kun niitä kykenen nukahdettuani näkemään. Niitähän nyt näkevät toki kaikki ja ehkäpä menen liikaa freudin symboliikkaan. Olen kuitenkin nähnyt pienestä asti hyvin eriskummallisia unia. Ne eivät useinkaan ole liittyneet mihinkään arkipäivän asioiden käsittelyyn enkä löydä selityksiä omasta elämästäni vaikka kuinka kääntäisin.

miettiä kirjoitti:

...se voisi olla ihan mielenkiintoista, mutta aika epätodennäköinen tuokin vaihtoehto on. Uneen liittyvät asiat noin muutoinkin ovat vaivanneet minua. Ja varsinkin itse uniin liittyvät, sitten kun niitä kykenen nukahdettuani näkemään. Niitähän nyt näkevät toki kaikki ja ehkäpä menen liikaa freudin symboliikkaan. Olen kuitenkin nähnyt pienestä asti hyvin eriskummallisia unia. Ne eivät useinkaan ole liittyneet mihinkään arkipäivän asioiden käsittelyyn enkä löydä selityksiä omasta elämästäni vaikka kuinka kääntäisin.

Lue lisää

Ihmisestä kirjoitustaidottoman?

uni lääke
resepti vapaa ????

liian vähäinen uni kirjoitti:

Ihmisestä kirjoitustaidottoman?

uni lääke
resepti vapaa ????

Mahtavatkohan nämä pilkunnussijat saada suuriakin traumoja sieluunsa mikäli näkevät väärin kirjoitettuja yhdyssanoja? Olisikohan ollut aikoinaan tarvetta opiskella vaikkapa äidinkielenopettajaksi kun noin riepoo?
Olen usein ihmetellyt, mitä nautintoa edellisen kommentin kirjoittajan kaltaiset ihmiset saavat näillä palstoilla huomauttelusta? Ja mitä he ylipäätään täällä tekevät? Luulisi heidän nyt fiksuina tietävän, etteivät kaikki jaksa ajatella kielioppisääntöjä kirjoitellessaan näin vapaamuotoisesti. Eikä se kieliopin täydellisyys ole mikään tarkoituskaan, vaan keskustelu sinänsä.
Poistukaa palstailemasta tai pitäkää kielioppivirheet omana tietonanne ja kirjoittakaa asiaa.

juttu! kirjoitti:

Toki on olemassa yksilöllisiä eroja ihmisten päivärytmissä. Jotkut ovat aamuihmisiä, toiset iltaihmisiä. Mutta että olisi biologialtaan "upside down"-ihmisiä, ei ole kovinkaan luultavaa.

Useimmiten huonon unen taustalta löytyy joku syy. Sen selvittämiseksi pitäisi tehdä yli yön kestävä tutkimus, jossa laitetaan piuhoja "sinne tänne" ja seurataan unta. Yleensä myös nukkuminen videoidaan. Videoinnin ja EEG-käyrien tutkiminen antavat hyvän kuvan kuinka ihminen on yönsä nukkunut, eli onko uni ollut virkistävää. Tarkoitan, että unisyklit ovat seuranneet toisiaan sen mukaan kuin on tarkoituskin.

Tienkään en suoralta kädeltä väitä, etteikö voisi olla mahdollista, että jollakin unirytmi on ihan päinvastainen. Harvinaista se kyllä olisi. Olisipa todella mielenkiintoista seurata sinua 24h rekisteröiden EEG:tä ja tehdä nukahtamisviivetutkimuksia ym.

Jos sinulla vain olisi mahdollisuus päästä unilääketieteeseen erikoistuneen lääkärin vastaanotolle, moni asia varmasti selviäisi. Jos menet terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, kysy mahdollisuutta saada lähete unitutkimukseen.

Lue lisää

että tämän tasoista kommentointia löytyy tältä palstalta!

Sen verran realistina vielä vinkkaisin, että terveyskeskus lääkärit tuskin kirjoittavat lähetettä unitutkimuksiin ellei asiakas TODELLA VAADI jalkaa polkien tai lyyhistyen tätä asiaa.

Tutkimuksiin tosin kannattaa hakeutua, mutta syytä on varautua myös jonottamaan. Asiantuntevat lääkärit ovat käsittääkseni hyvin työllistettyjä. Mutta itse ajattelen, että parempi odottaa ja saada heti oikeansuuntainen hoito, kun lisää unilääkkeitä.

Oma hoito kesken kirjoitti:

että tämän tasoista kommentointia löytyy tältä palstalta!

Sen verran realistina vielä vinkkaisin, että terveyskeskus lääkärit tuskin kirjoittavat lähetettä unitutkimuksiin ellei asiakas TODELLA VAADI jalkaa polkien tai lyyhistyen tätä asiaa.

Tutkimuksiin tosin kannattaa hakeutua, mutta syytä on varautua myös jonottamaan. Asiantuntevat lääkärit ovat käsittääkseni hyvin työllistettyjä. Mutta itse ajattelen, että parempi odottaa ja saada heti oikeansuuntainen hoito, kun lisää unilääkkeitä.

Lue lisää

Kiitos kommentistasi! Minä olen niin innostunut tuosta unilääketieteestä, että voisin pitää päivittäin esitelmän aiheesta :).

Uni ja siihen liittyvät jutut ovat paljon monimutkaisempia kuin voisi luullakaan. Jos kaiken tietäisi, ei varmasti tulisi uni illalla, kun alkaa miettimään, mitä aivoissani nyt tapahtuu. Siksi rentoutuminen on niin tärkeää nukahtamisessa. Jos aivot käyvät vielä kovilla kierroksilla, ei varmasti pysty rentoutumaan ja nukahtamaan. Onneksi tarpeeksi väsyneenä ei mieti muuta kuin, että saisinpa pään tyynyyn.

Mielenkiintoinen juttu unitutkimuksen historiassa on, että ennen vanhaan luultiin että, jos ihminen ei ole aktiivinen, hän nukahtaa, kun ei ole tekemässä mitään eli on passiivinen :). Unta tutkiessa on tehty myös aika hirveitä tutkimuksia eläimillä, kauanko pystyy valvomaan ja kun nukahtaa, niin herätetään heti ym. ja sitten seurattu, miten käytös muuttuu.

Unilääketiede kirjoitti:

Kiitos kommentistasi! Minä olen niin innostunut tuosta unilääketieteestä, että voisin pitää päivittäin esitelmän aiheesta :).

Uni ja siihen liittyvät jutut ovat paljon monimutkaisempia kuin voisi luullakaan. Jos kaiken tietäisi, ei varmasti tulisi uni illalla, kun alkaa miettimään, mitä aivoissani nyt tapahtuu. Siksi rentoutuminen on niin tärkeää nukahtamisessa. Jos aivot käyvät vielä kovilla kierroksilla, ei varmasti pysty rentoutumaan ja nukahtamaan. Onneksi tarpeeksi väsyneenä ei mieti muuta kuin, että saisinpa pään tyynyyn.

Mielenkiintoinen juttu unitutkimuksen historiassa on, että ennen vanhaan luultiin että, jos ihminen ei ole aktiivinen, hän nukahtaa, kun ei ole tekemässä mitään eli on passiivinen :). Unta tutkiessa on tehty myös aika hirveitä tutkimuksia eläimillä, kauanko pystyy valvomaan ja kun nukahtaa, niin herätetään heti ym. ja sitten seurattu, miten käytös muuttuu.

Lue lisää

En ole asiaan tosin lääketieteellisestä, vaan omakohtaisesta, aspektista perehtynyt. Voisin kyllä mielelläni kuulla, vaikka sen päivän luennon aiheesta :)

Itselläni onkin juuri tuo aktiviteettiin liittyvä ongelma eli "jokin jää päälle", kun pitäisi nukkua. Lepään kyllä, mutta olen niin hienovaraisesti (omasta mielestäni) unen ja valveen rajamailla, enkä siis unessa. Ajatuksia en yleensä vatvo, vaan yksinkertaisesti "odotan nukkumattia". Voit tänne kirjoitella seuraamuksia, jos haluat, kaikkien luettavaksi. Siitä voi olla monelle hyötyä?

