Miehelläni on alkoholiongelma; useita päiviä voi olla juomatta, käy työssä, urheilee... Mutta viikonloput juo läpeensä. Itse en alkoholia käytä muuten kuin joskus juhlissa. En jaksa katsella juovaa miestäni, saan lähes hermoromahduksen kun näen hänen korkkaavan olutpullon. Hänen läheisyytensä inhottaa, en halua juopon miehen edes koskevan minuun.
Joskus humalassa hän pyytää minulta, että autathan minua tämän ongelman kanssa. MUTTA MITEN?! Hän ei suostu lähtemään ammattiauttajien luo, vaan tukeutuu minuun. Jos kysyn, miksi juot, hän syyttää siitä kylmiä vanhempiaan jotka eivät lapsena häntä tarpeeksi rakastaneet.
En osaa olla apuna hänelle, koska olen niin vihainen miehelleni tästä tilanteesta! Haluaisin erota, ja olen puhunut hänelle näistäkin ajatuksista, mutta hän tulee aina siihen tulokseen että minulla on toinen mies (mikä ei pidä paikkaansa). Lapsemme jumaloivat isäänsä ja hän on hellä ja huomaavainen vanhempi heille. Jos jätän mieheni, suistuuko hän rappioalkoholismin poluille ja lapset menettävät isänäsä? En sitäkään haluaisi..
Itku on koko ajan hyvin herkässä, olen äärimmäisen väsynyt ja epätoivoinen tästä tilanteesta. Voisiko joku neuvoa miten voisin toimia?!
Joskus humalassa hän pyytää minulta, että autathan minua tämän ongelman kanssa. MUTTA MITEN?! Hän ei suostu lähtemään ammattiauttajien luo, vaan tukeutuu minuun. Jos kysyn, miksi juot, hän syyttää siitä kylmiä vanhempiaan jotka eivät lapsena häntä tarpeeksi rakastaneet.
En osaa olla apuna hänelle, koska olen niin vihainen miehelleni tästä tilanteesta! Haluaisin erota, ja olen puhunut hänelle näistäkin ajatuksista, mutta hän tulee aina siihen tulokseen että minulla on toinen mies (mikä ei pidä paikkaansa). Lapsemme jumaloivat isäänsä ja hän on hellä ja huomaavainen vanhempi heille. Jos jätän mieheni, suistuuko hän rappioalkoholismin poluille ja lapset menettävät isänäsä? En sitäkään haluaisi..
Itku on koko ajan hyvin herkässä, olen äärimmäisen väsynyt ja epätoivoinen tästä tilanteesta. Voisiko joku neuvoa miten voisin toimia?!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hiukan samanlainen kuin miehesi. Tukeudun ainoastaan vaimooni ja tunnustan hänelle ongelmani(siinäkin meni aikaa ennenkuin sen tein)
Se on vaimolle hirveä paikka, tiedän sen omasta kohdastani. Aina pelko kun olen jossain että mitä minulle tapahtuu tai mitä teen.
Yritän pois ja keskustelen vaimon kanssa myös selvinpäin asiasta. Jos vaimoni minut jättäisi voisi olla että menisin aivanrappiolle, tai sitten raitistuisin, en osaa vastata, mutta jompi kumpi se noista olisi. Tosin vaimoni ei inhoa minua vaikka olenkin päissäni vaan yrittää ymmärtää. Itsekkään en ole koskaan ollut paha vaimolle tai lapsille. Mutta tiedän sen että minun on vähennettävä ja olenkin vähentänyt radikaalisti juomista. Toiveena olisi joskus täysraittius, koska se 1 tai 2 olutta ei ole minua varten. sama otanko vai enkö. Jos otan, niin täytyy juoda minimissään se 6 ploa.
En ole luvannut muuta kuin että yritän, niin paljon olen katteettomasti jo luvannut ja perheeni menetys ollut lähellä... So not, en tiedä miten tässä sitten käy. Toivottavasti pystyn rajoittamaan juomisen edes nykytahtiin.
Ymmärrän miltä sinusta varmasti tuntuu kun on jatkuva huoli. Itse en sitä ennen ymmärtänyt. Nyt ymmärrän mutta silti piru aina vie pikkurillin. En muuta osaa sanoa kuin keskustele hänelle kun hän on selvä, humalaiselle on aivan sama mitä puhuu.
Samanlainen renttu olen. Perheeni on vaimoineen ja 3 lapsen kanssa maailman ihanimmat, mutta mikä piru siinä on, että %pitoiset juomat ovat vielä ihanimpia. Olen viittä vaille menettää kaikki, jos jatkan juomista ja tänäänkin juon, vaikka elämä on panoksena. Huomen aamuna kun herään voi olla, että mulla ei enää ole mitään, mutta silti juon. Todennäköisesti tämä ei enää ole alkoholismiavaan hulluutta. Ymmärrän pikemminkin miestäs kuin sinua.
ovat raitistuneet, kun muu perhe on lähtenyt yhteisestä kodista. Olen nähnyt myös miehiä, jotka ovat jatkaneet juomistaan, koska vaimo on lähtenyt. Al-anon on läheisensä alkoholinkäytöstä kärsiviä auttava toveriseura.
