olisi kysymys kokeneemmille: aion hakea ekaa kertaa lääkikseen ensi keväänä. ongelma on vain se, että lukion kemiaa ja fy. ei ole käynynä kuin ne yhden pakolliset. käytössäni on kuitenkin noiden aineiden syventävien kurssien kirjat sekä lääkiksen valmennuskurssimateriaalit. noissa materiaaleissahan on omat teoria- ja harjoitusvihot galenos-kemialle, -fysiikalle ja -bilsalle.. eikä nuo aineet ole kamalan hankalilta tuntuneet, ei vain ollut mielenkiintoa silloin joskus, kun jatkosuunnitelmat oli eri.
kysynkin siis: olisiko mielestänne (ja oman kokemuksen perusteella) mitään järkeä aloittaa lukemalla nuo valmennusmateriaalien fy ja ke -vihot ja tehdä niiden tehtäviä (hirveä määrä), ja tarkastaa sitten samalla lukion kirjoista, jos joku asia ei aukea? kun jos alan nyt noita lukion kursseja käymään läpi, niin tulee aika kiire sitten sen "itse asian" kanssa.. kun aika perusjutuilta/ymmärrettäviltä ne v.kurssivihotkin näyttävät, enkä niin tyhmäkään/hidas oppimaankaan ole. :o
onko siis mielestänne tällä tavalla "ristiin lukemalla" mahdollista oppia kaikki tarvittava??
kysynkin siis: olisiko mielestänne (ja oman kokemuksen perusteella) mitään järkeä aloittaa lukemalla nuo valmennusmateriaalien fy ja ke -vihot ja tehdä niiden tehtäviä (hirveä määrä), ja tarkastaa sitten samalla lukion kirjoista, jos joku asia ei aukea? kun jos alan nyt noita lukion kursseja käymään läpi, niin tulee aika kiire sitten sen "itse asian" kanssa.. kun aika perusjutuilta/ymmärrettäviltä ne v.kurssivihotkin näyttävät, enkä niin tyhmäkään/hidas oppimaankaan ole. :o
onko siis mielestänne tällä tavalla "ristiin lukemalla" mahdollista oppia kaikki tarvittava??
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jos lukion pitkä fysiikka ja kemia eivät ole hanskassa niin sisäänpääsy on epätodennäköistä. Niin se van on. On mahdollista, että ehdit kaiken opetella, mutta et oikein voi jättää pois lukiofysiikasta ja -kemiasta paljoakaan; pelkkä galenoksen osaaminen kun ei vain riitä: pääsykokeissa on kysytty sellaisiakin perusjuttuja joita ei galenoksessa ole. Oletuksena on, että fy ja ke osataan jos haemaan ryhdytään. Kilpailijoinasi on erittäin runsaasti kovatasoisia abeja, joilla on pitkät oppimäärät ja monilla lisäksi valmennuskurssi tuoreena muistissa ja opeteltuina. Suhteuta siihen.
Ei, ei ole mahdotonta ja nostan hattua jos onnistut mutta työtä se tulee vaatimaan moninkertaisesti siihen verrattuna kuin jos hakisit pitkät oppimäärät lukeneena.
Jos pyytäisin sinua vaikka laskemaan kappaleisiin vaikuttavia voimia, resistansseja, kapasitansseja, jännitehäviöitä, kulma- ja tangenttikiihtyvyyksiä yms. fysiikan perusjuttuja, osaisitko ne kuin vettä vain ilman, että tarkistaisit kaavoja mistään?
Riittääkö lääkiksen pääsykokeessa, että vaikka ei muistaisikaan kaikkea ulkoa, on kuitenkin kerran ymmärtänyt asiat, jolloin tarvitsee vain palauttaa ne mieleen lääkiksen pääsykokeen monisteista löytyvistä kaavakokoelmista vai täytyykö muistaa 23 lukion kirjaa ulkoa?
siellä siis _voidaan_ kysyä sellaistakin, mitä galenoksessa ei ole.. olen siis käsittänyt hieman väärin. :) tietysti joo perusasiat tulisi luettua siinä ohella, mietin vain sellaista systeemiä, että kävisin ko. asian "perustiedot" läpi lukion kirjasta --> saman tien opiskelisin asian valmennuskurssivihosta..
hmm. jotenkin vain tuntuu helpommalta hahmottaa ne asiat heti kokonaisuuksina, samana juttuna, kuin ensin lukea lukion fy ke ja sitten lähteä syventämään. olen kyllä huomannut, että ei siinä vk-jutussa nyt tosiaan _ihan_ peruskauraa selitetä, olettavat siis siinäkin, että asian joko osaa tai opettelee jostain ensin..
mutta siis, tänä/ensi vuonna näin ja jos ei onnistu niin seuraavalla kerralla ajoissa aikuislukioon ja valmennuskurssille..
Galenoksen johdantotekstistä käy ilmi, että pääsykoe pitäytyy/pitäisi pitäytyä kirjassa. Eli periaatteessa siellä ei kysytä muuta kuin mitä kirjassa on. Pääsykokeiden laatijat kuitenkin olettavat tiettyjen perusjuttujen hallintaa vaikka sitä ei kirjassa mainittaisikaan. Se mikä tämä oletustaso on pitää jokaisen itse arvioida. Esimerkkinä vuoden 2005 (muistaakseni) kemian tehtävä, missä piti tasapainottaa reaktioyhtälö hapetuslukuineen. Hapetuslukujahan ei Galenoksessa ole käsitelty!