Tosin minä olen henkilökohtaisesti vetänyt omat johtopäätökset asiasta ;)

Niin ja kai se lienee sanomattakin selvää, että ihmisestäkin tulee - lopulta- hermoraunio ja agressiivinen, jos univaje kasvaa liian suureksi. Itse olen ainakin huomannut, että pinna on lyhentynyt merkittävästi. Tosin tiedostan asian, ja tietoisesti yritän pitää asian omana tietonani purkamatta sitä muihin. Ja minä olen hyvässä hoidossa ja omat konkreettiset ratkaisuni asian parantamiseksi tehnyt.

Univaivat ovat vaan niin ikäviä, ettei sitä voi sanoin kuvailla eikä tietää täysin ennen kuin osuvat omalle kohdalle. Siksi toivon, että mm. tältä palstasta löytyisi apua kohtalon kumppaneilleni.

Eli toivottavasti kirjoittet jatkossakin tänne!:)

Uniongelmat ovat kyllä äärettömän ikäviä. Omalla kohdalla ne "alkoi" siinä vaiheessa kun piti lähteä kouluun, eli yli 17 vuotta on tapeltu nukkumisen ja heräämisen kanssa.

Arkisin on ihme jos saan 5 tuntia unta. 0-4h yleisemmin. Keskiviikkoon asti menee yleensä ihan hyvin, mutta torstai ja perjantai on vaikeampia väsymyksen ja motivaation hiipumisen takia. Viikonloppuna pitäisi yrittää päästä ylös ajoissa, mutta ei vain jaksa nousta. Ruumiista on voimat aivan hukassa ja tänäänkin nousin sängystä vasta puoli neljältä iltapäivällä. Pari tuntia kesti päästä ylös, unta sain jotain 14 tuntia.

Pari vuotta on nyt syöty nukahtamislääkkeitä (kuukauden välein haen 20 tablettia), mutta en oikein mielelläni niitä syö. Mutta tuntuu ettei oikein ole vaihtoehtoa. Armeijassa huomasi sen, ettei raskas liikunta/ulkona olo/säännöllisyys auta käytännössä yhtään. Leirit olivat helvetillisiä kun nukahtamisessa kestää yleensä reilusta tunnista jopa yli neljään tuntiin, joten nukkuminen oli vähäistä kun muutenkaan ei olisi paljoa ehtinyt nukkumaan. Ja turhautumisen taso "suhteellisen" korkealla.

En oikein ymmärrä että miksi en saa unta. Masennus ja uupumus vaivaa, mutta yleensä aamuisin ja sekin on vain nukkumattomuuden syytä. Illalla en asioita koskaan stressaa. Vireystaso vain noin muuten nousee aivan eri tasolle vähän yhdeksän jälkeen. Sitten jos sattuu innostumaan jostain asiasta, niin sitä innostumista ei saa sammutettua millään.

Asiaa pahentaa vielä se, että vaikka monesti olen väsynyt siinä klo. 18-20 välillä, niin nukkumaan ei yleensä kannata mennä. 90% varmuudella herään pirteänä klo. 22-23, enkä taatusti saa unta tämän jälkeen. Sitten klo. 04.30 yöllä alkaa vasta tulla väsymys takaisin. Ihan selvä kierto tuolla väsymyksellä on, mutta ei vaan piru vie ole ihan oikeassa kohdassa kelloa.


Kyllä tässä järki tuntuu välillä lähtevän. Viimeiset pari kuukautta on mennyt aamujen osalta niin, että pää sanoo että nyt saa riittää tämä, ukko kiikkuun niin helpottaa. Väsymys kuitenkin helpottaa klo. 10-15 välillä jolloin saa taas elämänilonsa ja voimat takaisin. Onneksi näin. Muuten tätä ei kestäisi.

vaan nimenomaan häiritsee, jopa pieninä määrinä, unensaantia ja huonontaa unenlaatua. Puhumattakaan addiktoivista sekä muista haittavaikutuksista.

Alkoholi ja lääkkeet ovat aina myös vaarallinen yhdistelmä. Väitän, että jopa pieninä määrinä, jos ei osaa varmuudella pitää määrää pienenä. Mopo voi karata käsistä, liian helposti.

Sauna (kuten edeltäjä kirjoittaa) tai mitä tahansa muu rentoutus voi helpottaa unen saantia. Itse polttelen rentoutuakseni näin pimeällä kynttilöitä ja rauhoitun sen valossa. Unen tuloon sillä muuten varmasti hyvin pieni merkitys :)

Guitar83 kirjoitti:

Uniongelmat ovat kyllä äärettömän ikäviä. Omalla kohdalla ne "alkoi" siinä vaiheessa kun piti lähteä kouluun, eli yli 17 vuotta on tapeltu nukkumisen ja heräämisen kanssa.

Arkisin on ihme jos saan 5 tuntia unta. 0-4h yleisemmin. Keskiviikkoon asti menee yleensä ihan hyvin, mutta torstai ja perjantai on vaikeampia väsymyksen ja motivaation hiipumisen takia. Viikonloppuna pitäisi yrittää päästä ylös ajoissa, mutta ei vain jaksa nousta. Ruumiista on voimat aivan hukassa ja tänäänkin nousin sängystä vasta puoli neljältä iltapäivällä. Pari tuntia kesti päästä ylös, unta sain jotain 14 tuntia.

Pari vuotta on nyt syöty nukahtamislääkkeitä (kuukauden välein haen 20 tablettia), mutta en oikein mielelläni niitä syö. Mutta tuntuu ettei oikein ole vaihtoehtoa. Armeijassa huomasi sen, ettei raskas liikunta/ulkona olo/säännöllisyys auta käytännössä yhtään. Leirit olivat helvetillisiä kun nukahtamisessa kestää yleensä reilusta tunnista jopa yli neljään tuntiin, joten nukkuminen oli vähäistä kun muutenkaan ei olisi paljoa ehtinyt nukkumaan. Ja turhautumisen taso "suhteellisen" korkealla.

En oikein ymmärrä että miksi en saa unta. Masennus ja uupumus vaivaa, mutta yleensä aamuisin ja sekin on vain nukkumattomuuden syytä. Illalla en asioita koskaan stressaa. Vireystaso vain noin muuten nousee aivan eri tasolle vähän yhdeksän jälkeen. Sitten jos sattuu innostumaan jostain asiasta, niin sitä innostumista ei saa sammutettua millään.

Asiaa pahentaa vielä se, että vaikka monesti olen väsynyt siinä klo. 18-20 välillä, niin nukkumaan ei yleensä kannata mennä. 90% varmuudella herään pirteänä klo. 22-23, enkä taatusti saa unta tämän jälkeen. Sitten klo. 04.30 yöllä alkaa vasta tulla väsymys takaisin. Ihan selvä kierto tuolla väsymyksellä on, mutta ei vaan piru vie ole ihan oikeassa kohdassa kelloa.


Kyllä tässä järki tuntuu välillä lähtevän. Viimeiset pari kuukautta on mennyt aamujen osalta niin, että pää sanoo että nyt saa riittää tämä, ukko kiikkuun niin helpottaa. Väsymys kuitenkin helpottaa klo. 10-15 välillä jolloin saa taas elämänilonsa ja voimat takaisin. Onneksi näin. Muuten tätä ei kestäisi.

Lue lisää

Unilääkäriltä, jonka pakeille haet lähetteen joko työterveys- tai terveyskeskuslääkäriltä (jäät istumaan vastaanotolle jos ei muuta). Ja vaadi pääsyä tosiaan univaikeuksiin erikoistuneen lääkärin luokse!

