Airam ikkunasarja

Litteässä harmaassa verkkopistokkeessa lukee Nokia.

nyt 34-volttiset lamput, joita käytetään 7-haaraisissa. Nekin tosin saavat hieman ylijännitettä, mutta 55-volttisilla eivät enää palaneet kunnolla.

siihen kirjoitti:

nyt 34-volttiset lamput, joita käytetään 7-haaraisissa. Nekin tosin saavat hieman ylijännitettä, mutta 55-volttisilla eivät enää palaneet kunnolla.

alkuperäiset lamput olivat oikeanlaiset.Tuossa
muistaakseni puoliaaltotasasuunnataan jännite
yhdellä diodilla,jolloin tehollisarvoksi tulee
n.120V,joka on sama kuin 6*20V. Jos diodi
on oikosulussa,saa tietenkin liikaa jännitettä.
Lamput eivät silloin kyllä kestä yhtään ja palavat tosi kirkaasti niin kaun kuin palavat.
34volttiset kai palavat aika himmeästi?
Jos palavat normaalisti,tuo diodi lienee
oikosulussa.

niin,että kirjoitti:

alkuperäiset lamput olivat oikeanlaiset.Tuossa
muistaakseni puoliaaltotasasuunnataan jännite
yhdellä diodilla,jolloin tehollisarvoksi tulee
n.120V,joka on sama kuin 6*20V. Jos diodi
on oikosulussa,saa tietenkin liikaa jännitettä.
Lamput eivät silloin kyllä kestä yhtään ja palavat tosi kirkaasti niin kaun kuin palavat.
34volttiset kai palavat aika himmeästi?
Jos palavat normaalisti,tuo diodi lienee
oikosulussa.

Lue lisää

Jännitteen pudottaminen puoleen diodin avulla on harhaa. Yhtä lamppua kohden tulee puolijakson aikana 38,3 V. Jos lasketaan lampun vastus saadaan
R = 20 V * 20 V / 3 W = 133,3 ohmia
Puoliaaltotasuunnattuna jakson aikana lampuun tuleva teho on
38,3 V * 38,3 V / 133,3 ohmia / 2 = 5,5 W, eli lähes kaksinkertainen teho lampun nimellistehoon verrattuna.
Eipä sillä, tähän halpaan on menneet monet teknillisen yliopistokoulutuksen saaneet ammattilaisekin.

RP 66 kirjoitti:

Jännitteen pudottaminen puoleen diodin avulla on harhaa. Yhtä lamppua kohden tulee puolijakson aikana 38,3 V. Jos lasketaan lampun vastus saadaan
R = 20 V * 20 V / 3 W = 133,3 ohmia
Puoliaaltotasuunnattuna jakson aikana lampuun tuleva teho on
38,3 V * 38,3 V / 133,3 ohmia / 2 = 5,5 W, eli lähes kaksinkertainen teho lampun nimellistehoon verrattuna.
Eipä sillä, tähän halpaan on menneet monet teknillisen yliopistokoulutuksen saaneet ammattilaisekin.

Lue lisää

Mitenkähän se jännite nousee tuonne 38,3 volttiin ilman kondensaattoria, koska yleensä tehollisarvoilla pelataan. AINOASTAAN tasasuunnattu ja konkalla suodatettu tasajännite antaa suurempia arvoja, kuin tuo tehollinen ilmoitettu 20V...

mittaillut kirjoitti:

Mitenkähän se jännite nousee tuonne 38,3 volttiin ilman kondensaattoria, koska yleensä tehollisarvoilla pelataan. AINOASTAAN tasasuunnattu ja konkalla suodatettu tasajännite antaa suurempia arvoja, kuin tuo tehollinen ilmoitettu 20V...

Lue lisää

230 V jaettuna 6 lampulle tekee 38,3 V/ lamppu. Ei siinä sen kummempia konkkia tarvita. Toisen puolijakson aikana jännite on nolla volttia. Tämä jännitteellinen puolijakso synnyttää lamppuun 11 W tehon ja jos se jaetaan koko jakson ajalle saadaan tehoksi tuo em 5,5 W. Lisää kysymyksiä?