Sitä paitsi lääkiksen pääsykokeiden tehtävät ovat niin helppoja, että ne voi opetella ja johtaa lennosta siinä kokeen aikana suoraan kokeen kaavakokoelmasta. Eli ei periaatteessa tarvitse käydä ainuttakaan fysiikan tai kemian kurssia.
sitten jokin pilailijan kirjoitus, eli siihen pitää suhtautua sillä tavalla. Fysiikan ja kemia lukiossa esitetyt perusteet pitää osata, pääsykokeessa ei riitä aikaa ryhtyä muka 'johtamaan' kaavoja kokeessa esitetystä materiaalista, kun siinä ei riittävästi johtamiseen tarvittavia tietoja ole. Ja ne kaavatkin on siellä pääsykokeen liitteenä ilman mitään selityksiä, eli täytyy kyetä tunnistamaan mitä kaavoja ne ovat ja mihin tarkoitukseen ne ovat. Ja kun viidessä tunnissa on selvittävä paristakymmenestä tehtävästi, niin ei siinä ole paljon aikaa ryhtyä edes miettimään, vaan koko aika on käytettävä kirjoittamiseen.
Enpä ENÄÄ osaisi niitä kaikkia fy ja ke juttuja, mutta pääsyoetta varten ne kyllä kaikki opettelin ja kokeessa hallitsin.
Valintaoppaissakin on asia yleensä todettu jotenkin niin, että "kaikkea valintakoekirjan ymmärtämiseen ja hallitsemiseen vaadittavia tietoja ei ole valintakoekirjassa toistettu" eli jotta oppisit gallen tarttet lukiofy ke, joten matemaattisesti tästä johtaen = pääsykokeessa pelkkä galle ei vaan riitä. Onpa sähköopinkin peruskaavoja kysytty vaikkei niitä gallesta löydy.
Ja galle ja "kokonaisuuksien hahmottaminen" eivät oikein mahdu samaan lauseeseen; kirja on niin täynnä mutkatsuoriksimentaliteettia, täysin hämärästi selitettyjä asioita ja kummaa nippelitietoa että kannattaa ottaa se sellaisena kun on; kasana infoa joka pitää vain kaataa päähän. Ei se ole sen kummempaa. Tottahan sinun on osattava yhdistellä eri lukujen tietoja siihen, mitä koepaperissa kerrotaan ja liittää siihen vielä perusfysiikkaa ja kemiaa - juuri tämä lienee se syy miksi pelkkä gallen ulkoaosaaminen ei opiskelupaikkaa tuo vaikka kuinka yrittäisi.
Kuten joku jo totesikin, annetaan kokeessa kaavakokoelma ja luonnonvakiot, muuta täysin ilman MITÄÄN selityksiä. Eli jos valintakokeessa eteesi tulee ihan uusia kaavoja et vain voi tietää mitä niiden symbolit tarkoittavat ja mihin niitä käytetään...
Gallen harmaat laatikot ovat muuten lisätietoa; niiden sisältämiä matemaattisesti korkealentoisia kaavojenjohtamisia EI tarvitse osata.
Mee vuodeks aikuislukioon...
Kannattaa muistaa, että kun on abi, saa abi-pistehyvityksen. Siksi kannattaa miettiä, että minä vuonna hakee ja kuinka paljon panostaa.
Jos sulla nyt tulee kiire, niin älä kirjoita vielä, vaan vasta ens keväänä. Lue lääkisaineita esim. ne lukion puuttuvat kurssit. Mene kesän pääsykokeeseen ja hyödynnä abi-pisteet.
Surullista, mutta totta pelisi on taidettu jo pelata. Pääsykokeessa vaaditaan syväsuuntaista tietämistä, jonka hankkimiseen yksi kevät ei riitä. Itse kävin lukiossa kemian ja fysiikan kaikki mahdolliset kurssit 10 keskiarvolla, mutta silti pääsykokeisiin piti kirjoitusten jälkeen lukea 10-12h, joka päivä jotta pääsinsisään. Voi olla, että tunnit ei vuorokaudessa riitä tuohon päälle vielä opiskelemaan fysiikan ja kemian alkeita. Toisaalta ihmisten kirjoittamia asioita nuo on, eli mikään ei ole mahdotonta, mutta vaikeaa se tulee olemaan; onnea matkaan.
...ei taida lukeutua älyköihin vaan puurtajiin. Riippuu täysin ymmärtämiskyvystä ja aivoista kuinka pärjää. Ihmiset oppivat eritavalla, erivauhtiin, toiset kerrasta toiset ei ollenkaan, mikään ei ole mahdotonta!
Itse vasta lukiossa ja mietin mitä kursseja lukea, kaikki mahdollinen bilsa, fyssa, kemma... tosin haen sitten joskus eläinlääkiksen puolelle. Lukio menossa 2 vuodessa läpi.
..ja en nyt kyllä osaa pitää tähän mennessä opiskelemiani asioita/gallea mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeana. toki toki, nuo vaativat aikaa, harjoittelua jne., mutta itseä ehkä auttaa hirvittävän hyvä "pikkutietomuisti" --> ei tarvitse mielenkiintoisia juttuja kovin montaa kertaa päntätä, että muistaa. tosin hallittavan asian määrähän on aika valtava ko. pääsykokeessa, mutta pientä tuuriakin kai saa toivoa. ;)
sama pätee myös noihin vanhoihin valintakokeisiin, mitä tuossa on vino pino. tuntuu kyllä voimakkaasti siltä, että tuo kova maine on yksi iso (psykologinen) "este" lääkikseen pyrkimisessäkin...