Kuulostaisi äkkiä arvattuna sille, että saisit suuren avun ja poweria elämääsi lääkärin sinulle hyväksi katsomalla lääkityksellä. Vaikuttaa, että sullakin tuo nukahtamisvaikeus on kroonistunut. Sama vika täällä...

Mulla on menossa unilääkkeistä vierottaminen, koska niihin jää sekä konkreettisesti, että psykologisesti kiinni.

En ole itsekään saanut liikunnasta unettavaa vaikutusta, vaikka vetäisin kuinka kovaa treeniä. Lähinnä siinä kroppa väsyy eikä muuta. Mutta liikunta on muuten henkireikä ja voiman tuoja elämässäni. Ja en vatvo myöskään asioita iltaisin.

Se mitä olen tehnyt on vuorokausirytmin luominen ja sitä orjallisesti kiinni pitäminen. Ei se ole unta kovinkaan paljoa paremmin tuonut, mutta ei ainakaan pahitteeksi ole. Muista kysyä lääkäriltä myös melatoniinia, joka avuksi vuorokausirytmin muokkaamiseen. Melatoniinia myy vain yliopiston apteekit. Sata tabua maksaa jonku 15 egee, että ei oo kallista.

Oma hoito kesken kirjoitti:

Unilääkäriltä, jonka pakeille haet lähetteen joko työterveys- tai terveyskeskuslääkäriltä (jäät istumaan vastaanotolle jos ei muuta). Ja vaadi pääsyä tosiaan univaikeuksiin erikoistuneen lääkärin luokse!

Kuulostaisi äkkiä arvattuna sille, että saisit suuren avun ja poweria elämääsi lääkärin sinulle hyväksi katsomalla lääkityksellä. Vaikuttaa, että sullakin tuo nukahtamisvaikeus on kroonistunut. Sama vika täällä...

Mulla on menossa unilääkkeistä vierottaminen, koska niihin jää sekä konkreettisesti, että psykologisesti kiinni.

En ole itsekään saanut liikunnasta unettavaa vaikutusta, vaikka vetäisin kuinka kovaa treeniä. Lähinnä siinä kroppa väsyy eikä muuta. Mutta liikunta on muuten henkireikä ja voiman tuoja elämässäni. Ja en vatvo myöskään asioita iltaisin.

Se mitä olen tehnyt on vuorokausirytmin luominen ja sitä orjallisesti kiinni pitäminen. Ei se ole unta kovinkaan paljoa paremmin tuonut, mutta ei ainakaan pahitteeksi ole. Muista kysyä lääkäriltä myös melatoniinia, joka avuksi vuorokausirytmin muokkaamiseen. Melatoniinia myy vain yliopiston apteekit. Sata tabua maksaa jonku 15 egee, että ei oo kallista.

Lue lisää

Kyllähän se alkaisi kohta olla aika hakea hommaan eriskoituneelta apua. Elämänlaatu ja työt kärsii välillä aika pahasti ja tuntuu ettei tuo ota helpottaakseen. Sen on huomannut, että silloin kun esimerkiksi työpaikka vaihtuu, niin huomaa vähän piristyvänsä (kun pääsee opettelemaan uutta jne.), mutta sitä kestää kuukaudesta neljään kuukauteen, kunnes alkaa voimat hiipumaan ja mieliala laskemaan. Ja nyt kun tilanne on se, että olen ollut nyt vuoden samassa firmassa ja tulen varmaan olemaan aika pitkään tuolla töissä, niin apua pitäisi saada.

Noihin nukahtamislääkkeisiin en itse ole onneksi vielä jäänyt koukkuun. Silloin kun saan uusia, niin ne menevät kyllä liian nopeasti, mutta koitan pitää sen kuukauden välin miniminä niiden hakemisessa ja se on toiminut ihan mukavasti. Joskus tosin on pakko hakea vähän aiemmin, kun esimerkiksi on maanantaista torstaihin vedetty yksi yö valvoen ja muut maksimissaan kolmella tunnilla. Alkaa mieli oireilemaan niin pahasti että mieluummin sitten joustan muutaman päivän verran kuin alan itseäni liikaa kiduttamaan.

Melatoniinia olen netin kautta tutkinut ja siihen aionkin seuraavaksi reseptin hakea. Olisi mukava kuitenkin päästä vaivasta ominavuin eroon, tai saada edes helpotusta. Liian pitkään on jo oltu tokkurassa.

Guitar83 kirjoitti:

Kyllähän se alkaisi kohta olla aika hakea hommaan eriskoituneelta apua. Elämänlaatu ja työt kärsii välillä aika pahasti ja tuntuu ettei tuo ota helpottaakseen. Sen on huomannut, että silloin kun esimerkiksi työpaikka vaihtuu, niin huomaa vähän piristyvänsä (kun pääsee opettelemaan uutta jne.), mutta sitä kestää kuukaudesta neljään kuukauteen, kunnes alkaa voimat hiipumaan ja mieliala laskemaan. Ja nyt kun tilanne on se, että olen ollut nyt vuoden samassa firmassa ja tulen varmaan olemaan aika pitkään tuolla töissä, niin apua pitäisi saada.

Noihin nukahtamislääkkeisiin en itse ole onneksi vielä jäänyt koukkuun. Silloin kun saan uusia, niin ne menevät kyllä liian nopeasti, mutta koitan pitää sen kuukauden välin miniminä niiden hakemisessa ja se on toiminut ihan mukavasti. Joskus tosin on pakko hakea vähän aiemmin, kun esimerkiksi on maanantaista torstaihin vedetty yksi yö valvoen ja muut maksimissaan kolmella tunnilla. Alkaa mieli oireilemaan niin pahasti että mieluummin sitten joustan muutaman päivän verran kuin alan itseäni liikaa kiduttamaan.

Melatoniinia olen netin kautta tutkinut ja siihen aionkin seuraavaksi reseptin hakea. Olisi mukava kuitenkin päästä vaivasta ominavuin eroon, tai saada edes helpotusta. Liian pitkään on jo oltu tokkurassa.

Lue lisää

Niin, itse koin ainakin jonkin asteista häpeää kun terve nuori ihminen "sairastui" unettomuuteen. Ja koska yleislääkäreistä harvat ovat ko. vaivan hoitoon perehtyneet syvällisemmin en osannut heti itse vaatia muutosta. Miten sitten meistä ei-lääketiedettä-opiskelleista potilaista voisi olla itsensä hoidon määrittäjiksi?

Toki itse tunnet itsesi ja olosi paremmin kuin kukaan muu. Siinä mielessä olet ainutlaatuinen ja korvaamaton asiantuntija :)

Jossain vaiheessa mulle ainakin tuli vaan sellainen fiilis, että on osattava katsoa peiliin: myönnettävä ongelman laatu ja haettava apua. En usko, että kovin pahassa koukussa olen lääkkeisiin ja tahdon voima varmasti riittäisi ajan kanssa hoitamaan vaivan. Mutta miksi mennä enää kivikosta kivikkoon, kun käyttöön voi saada asiantuntija-apua joilla kokemusta vastaavien tapausten hoidoista. Ja minä ainakin haluan hoitaa ko. vaivan sille asteelle, ettei se uusi. Minulla on ajatus kokonaisvaltaisesta hoidosta ja siinä onnistuminen.

Unitutkimuksissa selvitetään myös elimelliset oireet ja viat eli sen vuoksi myös suosittelen. Itse et voi kuitenkaan olla 100% varma mitä yöllä tapahtuu, vaikka videoisit niin silti se kertoo vain liikkeistä ja monta elintoimintoa jää rekisteröimättä.