RP 66 kirjoitti:

Jännitteen pudottaminen puoleen diodin avulla on harhaa. Yhtä lamppua kohden tulee puolijakson aikana 38,3 V. Jos lasketaan lampun vastus saadaan
R = 20 V * 20 V / 3 W = 133,3 ohmia
Puoliaaltotasuunnattuna jakson aikana lampuun tuleva teho on
38,3 V * 38,3 V / 133,3 ohmia / 2 = 5,5 W, eli lähes kaksinkertainen teho lampun nimellistehoon verrattuna.
Eipä sillä, tähän halpaan on menneet monet teknillisen yliopistokoulutuksen saaneet ammattilaisekin.

Lue lisää

Totta kai, jos toinen puolijakso leikataan pois, teho puolittuu. Jos et muuten tajua, niin ajattele vaikka näin: Sekunnissa on 50 jaksoa = 100 puolijaksoa. Jos esim. negatiiviset puolijaksot leikataan, jäljelle jää 50 puolijaksoa, eli negatiivisten puolijaksojen aikana on tyhjä tauko. Ajattele vaikka pulssintiheysmodulaattorina. Jos pulssien tiheys puolittuu, tehokin puolittuu.

Tasasuuntausdiodin jälkeen ei tietenkään saa olla mitään varauskondensaattoreita. Jos on, niin teho ei puolitu...

"Eipä sillä, tähän halpaan on menneet monet teknillisen yliopistokoulutuksen saaneet ammattilaisekin."

Ehkäpä joku muu on mennyt halpaan, ei ammattilaiset! ;))

RP 66 kirjoitti:

230 V jaettuna 6 lampulle tekee 38,3 V/ lamppu. Ei siinä sen kummempia konkkia tarvita. Toisen puolijakson aikana jännite on nolla volttia. Tämä jännitteellinen puolijakso synnyttää lamppuun 11 W tehon ja jos se jaetaan koko jakson ajalle saadaan tehoksi tuo em 5,5 W. Lisää kysymyksiä?

Lue lisää

Edellisessä viestissäsi:
"Puoliaaltotasuunnattuna jakson aikana lampuun tuleva teho on
38,3 V * 38,3 V / 133,3 ohmia / 2 = 5,5 W, eli lähes kaksinkertainen teho lampun nimellistehoon verrattuna." on ajatusvirhe.

Jännitteen tehollisarvo ei ole enää 38,3V, jos siitä puuttuu toinen puolijakso, vaan 38,3V/2 =19,15V, mikä on passeli 20V lampulle.
Tässä kohtaa ajatuksesi menee metsään, niin että rytisee. Hehkulanka ei välitä muusta, kuin jännitteen tehollisarvosta. Jos puolet puolijaksoista puuttuu, tehollisarvo myös puolittuu. Kun käytät laskuissasi kaksinkertaista tehollisarvoa todelliseen arvoon nähden, niin laskemasi tehot nelinkertaistuu.( tehon kaava U toiseen/R)...

Eli kunnioita edelleen yliopisto- ja ammatti-ihmisiä!

RP 66 kirjoitti:

230 V jaettuna 6 lampulle tekee 38,3 V/ lamppu. Ei siinä sen kummempia konkkia tarvita. Toisen puolijakson aikana jännite on nolla volttia. Tämä jännitteellinen puolijakso synnyttää lamppuun 11 W tehon ja jos se jaetaan koko jakson ajalle saadaan tehoksi tuo em 5,5 W. Lisää kysymyksiä?

Lue lisää

Oleellinen asia tässä nyt on, puolittuuko tehollinen jännite, kun toinen puolijakso jätetään pois, vai putoaako teh. jännite esim. 0,707-kertaiseksi toisen puolijakson poistumisen myötä. Jos tehollinen jännite puolittuu diodin myötä, RP66 on väärässä.