Kyllä alkoholistit meitä läheisiä pyörittää. Alkoholismi on sairaus, niin että ainakaan suurin osa juopoista ei kiusaa läheisiään tahallaan. Humalatilassa läheisten kärsimys ja omat murheet tuntuvat pikkuseikoilta, krapulassa taas koko maailma kaatuu päälle ja alkoholisti kärsii syyllisyydestä ja tuntee itsensä surkeaksi häviäjäksi, jälleen kerran alkoholi voitti.
Läheisen elämä alkaa alkoholistin rinnalla muuttua ilottomaksi ja huolentäyteiseksi, pelokkaaksi, ylihuolestuneeksi, tulee masennusta, työuupumusta, vatsakipuja ja särkyjä, unettomuutta, syömisongelmia - eli läheisen sekä henkinen että ruumiillinen terveys alkaa huonota huolestuttavasti, vaikka hän itse ei käyttäisi lainkaan alkoholia.
Tässä hyvä linkki läheisen osuudesta alkoholistin karusellissa:
http://www.juwanet.org/sosterv/alkoholi/karuselli.htm
En tiedä onko miehesi alkoholisti vai kova juomari eli juoppo. Olet tekemisissä ongelman kanssa, jossa tunteilu ei auta. Se tuhoaa sinut ja lapsenne.
Sinun on esitettävä elämän tosiasiat ja omat halusi miehellesi, joko kahdenkesken tai vielä parempi, jonkun ulkopuolsen ammattilaisen kanssa.
Ellei ehdotukset miehellesi sovi. Vaihtoehdot on vähissä. On suoritettava jako kahteen, se merkitsee, että miehesi on pakotettava lähtemään muualle harrastamaan juomistaan. Tai sitten opettelemaan raitista elämää, eikä tuhoamaan omaa ja perheensä elämää.
Alkoholismi on todella kova sairaus / ongelma, siinä ei auta mitkään puolinaiset toimet. Puheet vähentämisestä tai kohtuujuomisesta on täyttä valetta ja itsepetosta.
Ajattelet, että kirjoitan kovaa tekstiä. Se on totta, mutta voin sanoa, että minua auttoi raittiiseen elämään juuri nämä toimet. Ajauduin kyllä "rappioalkohlistiksi" mitä nimitystä käytit. Mutta se auttoi, minun oli itse koettava kaikki, juopot ei yleensä hyväksy kenenkään neuvoja, kaiken on koettava itse.
Sain kokea raitistumisen ihmeen, jonka ymmärrän lahjaksi. Tänään elämäni on hyvin ja olen elänyt vuosia yhteiskunnan hyödyllisenä jäsenenä. Avioliittoni on eheytynyt ja lapset kutsuvat isäksi.
Olen saanut elää riittävän kauan raittiina, että tiedän mitä on juopon elämä ja mitä on raittiin ihmisen elämä. Tänäänkin valitsen raittiuden.
Ole rohkea ja toimi heti. Olet jo ottanut ensimmäisen oikeaan suuntaan johtavan askeleen.
Olet saanut hyviä vastauksia. Minulla on jo krooninen haimatulehdus, mutta eron jälkeen minulla on hyvät suhteet ex-vaimooni ja lapsiini (paremmat kuin avioliiton loppuaikoina)
katselisi kun vaimo ördailisi viikonloput läpeensä? Kuinkahan kauan lapset pysyis kotona..
Ja sitten kun saa isin olemaan selvin päin viikonlopun saa kävellä seiniä pitkin kun kun isiä vituttaa.
Turvakoti-viikonloppuja. Aina viinalle häviää.
Tänään ei juominen ole mitenkään miesten yksinoikeus. Viinaa juodaan yksin, omissa porukoissa ja sitten saman katon alla.
Avo-avioliitossa, ei väliä, oli paikalla sinun lapset, minun lapset tai yhteiset lapset. Oli velkaa, iloa, surua, sairautta, terveyttä. Hävisi tai voitti Suomi jonkun kilpailun. Kaikki syyt ovat hyviä.
Raittiit ovat helvetin typeriä ja epänormaaleja. Juominen tekee ihmisestä niin älykkään ja ylivertaisen mihin tahansa kelpaavan.
Ainoa vika on, että viina maksaa ja sitä on hankittava itse, ellei ole tiedossa trokaria.
Nyt on kova vastuu, saako kaikki juomarit tarpeeksi viinaa kotiin, kun koko perheen ja suvunkin juhla lähestyy. Nimittäin JOULU. Eihän suomalaiset osaa muuten tunteitaan näyttää, ellei ole koko joulun kännissä.
Kiitos hyvistä neuvoista! Keskiviikkona kirjoitin ap. viestin ja nyt minulla on asunto itselleni ja lapsilleni tiedossa. Te kaikki viestiini vastanneet olette tässä rohkeassa siirrossa olleet apuna, sain kirjoituksistanne valtavasti sisua toimia! Tosin perheen alkoholisti ei vielä tiedä, että olen hänet vihdoin jättämässä; on nimittäin humalassa enkä viitsi silloin käsitellä tällaisia asioita.
Kiitos vielä kerran!
elämä on mahdollisuus, jota ei kannata hukata juopon takia.