Kertomasi perusteella voisin myös veikata, että nimenomaan tarvitsisit kokonaisvaltaista hoitosuunnitelmaa. Mene työterveyslääkärille ja pyydä apua tähän ongelmaan ja ole avoin hoitosuunnitelmaa tehtäessä asiantuntija lääkärin näkemyksille. Jonkin sortin terapiasta voisi olla myös apua meinaan. Lähinnä tukielementtinä. Ja edelleen, vaikka saat apua sinä olet se joka teet työn ongelman ylitse :)

Unettomuuden hoidossa käytetään muuten myös joitain mielialalääkkeitä. Tosin annostus eli hoitomuoto on erilainen.

Tsemppiä!

Oma hoito kesken kirjoitti:

Niin, itse koin ainakin jonkin asteista häpeää kun terve nuori ihminen "sairastui" unettomuuteen. Ja koska yleislääkäreistä harvat ovat ko. vaivan hoitoon perehtyneet syvällisemmin en osannut heti itse vaatia muutosta. Miten sitten meistä ei-lääketiedettä-opiskelleista potilaista voisi olla itsensä hoidon määrittäjiksi?

Toki itse tunnet itsesi ja olosi paremmin kuin kukaan muu. Siinä mielessä olet ainutlaatuinen ja korvaamaton asiantuntija :)

Jossain vaiheessa mulle ainakin tuli vaan sellainen fiilis, että on osattava katsoa peiliin: myönnettävä ongelman laatu ja haettava apua. En usko, että kovin pahassa koukussa olen lääkkeisiin ja tahdon voima varmasti riittäisi ajan kanssa hoitamaan vaivan. Mutta miksi mennä enää kivikosta kivikkoon, kun käyttöön voi saada asiantuntija-apua joilla kokemusta vastaavien tapausten hoidoista. Ja minä ainakin haluan hoitaa ko. vaivan sille asteelle, ettei se uusi. Minulla on ajatus kokonaisvaltaisesta hoidosta ja siinä onnistuminen.

Unitutkimuksissa selvitetään myös elimelliset oireet ja viat eli sen vuoksi myös suosittelen. Itse et voi kuitenkaan olla 100% varma mitä yöllä tapahtuu, vaikka videoisit niin silti se kertoo vain liikkeistä ja monta elintoimintoa jää rekisteröimättä.

Kertomasi perusteella voisin myös veikata, että nimenomaan tarvitsisit kokonaisvaltaista hoitosuunnitelmaa. Mene työterveyslääkärille ja pyydä apua tähän ongelmaan ja ole avoin hoitosuunnitelmaa tehtäessä asiantuntija lääkärin näkemyksille. Jonkin sortin terapiasta voisi olla myös apua meinaan. Lähinnä tukielementtinä. Ja edelleen, vaikka saat apua sinä olet se joka teet työn ongelman ylitse :)

Unettomuuden hoidossa käytetään muuten myös joitain mielialalääkkeitä. Tosin annostus eli hoitomuoto on erilainen.

Tsemppiä!

Lue lisää

Eihän se häpeä ole. Parin vuoden ajan kävin myös mielenterveystoimistossa joka kolmas viikko, mutta se jäi vuosi sitten pois. Ja kuluneen vuoden aikana on huomattavasti paremmin ymmärtänyt oman kroppansa toiminnoista ja siitä että miksi masensi/masentaa. Ei kai mieli jaksa pysyä menossa mukana kun sille ei anneta riittävästi lepoa.

Kiitos neuvoista sinulle, otan ne vakavasti ja neuvottelen lähiaikoina lääkärin kanssa. "Usvassa" elämisestä alkaakin jo saamaan ihan tarpeeksi. Ja pää pystyyn myös siellä päässä. Unilääkeriippuvuus on ikävä lisä unettomuuden kanssa elävälle eikä sitä "tavallinen" ihminen varmasti oikein ymmärrä. Sen verran on lääkkeistä itsellänikin kokemusta että psykologinen riippuvuus on hyvinkin tuttu ja jo erittäin ikävä itsessäänkin.

Oma hoito kesken kirjoitti:

vaan nimenomaan häiritsee, jopa pieninä määrinä, unensaantia ja huonontaa unenlaatua. Puhumattakaan addiktoivista sekä muista haittavaikutuksista.

Alkoholi ja lääkkeet ovat aina myös vaarallinen yhdistelmä. Väitän, että jopa pieninä määrinä, jos ei osaa varmuudella pitää määrää pienenä. Mopo voi karata käsistä, liian helposti.

Sauna (kuten edeltäjä kirjoittaa) tai mitä tahansa muu rentoutus voi helpottaa unen saantia. Itse polttelen rentoutuakseni näin pimeällä kynttilöitä ja rauhoitun sen valossa. Unen tuloon sillä muuten varmasti hyvin pieni merkitys :)

Lue lisää

Ei tarvi kärvistellä, tenoxia napaan ja unten maille.

joojajoomies kirjoitti:

Ei tarvi kärvistellä, tenoxia napaan ja unten maille.

mulla tuo tenox. Kokeiltu on! On ilmeisesti kovin yksilöllistä, ja oire-keskeistä, miten unilääkkeet vaikuttavat kellekin.

Sitä paitsi unilääkkeet eivät ole pitkäaikaisratkaisu... mutta jokainen toki päättäköön itse miten haluaa elämänsä elää :)

Oma hoito kesken kirjoitti:

mulla tuo tenox. Kokeiltu on! On ilmeisesti kovin yksilöllistä, ja oire-keskeistä, miten unilääkkeet vaikuttavat kellekin.

Sitä paitsi unilääkkeet eivät ole pitkäaikaisratkaisu... mutta jokainen toki päättäköön itse miten haluaa elämänsä elää :)

Lue lisää

Itse syön Stilnoctia ja se auttaa. Huono puoli on se, että se katkaisee muistin, eikä aina voi varmaksi sanoa mitä on illalla tehnyt (saattaa joskus nousta sängystä muistamatta sitä). Kuitenkin olen tuon itselleni todennut muuten sopivaksi.

Tenoxeja olen pari kertaa kokeillut. Viimeksi otin 2 kerralla, mutta silti sai reilut 2 tuntia pyöriä, eikä niiden vaikutusta ainakaan missään huomannut. Huono lääke minulle.

Zopinox oli vaikutukseltaan aikalailla yhtä hyvä kuin Stilnoct, mutta koko seuraavan päivän suussa maistui niin kitkerälle ettei tuota pystynyt syömään. Maitoa ei voinut seuraavana päivänä juoda lainkaan, se kun pahensi vain makua. Ja tuntui vähän että tuo pisti vielä pahemmin häröilemään kuin Stilnoct.

Guitar83 kirjoitti:

Uniongelmat ovat kyllä äärettömän ikäviä. Omalla kohdalla ne "alkoi" siinä vaiheessa kun piti lähteä kouluun, eli yli 17 vuotta on tapeltu nukkumisen ja heräämisen kanssa.

Arkisin on ihme jos saan 5 tuntia unta. 0-4h yleisemmin. Keskiviikkoon asti menee yleensä ihan hyvin, mutta torstai ja perjantai on vaikeampia väsymyksen ja motivaation hiipumisen takia. Viikonloppuna pitäisi yrittää päästä ylös ajoissa, mutta ei vain jaksa nousta. Ruumiista on voimat aivan hukassa ja tänäänkin nousin sängystä vasta puoli neljältä iltapäivällä. Pari tuntia kesti päästä ylös, unta sain jotain 14 tuntia.

Pari vuotta on nyt syöty nukahtamislääkkeitä (kuukauden välein haen 20 tablettia), mutta en oikein mielelläni niitä syö. Mutta tuntuu ettei oikein ole vaihtoehtoa. Armeijassa huomasi sen, ettei raskas liikunta/ulkona olo/säännöllisyys auta käytännössä yhtään. Leirit olivat helvetillisiä kun nukahtamisessa kestää yleensä reilusta tunnista jopa yli neljään tuntiin, joten nukkuminen oli vähäistä kun muutenkaan ei olisi paljoa ehtinyt nukkumaan. Ja turhautumisen taso "suhteellisen" korkealla.

