tänään oli kymmenes päivä ilman oksentamista.ja äsken leipä.se hiton leipä..otin vielä palan ja vielä.kunnes olin mennyt jo mieleni mukaan yli rajan, jolloin en joka tapauksessa voisi enää pitää niitä sisälläni joten otin vähän lisää sitä,vähän tät..ja oksensin.
olen niin kyllästynyt tähän.ja olen niin pettynyt itseeni.huoh :´(
olen niin kyllästynyt tähän.ja olen niin pettynyt itseeni.huoh :´(
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minulla oli tänään sama homma... päivän söin tosi terveellisesti, kunnes sitten lähdin illalla kauppaan: mukaan tarttui irtokarkkeja ja litran jäätelö, ajattelin että jos ihan vaan vähän söisin. Tuloksena oli tyhjä karkkipussi, tyhjä jäätelöpaketti ja täysi maha. ja kun minä niin päätin taas pari päivää sitten, että en enää ikinä oksenna... tämä on ihan kauheaa. mistä lähden hakemaan apua? tätä on jatkunut jo puoli vuotta, enkä todellakaan jaksais enää :(
Moikka!
Kannattaa käydä kouluterkkarilla jos mahdollisuus, tai sitten ihan omalla lääkärilläsi. Sieltä ne ohjaa sut parempiin paikkoihin, ja apua kyllä löytyy! :)
Teillä molemmilla on jo suurin askel otettu kun olette itse halukkaita hoitoon! :)
Tsemppiä molemmille! Kyllä elämä vielä voittaa!! :)
haittaa...aina tulee takapakkia, mutta sä oot edistyny, joten anna itelles anteeks, nyt vaan uudestaan yrittämään...itseasiassa mä oon nyt pystyny oleen koko eilisen päivän oksentamatta ja tän päivän, vaikka oon syöny ja tekis nytki niin mieli mennä oksentaan..mutta oon vaan päättäny etten mene....mielummin vaikka juokseen. Nii eihän tää pari päivää kuulosta paljolta, mutta mä pystyn tähän todella harvoin...oon kuitenki pisteillä, koska en osaa syödä normaalisti ja on pakko laihtuu...mutta se onnistuu ilman oksentamistaki :)
Te!:o te jäätte tohon samaan paikkaa jos ette omaa erittäin kovaa itsekuria.!!:P ajatukset "ei enää ikinä", ne on vaa ajatuksia, eikä ne vaikuta. hakekaa hemmetti apua.Mun psykiatri sai mut aattelee tulevaisuutta, että mite mun oksentelu vaikuttaa mun tulevaisuuteen, ja mua pelottaa nyt oksentaa:/ mut mä hain apua.hakekaa sitä.!:)
en vaan koe sitä niinkään suurena ongelmana,ettenkö saisi tätä kaikkea hallittua itse..tai siis..kun välillä menee NIIIIN hyvin.syön terveellisesti ja säännöllisesti.noh,ehkä on vähän rajoittunut tämä ruokavalio,mutta..syön kuitenkin..liikun ja voin hyvin.mutta..äh,en vaan osaa hakea apua.en minä ole sairas..oireilen vain vähän mutta ei minulla nyt mitään varsinaista syömishäiriötä ole.näin ajattelen.ehkä..en osaa kuvitella sitä tilannetta että pohtisin jonkun vieraan ihmisen kanssa mitä teen ja miksi teen niinkuin teen..sitä,ettei omat syömisrutiinit enää olisi elämääni ja..äääh.emminätiiä :(
jos oman syömisen miettimiseen käyttää paljon päivässä aikaa kannattaa todellakin miettiä että onko jokin ongelma.ja jos vielä oksentaa niin siinä on jo sairautta tarpeeksi hakemaan apua vaikka usein sitä ei tapahtuisikaan!koska syöminen on oikesti niin normaali ihmisen toiminto jota ei tarvitsisi kummenmin miettiä ja miettikää nyt ihmiset kuinka tavallisesta asiasta tulee koko elämän pilaava juttu ja eihän elämää ole ilman ravintoa!!!olen itse sairastanut bulimiaa ja tiedän mistä puhutte täällä palstalla...
taas se hiton leipä.stressaan huomisia juhlia.söin söin söin ja oksensin.kaikki mahahappoja myöden.olen niin huono.huoh.