En oikein ymmärrä että miksi en saa unta. Masennus ja uupumus vaivaa, mutta yleensä aamuisin ja sekin on vain nukkumattomuuden syytä. Illalla en asioita koskaan stressaa. Vireystaso vain noin muuten nousee aivan eri tasolle vähän yhdeksän jälkeen. Sitten jos sattuu innostumaan jostain asiasta, niin sitä innostumista ei saa sammutettua millään.

Asiaa pahentaa vielä se, että vaikka monesti olen väsynyt siinä klo. 18-20 välillä, niin nukkumaan ei yleensä kannata mennä. 90% varmuudella herään pirteänä klo. 22-23, enkä taatusti saa unta tämän jälkeen. Sitten klo. 04.30 yöllä alkaa vasta tulla väsymys takaisin. Ihan selvä kierto tuolla väsymyksellä on, mutta ei vaan piru vie ole ihan oikeassa kohdassa kelloa.


Kyllä tässä järki tuntuu välillä lähtevän. Viimeiset pari kuukautta on mennyt aamujen osalta niin, että pää sanoo että nyt saa riittää tämä, ukko kiikkuun niin helpottaa. Väsymys kuitenkin helpottaa klo. 10-15 välillä jolloin saa taas elämänilonsa ja voimat takaisin. Onneksi näin. Muuten tätä ei kestäisi.

Lue lisää

omaa elämäkertaansa nukkumisen suhteen tuossa Guitar83:n tekstissä, lukuunottamatta muutamaa vuotta nuorempaa ikääni ja sitä, etten ole käynyt armeijaa, enkä ehkä käykään, naisena kun saa päättää. Liikuntaa on noin muuten tullut harrastettua aika ajoin niin rasittavaa, että sen rauhoittava vaikutus kyllä on testattu. Tulen entistä virkeämmäksi pahimmassa tapauksessa.

Koulun alusta asti unensaanti on arkisin ollut vaikeaa, sitä ikuista tasapainoilua, että arkipäivien univajeet on yritettävä korjata viikonloppuisin. Myöhemmin se viikonloppuisin nukkuminenkin mennyt vaikeaksi koska on menoja. Ei toiset ihmiset käsitä sitä, että minua ehkä viikonloppuisin väsyttää, kun muulloinkaan en nuku ennen aamuviittä ja herään seitsemän kahdeksan aikoihin. Poikaystävä juuri viime yönä ihmetteli, että mites mua nyt sitten väsyttää kun muulloinkin valvon aamuun asti. En nyt haluaisi olla ilonpilaaja viikonloppuisin kun muulloin ei ole edes mahdollisuutta välimatkan takia nähdä. Ei haluaisi lopettaa koko suhdetta siksi että minulla vain on omituinen unirytmi. No...joskus olisi mielenterveyden säilyttämiseksi myös levättävä.

Tänäänkin heräsin siinä iltapäivällä ja koska nukuin peräti 10 tuntia olen varma että ensi yö menee valvoen. Arkipäivinä viikonlopulla kerätty virta riittää siinä keskiviikkoon asti, virkeyttä riittää päivään vaikkei olisi nukkunutkaan. Sitten loppu onkin täyttä työtä ylipäätään siinä, että pysyisi tolpillaan työpäivänsä. Ajattelee, että kunhan pääsen tänään kotiin niin...se siitä, kun pääsee kotiin, huomaakin ettei kannata nukkua. Jos iltapäivällä nukkuukin pari tuntia, on vieläkin pirteämpi siinä illalla. Aktiivisuus on ylimmillään siinä 20-2 välillä vuorokaudesta. Ei kukaan pidä tätä ongelmana vaan suunnattomana laiskuutena kun aina väsyttää ja on ärtynyt vaikka nukkuu vkl:sin tunteja enemmän kuin muut ihmiset. Niitä viikkojen max. 2-3 tunnin yöunia ei oteta silloin huomioon.

lukenut kirjoitti:

omaa elämäkertaansa nukkumisen suhteen tuossa Guitar83:n tekstissä, lukuunottamatta muutamaa vuotta nuorempaa ikääni ja sitä, etten ole käynyt armeijaa, enkä ehkä käykään, naisena kun saa päättää. Liikuntaa on noin muuten tullut harrastettua aika ajoin niin rasittavaa, että sen rauhoittava vaikutus kyllä on testattu. Tulen entistä virkeämmäksi pahimmassa tapauksessa.

Koulun alusta asti unensaanti on arkisin ollut vaikeaa, sitä ikuista tasapainoilua, että arkipäivien univajeet on yritettävä korjata viikonloppuisin. Myöhemmin se viikonloppuisin nukkuminenkin mennyt vaikeaksi koska on menoja. Ei toiset ihmiset käsitä sitä, että minua ehkä viikonloppuisin väsyttää, kun muulloinkaan en nuku ennen aamuviittä ja herään seitsemän kahdeksan aikoihin. Poikaystävä juuri viime yönä ihmetteli, että mites mua nyt sitten väsyttää kun muulloinkin valvon aamuun asti. En nyt haluaisi olla ilonpilaaja viikonloppuisin kun muulloin ei ole edes mahdollisuutta välimatkan takia nähdä. Ei haluaisi lopettaa koko suhdetta siksi että minulla vain on omituinen unirytmi. No...joskus olisi mielenterveyden säilyttämiseksi myös levättävä.

Tänäänkin heräsin siinä iltapäivällä ja koska nukuin peräti 10 tuntia olen varma että ensi yö menee valvoen. Arkipäivinä viikonlopulla kerätty virta riittää siinä keskiviikkoon asti, virkeyttä riittää päivään vaikkei olisi nukkunutkaan. Sitten loppu onkin täyttä työtä ylipäätään siinä, että pysyisi tolpillaan työpäivänsä. Ajattelee, että kunhan pääsen tänään kotiin niin...se siitä, kun pääsee kotiin, huomaakin ettei kannata nukkua. Jos iltapäivällä nukkuukin pari tuntia, on vieläkin pirteämpi siinä illalla. Aktiivisuus on ylimmillään siinä 20-2 välillä vuorokaudesta. Ei kukaan pidä tätä ongelmana vaan suunnattomana laiskuutena kun aina väsyttää ja on ärtynyt vaikka nukkuu vkl:sin tunteja enemmän kuin muut ihmiset. Niitä viikkojen max. 2-3 tunnin yöunia ei oteta silloin huomioon.

Lue lisää

Se on tullut juu huomattua, ettei sitä järin hyvin ymmärretä. Pari työpaikkaa olen menettänyt nukkumattomuuden takia. Nyt onneksi on sellainen paikka, jossa ystävystyin pomon kanssa vähän paremmin ja tämä ymmärtää oikein hyvin homman nimen (vaikka itse nukkuu parin, kolmen tunnin unia ilman oireita), eikä välitä siitä etten aina ehdi ihan siihen tiettyyn kellonaikaan töihin (kun ei vain jaksa nousta), vaan joskus menee vartin verran myöhäiseksi tuleminen. Nukkumattomuusongelman itsessään kestäisin ehkä näinkin, mutta kun sen lisäksi on pahat ongelmat heräämisen kanssa. Joskus puolikoomassa joutunut kyyneleitä vuodattamaan kun ei jaksa liikuttaa yhtäkään ruumiinjäsentä. Meinaa se välillä tyttöystävänkin hermoja koetella, minkä ymmärrän kyllä. En ole niitä helpoimpia herätettäviä, itsekään kun en kelloa kuule.

Tällä hetkellä harmittaa suunnattomasti se, että tämäkin viikonloppu meni aivan hukkaan. Toissayönä nukuin 14 tuntia, viime yönä 13. Eli yli puolet viikonlopusta on mennyt akkuja ladatessa ja vapaa-aikaa on tasan yhtä paljon kuin arkisinkin. Selkä ja niskat aivan täysin jumissa ja liikun kuin vanhus. Ja siltä alkaa kyllä tuntumaankin. No, noin muuten on kuitenkin ihan hyvä fiilis kun alkaa jo pikkuhiljaa tuntea itseään virkeämmäksi, ja ehkä tuo kroppakin kohta jo vertyy.

No mutta tsemppiä myös sinulle ja kaikille muillekin unettomuuden kanssa eläville. Se ei ole todellakaan aina helppoa elää tuon kanssa, mutta jospa sitä saisi lääkärin ja sinnikkään yrittämisen avulla helpotettua edes.

Guitar83 kirjoitti:

Itse syön Stilnoctia ja se auttaa. Huono puoli on se, että se katkaisee muistin, eikä aina voi varmaksi sanoa mitä on illalla tehnyt (saattaa joskus nousta sängystä muistamatta sitä). Kuitenkin olen tuon itselleni todennut muuten sopivaksi.

Tenoxeja olen pari kertaa kokeillut. Viimeksi otin 2 kerralla, mutta silti sai reilut 2 tuntia pyöriä, eikä niiden vaikutusta ainakaan missään huomannut. Huono lääke minulle.

Zopinox oli vaikutukseltaan aikalailla yhtä hyvä kuin Stilnoct, mutta koko seuraavan päivän suussa maistui niin kitkerälle ettei tuota pystynyt syömään. Maitoa ei voinut seuraavana päivänä juoda lainkaan, se kun pahensi vain makua. Ja tuntui vähän että tuo pisti vielä pahemmin häröilemään kuin Stilnoct.

Lue lisää

sopi mulle. Samalla reseptillä saa kun tuota stilnoctia. Zopinox on joo jälkimaultaa karseen kitkerä ja seuraavana päivänä vielä outo maku suussa. Ei sopinut mulle!

Tenox ei vissiin olekaan ensisijaisesti nukahtamislääke. Siksi se ei meinaa varmaan meille tehota.

Guitar83 kirjoitti:

Uniongelmat ovat kyllä äärettömän ikäviä. Omalla kohdalla ne "alkoi" siinä vaiheessa kun piti lähteä kouluun, eli yli 17 vuotta on tapeltu nukkumisen ja heräämisen kanssa.

Arkisin on ihme jos saan 5 tuntia unta. 0-4h yleisemmin. Keskiviikkoon asti menee yleensä ihan hyvin, mutta torstai ja perjantai on vaikeampia väsymyksen ja motivaation hiipumisen takia. Viikonloppuna pitäisi yrittää päästä ylös ajoissa, mutta ei vain jaksa nousta. Ruumiista on voimat aivan hukassa ja tänäänkin nousin sängystä vasta puoli neljältä iltapäivällä. Pari tuntia kesti päästä ylös, unta sain jotain 14 tuntia.

Pari vuotta on nyt syöty nukahtamislääkkeitä (kuukauden välein haen 20 tablettia), mutta en oikein mielelläni niitä syö. Mutta tuntuu ettei oikein ole vaihtoehtoa. Armeijassa huomasi sen, ettei raskas liikunta/ulkona olo/säännöllisyys auta käytännössä yhtään. Leirit olivat helvetillisiä kun nukahtamisessa kestää yleensä reilusta tunnista jopa yli neljään tuntiin, joten nukkuminen oli vähäistä kun muutenkaan ei olisi paljoa ehtinyt nukkumaan. Ja turhautumisen taso "suhteellisen" korkealla.

En oikein ymmärrä että miksi en saa unta. Masennus ja uupumus vaivaa, mutta yleensä aamuisin ja sekin on vain nukkumattomuuden syytä. Illalla en asioita koskaan stressaa. Vireystaso vain noin muuten nousee aivan eri tasolle vähän yhdeksän jälkeen. Sitten jos sattuu innostumaan jostain asiasta, niin sitä innostumista ei saa sammutettua millään.

Asiaa pahentaa vielä se, että vaikka monesti olen väsynyt siinä klo. 18-20 välillä, niin nukkumaan ei yleensä kannata mennä. 90% varmuudella herään pirteänä klo. 22-23, enkä taatusti saa unta tämän jälkeen. Sitten klo. 04.30 yöllä alkaa vasta tulla väsymys takaisin. Ihan selvä kierto tuolla väsymyksellä on, mutta ei vaan piru vie ole ihan oikeassa kohdassa kelloa.


Kyllä tässä järki tuntuu välillä lähtevän. Viimeiset pari kuukautta on mennyt aamujen osalta niin, että pää sanoo että nyt saa riittää tämä, ukko kiikkuun niin helpottaa. Väsymys kuitenkin helpottaa klo. 10-15 välillä jolloin saa taas elämänilonsa ja voimat takaisin. Onneksi näin. Muuten tätä ei kestäisi.

Lue lisää

MElko sama tilanne itselläni, onneksi sain vapautuksen armeiasta lukemattomien, vaarattomien/kiusallisten sairauksien vuoksi, joista yksi oli sopeutumis vaikeudet ja uni häiriöt, en olisi voinut kuvitellakkaan teltassa nukkumista. Olisin päätynyt ennenaikaiseen hautaan sielä.

Minun virkeys taso on hyvä ainoastaan sunnuntaina ja maanantaina, loppu viikosta olen täysin sekaisin, kellon aikoja ei ole jolloin olen virkeämpi, väsyttää koko ajan mutta uni ei tule, ainoastaan saatan saada unta sillä tavalla että kroppaa puutuu ja silmät, mutta ajatukset ovat päälä koko ajan, tunnen MM sen kun nenää kutittaa, ja kuulen kellon tikityksen, mutta olen silti jonkilaisessa unessa, näin käy yleensä loppu viikosta, kun on sairaan väsynyt. Kaikesta huolimatta kunnon uneen ei pääse kuin viikonloppusin kaljan kanssa.

joojajoomies kirjoitti:

Ei tarvi kärvistellä, tenoxia napaan ja unten maille.

ja sen jälkeen saa ottaa 3x20mg ja ku loppuu valvotaan ainaki viikko...

Sinulla taitaa olla melkoinen stressi menossa. Mene ihmeessä vaikka yleislääkärille ja selitä samoin kuin täällä asiasi. Niin kuin olen ennenkin todeennut, muutaman yön valvominen voi aiheuttaa jopa psykoosin. Mielummin uni lääkkeillä kuin valvoa monta yötä peräkkäin.

Alkoholihuuruinen uni ei ole normaalia unta, eikä tuo samaa virkeyttä kuin normaali uni. Unilääkkeetkin ovat huomattavasti pienempi paha kuin alkoholi.

Nukkumatti kirjoitti:

Sinulla taitaa olla melkoinen stressi menossa. Mene ihmeessä vaikka yleislääkärille ja selitä samoin kuin täällä asiasi. Niin kuin olen ennenkin todeennut, muutaman yön valvominen voi aiheuttaa jopa psykoosin. Mielummin uni lääkkeillä kuin valvoa monta yötä peräkkäin.

Alkoholihuuruinen uni ei ole normaalia unta, eikä tuo samaa virkeyttä kuin normaali uni. Unilääkkeetkin ovat huomattavasti pienempi paha kuin alkoholi.

Lue lisää

Onko se tappava? En ole kuulutkaan siitä, minkälainen se on?

Pitää tosiaan tilata lääkärille aika.

ketjun aloittaja kirjoitti:

Onko se tappava? En ole kuulutkaan siitä, minkälainen se on?

Pitää tosiaan tilata lääkärille aika.

Psykoosi on tila, jossa ihmisen "normaali" olotila, todellisuudentaju, häviää. Psykoottinen ihminen ei tajua itse olevansa sairas eli psykoosissa, vaan toimii lähinnä mielikuvituksensa pohjalta. Saatta kuulla ja nähdä harhoja ja luulla, että häntä tarkkaillaan ym. Jos menet sanomaan sellaiselle ihmiselle, että tarvitset ammattiapua, hän ihmettelee, että miksi? Ei hän ole sairas. Voi kävellä yöllä ulkona, järjestellä vaikka kaappeja, eikä paljon nuku.

Psykoosiin voi vaipua monestakin syystä ja yksi niistä on pitkään jatkunut unettomuus. Useimmiten psykoottinen ihminen tarvitsee sairaalahoitoa. Joskus jopa pakkohoitoa, koska ei tajua olevansa sairas, eikä siis myönnä sitä.

Kysyt "onko se tappavaa" ja pahimmassa tapauksessa voi olla, jos johtaa suisidaaliseen käytökseen, ennen avun saantia.

Tämä ei tarkoita, että jokainen uneton vaipuisi psykoosiin, koska nykytutkimusten mukaan siihenkin olisi olemassa toisilla suurempi alttius kuin toisilla..

Nukkumatti kirjoitti:

Psykoosi on tila, jossa ihmisen "normaali" olotila, todellisuudentaju, häviää. Psykoottinen ihminen ei tajua itse olevansa sairas eli psykoosissa, vaan toimii lähinnä mielikuvituksensa pohjalta. Saatta kuulla ja nähdä harhoja ja luulla, että häntä tarkkaillaan ym. Jos menet sanomaan sellaiselle ihmiselle, että tarvitset ammattiapua, hän ihmettelee, että miksi? Ei hän ole sairas. Voi kävellä yöllä ulkona, järjestellä vaikka kaappeja, eikä paljon nuku.

Psykoosiin voi vaipua monestakin syystä ja yksi niistä on pitkään jatkunut unettomuus. Useimmiten psykoottinen ihminen tarvitsee sairaalahoitoa. Joskus jopa pakkohoitoa, koska ei tajua olevansa sairas, eikä siis myönnä sitä.

Kysyt "onko se tappavaa" ja pahimmassa tapauksessa voi olla, jos johtaa suisidaaliseen käytökseen, ennen avun saantia.

Tämä ei tarkoita, että jokainen uneton vaipuisi psykoosiin, koska nykytutkimusten mukaan siihenkin olisi olemassa toisilla suurempi alttius kuin toisilla..

Lue lisää

Kuulostaa pahalta, mutta onneksi näin ei vielä ole käynyt, vaikka parikin yötä on valvottu ja joskus melkein kolme.

Sainpas sentään tänään 4-5 tuntia nukuttua, viiden kaljan avulla nukahdin nopeasti, mutta sitten heräsin klo puoli kuusi enkä saanut enää unta vaikka yhdeksään asti pyörinkin. Taas löytyi uusipiirre, eli en saa unta jos satun heräämään kesken unien, arkena noin ei voi käydä, koska, yleensä ei saa ollenkaan nukutuksi, tai jos saa niin 2-3 tuntia jolloin ei yleensä ehdi ennen kellon soittoa herätä.

En näytä osaavani nukkua enää 5 tuntia kauemmin outoa. Taidan vakavissani tarvita lääkäriä.

ketjun aloittaja kirjoitti:

Kuulostaa pahalta, mutta onneksi näin ei vielä ole käynyt, vaikka parikin yötä on valvottu ja joskus melkein kolme.

Sainpas sentään tänään 4-5 tuntia nukuttua, viiden kaljan avulla nukahdin nopeasti, mutta sitten heräsin klo puoli kuusi enkä saanut enää unta vaikka yhdeksään asti pyörinkin. Taas löytyi uusipiirre, eli en saa unta jos satun heräämään kesken unien, arkena noin ei voi käydä, koska, yleensä ei saa ollenkaan nukutuksi, tai jos saa niin 2-3 tuntia jolloin ei yleensä ehdi ennen kellon soittoa herätä.

En näytä osaavani nukkua enää 5 tuntia kauemmin outoa. Taidan vakavissani tarvita lääkäriä.

Lue lisää

pari kolme ensimmäistä valvottua yötä ovat tosi kamalia. Siinä vaiheessa kannattaa ottaa jotain lääkettä. Itsellä parin kuukauden unettomuusjakso menossa eli alkuun useita useita valvottuja öitä, sitten repaleisia öitä(2-4 h lääkkeillä), valvomista, lääkeunta, valvomista ...Nyt syön melatoniinia (2 viikkoa takana) ja on sellanen fiilis, että saatan taas ryhtyä nukkumaankin ihan oikeasti, ilman lääkkeitä. Rankkaa on ollut, mitään ei ole pariin kuukauteen tullut tehtyä "ylimääräistä". Olen lukenut näitä unettomuudesta kärsivien kirjoituksia ja on se aika kauheeta huomata, että tästä sairaudesta kärsii valtavan moni, jopa tosi nuoret ihmiset,vaikuttaa siltä. Sellaset ihmiset, joilla ei ole mitään kokemusta unettomuudesta, eivät voi ikinä käsittää, miten hirveä olotila on kun ei vaan saa nukuttua, vaikka olisi väsynytkin, aivan poikki ja puhki.Jos sen lisäksi olisi kovat säryt ja kivut, niin ei varmaan jaksaisi elää... Unettomuuden kanssa pystyy joten kuten sinnittelemään, kun tietää, että se ei voi loputtomiin jatkua. Toisaalta, täällä oli jonkun 14 vuotta unettomuudesta kärsineen kirjoitus ja ajattelin sitä lukiessani, että siinä ei elämänlaatu kyllä voi olla enää kovin kummoinen. Mutta onhan paljon sairauksia, jotka kestävät läpi elämän ja niiden kanssa on vain elettävä. Meillä on kuitenkin lopulta vain tämä yksi elämä ja niinhän se on, että tasan ei käy onnen lahjat...
Toivotan kaikille unettomuudesta kärsiville ja sen kanssa sinnitteleville kaikesta huolimatta hyvää Itsenäisyyspäivää! Vielä noista lääkkeistä, että mieliala lääkkeet(sellaiset väsymystä aiheuttavat)lienevät lopulta parempi tapa päästä unettomuuskierteestä pois kuin varsinaiset nukahtamis/unilääkkeet.Vai ootteko samaa mieltä?

tua kirjoitti:

pari kolme ensimmäistä valvottua yötä ovat tosi kamalia. Siinä vaiheessa kannattaa ottaa jotain lääkettä. Itsellä parin kuukauden unettomuusjakso menossa eli alkuun useita useita valvottuja öitä, sitten repaleisia öitä(2-4 h lääkkeillä), valvomista, lääkeunta, valvomista ...Nyt syön melatoniinia (2 viikkoa takana) ja on sellanen fiilis, että saatan taas ryhtyä nukkumaankin ihan oikeasti, ilman lääkkeitä. Rankkaa on ollut, mitään ei ole pariin kuukauteen tullut tehtyä "ylimääräistä". Olen lukenut näitä unettomuudesta kärsivien kirjoituksia ja on se aika kauheeta huomata, että tästä sairaudesta kärsii valtavan moni, jopa tosi nuoret ihmiset,vaikuttaa siltä. Sellaset ihmiset, joilla ei ole mitään kokemusta unettomuudesta, eivät voi ikinä käsittää, miten hirveä olotila on kun ei vaan saa nukuttua, vaikka olisi väsynytkin, aivan poikki ja puhki.Jos sen lisäksi olisi kovat säryt ja kivut, niin ei varmaan jaksaisi elää... Unettomuuden kanssa pystyy joten kuten sinnittelemään, kun tietää, että se ei voi loputtomiin jatkua. Toisaalta, täällä oli jonkun 14 vuotta unettomuudesta kärsineen kirjoitus ja ajattelin sitä lukiessani, että siinä ei elämänlaatu kyllä voi olla enää kovin kummoinen. Mutta onhan paljon sairauksia, jotka kestävät läpi elämän ja niiden kanssa on vain elettävä. Meillä on kuitenkin lopulta vain tämä yksi elämä ja niinhän se on, että tasan ei käy onnen lahjat...
Toivotan kaikille unettomuudesta kärsiville ja sen kanssa sinnitteleville kaikesta huolimatta hyvää Itsenäisyyspäivää! Vielä noista lääkkeistä, että mieliala lääkkeet(sellaiset väsymystä aiheuttavat)lienevät lopulta parempi tapa päästä unettomuuskierteestä pois kuin varsinaiset nukahtamis/unilääkkeet.Vai ootteko samaa mieltä?

Lue lisää

Ilmeisesti liian vähäinen uni tekee tyhmäksi tai ainakin oikeinkirjoitustaidottomaksi. Opiskele seuraavasta tekstistä varsinkin yhdyssanavirheesi:


Taas on alkanut viikko valvomisen merkeissä, kaksi vuorokautta valvonut nukahtamatta hetkeksikään.

Luin noita kommentteja, että on yöihmisiä, eli ihmisiä, jotka ovat virkeimpiä yönä, vähän niin kuin minä, mutta tuo, että valvoo kaksi vuorokautta nukahtamatta, ei kertakaikkiaan ole normaalia, uni ei vaan tule vaikka kuinka nukuttaa, kouluunkaan ei jaksa nousta enää aamuisin. Jos vahingossa ehdin saamaan unenpäästä kiinni kello 6 aikaan aamulla kahden valvotun vuorokauden jälkeen.

Alkoholi on auttanut, minusta sen avulla saatu uni on parempaa, kuin ilman sitä saatu uni, olen sentään launataina ja sunnuntaina virkeä. Apteekin reseptivapaat lääkkeet ovat täysin perseestä, ei mitään apua. Alkoholi auttaa, mutta se lihottaa, olen muutenkin tarkka linjoista.

Pitää lähteä kohta kaljaostoksille, jotta saan yhden yön nukutuksi ja jaksan sitten valvoa loppuviikon. Lääkärille voisi tilata tuossa joku päivä ajan, jotta saisi unilääkettä, mihinkään tutkimuksiin en jaksa mennä, pelkkää stressiä tämä on. Lääkettä pitäisi saada, joka tainnuttaa mahdollisimman nopeasti.

Jos saankin unenpäästä kiini, niin nukun täysin koiranunta, paitsi kaljan avulla nukun sikeästi.

Olen sekasin kuin seinäkello, koordinaatit ei toimi, voisin kävellä vaikka auton alle, koska pää on niin sekasin, niin monen valvotun yön jälkeen. Tämä valvominen on kestänyt jo kuukauden, ikinä ennen ei näin paha tilanne ole ollut.

Kehtuuttaa tuonne lääkärille lähteminen, kokeilen ehkä alkuun yleislääkäriä.

oikeinkirjoitusoppia.... kirjoitti:

Ilmeisesti liian vähäinen uni tekee tyhmäksi tai ainakin oikeinkirjoitustaidottomaksi. Opiskele seuraavasta tekstistä varsinkin yhdyssanavirheesi:


Taas on alkanut viikko valvomisen merkeissä, kaksi vuorokautta valvonut nukahtamatta hetkeksikään.

Luin noita kommentteja, että on yöihmisiä, eli ihmisiä, jotka ovat virkeimpiä yönä, vähän niin kuin minä, mutta tuo, että valvoo kaksi vuorokautta nukahtamatta, ei kertakaikkiaan ole normaalia, uni ei vaan tule vaikka kuinka nukuttaa, kouluunkaan ei jaksa nousta enää aamuisin. Jos vahingossa ehdin saamaan unenpäästä kiinni kello 6 aikaan aamulla kahden valvotun vuorokauden jälkeen.

Alkoholi on auttanut, minusta sen avulla saatu uni on parempaa, kuin ilman sitä saatu uni, olen sentään launataina ja sunnuntaina virkeä. Apteekin reseptivapaat lääkkeet ovat täysin perseestä, ei mitään apua. Alkoholi auttaa, mutta se lihottaa, olen muutenkin tarkka linjoista.

Pitää lähteä kohta kaljaostoksille, jotta saan yhden yön nukutuksi ja jaksan sitten valvoa loppuviikon. Lääkärille voisi tilata tuossa joku päivä ajan, jotta saisi unilääkettä, mihinkään tutkimuksiin en jaksa mennä, pelkkää stressiä tämä on. Lääkettä pitäisi saada, joka tainnuttaa mahdollisimman nopeasti.

Jos saankin unenpäästä kiini, niin nukun täysin koiranunta, paitsi kaljan avulla nukun sikeästi.

Olen sekasin kuin seinäkello, koordinaatit ei toimi, voisin kävellä vaikka auton alle, koska pää on niin sekasin, niin monen valvotun yön jälkeen. Tämä valvominen on kestänyt jo kuukauden, ikinä ennen ei näin paha tilanne ole ollut.

Kehtuuttaa tuonne lääkärille lähteminen, kokeilen ehkä alkuun yleislääkäriä.

Lue lisää

Melko sama tilanne itselläni, onneksi sain vapautuksen armeijasta lukemattomien, vaarattomien/kiusallisten sairauksien vuoksi, joista yksi oli sopeutumisvaikeudet ja unihäiriöt, en olisi voinut kuvitellakaan teltassa nukkumista. Olisin päätynyt ennenaikaiseen hautaan siellä.

Minun virkeystaso on hyvä ainoastaan sunnuntaina ja maanantaina, loppuviikosta olen täysin sekaisin, kellonaikoja ei ole jolloin olen virkeämpi, väsyttää koko ajan, mutta uni ei tule, ainoastaan saatan saada unta sillä tavalla, että kroppaa puutuu ja silmät, mutta ajatukset ovat päällä koko ajan, tunnen mm. sen kun nenää kutittaa ja kuulen kellon tikityksen, mutta olen silti jonkinlaisessa unessa, näin käy yleensä loppuviikosta, kun on sairaan väsynyt. Kaikesta huolimatta kunnon uneen ei pääse kuin viikonloppusin kaljan kanssa.

KALJAPELLE!!!

oikeinkirjoitusoppia.... kirjoitti:

Melko sama tilanne itselläni, onneksi sain vapautuksen armeijasta lukemattomien, vaarattomien/kiusallisten sairauksien vuoksi, joista yksi oli sopeutumisvaikeudet ja unihäiriöt, en olisi voinut kuvitellakaan teltassa nukkumista. Olisin päätynyt ennenaikaiseen hautaan siellä.

Minun virkeystaso on hyvä ainoastaan sunnuntaina ja maanantaina, loppuviikosta olen täysin sekaisin, kellonaikoja ei ole jolloin olen virkeämpi, väsyttää koko ajan, mutta uni ei tule, ainoastaan saatan saada unta sillä tavalla, että kroppaa puutuu ja silmät, mutta ajatukset ovat päällä koko ajan, tunnen mm. sen kun nenää kutittaa ja kuulen kellon tikityksen, mutta olen silti jonkinlaisessa unessa, näin käy yleensä loppuviikosta, kun on sairaan väsynyt. Kaikesta huolimatta kunnon uneen ei pääse kuin viikonloppusin kaljan kanssa.

KALJAPELLE!!!

Lue lisää

Kumpikohan tässä asiassa on tärkeämpää, nukkuminen vai oikeinkirjoitussäännöt? Eikö ollut vähän turhaa kommentointia moisesta asiasta, kun "oikea" asia oli unettomuudesta. Sinä ilmeisesti nukut hyvin?