Eli tietäjät, miten lasketaan tehollinen jännite, kun siniaaltojännitteen toinen puolijakso puuttuu.

asia... kirjoitti:

Oleellinen asia tässä nyt on, puolittuuko tehollinen jännite, kun toinen puolijakso jätetään pois, vai putoaako teh. jännite esim. 0,707-kertaiseksi toisen puolijakson poistumisen myötä. Jos tehollinen jännite puolittuu diodin myötä, RP66 on väärässä.

Eli tietäjät, miten lasketaan tehollinen jännite, kun siniaaltojännitteen toinen puolijakso puuttuu.

Lue lisää

"miten lasketaan tehollinen jännite, kun siniaaltojännitteen toinen puolijakso puuttuu."

Kyllä Tekussa opetettiin että tehollisarvo
putoaa tasan puoleen, kun kerran puolet
puuttuu.

RP 66 kirjoitti:

Jännitteen pudottaminen puoleen diodin avulla on harhaa. Yhtä lamppua kohden tulee puolijakson aikana 38,3 V. Jos lasketaan lampun vastus saadaan
R = 20 V * 20 V / 3 W = 133,3 ohmia
Puoliaaltotasuunnattuna jakson aikana lampuun tuleva teho on
38,3 V * 38,3 V / 133,3 ohmia / 2 = 5,5 W, eli lähes kaksinkertainen teho lampun nimellistehoon verrattuna.
Eipä sillä, tähän halpaan on menneet monet teknillisen yliopistokoulutuksen saaneet ammattilaisekin.

Lue lisää

Kokeilepa tuota lamppujen himmentymättömyyttä laittamalla yhden tavallisen hehkulampun kanssa sarjaan sopiva diodi (1N4006 tms.) Jos lamppu palaa edelleen yhtä kirkkaasti kuin ilman diodia, olet keksinyt ikiliikkujan koska muutenhan lampun on pakko himmentyä toisen puolijakson puuttuessa!

Taitaa ne yliopistokaverit sittenkin tietää jotakin enemmän... ;)

En ole väittänytkään, että teho ei puolittuisi. Väitin, että jännite ei mene puoleen, joka diodin käytöllä on ollut tavoitteena. Koittakaa nyt ymmärtää, että teho on jännitteen neliö / lampun vastus. Eli jos jännite on n 2-kertainen lampun nimellisjännitteeseen (20 V) nähden, on lamppuun syntyvä teho nelinkertainen. Jos nyt sitten diodilla estetään toinen puolijakso, menee teho puoleen edellisestä ( 4/2 = 2), eli kaksinkertaiseksi lampun nimellistehoon verrattuna. Jokohan tämä meni perille. En oikein osaa kuvitella puusta veistettyä mallia, joka olisi seuraava vaihe tämän asian todistelussa.
En missään tapauksessa halveksi kenekään koulutusta, vaan halusin osoittaa, että yksinkertaisetkin asiat voivat olla joskus itsekullekin vaikea ymmärtää.
Niin kuin tässäkin tapauksessa esiintynyt kiihkoilu puoleen ja toiseen on osoittanut, lisäksi toiset puhuvat aidasta ja toiset aidan seipäistä..

En ole väittänytkään, että teho ei puolittuisi. Väitin, että jännite ei mene puoleen, joka diodin käytöllä on ollut tavoitteena. Koittakaa nyt ymmärtää, että teho on jännitteen neliö / lampun vastus. Eli jos jännite on n 2-kertainen lampun nimellisjännitteeseen (20 V) nähden, on lamppuun syntyvä teho nelinkertainen. Jos nyt sitten diodilla estetään toinen puolijakso, menee teho puoleen edellisestä ( 4/2 = 2), eli kaksinkertaiseksi lampun nimellistehoon verrattuna. Jokohan tämä meni perille. En oikein osaa kuvitella puusta veistettyä mallia, joka olisi seuraava vaihe tämän asian todistelussa.
En missään tapauksessa halveksi kenekään koulutusta, vaan halusin osoittaa, että yksinkertaisetkin asiat voivat olla joskus itsekullekin vaikea ymmärtää.
Niin kuin tässäkin tapauksessa esiintynyt kiihkoilu puoleen ja toiseen on osoittanut, lisäksi toiset puhuvat aidasta ja toiset aidan seipäistä..

En ole kuvitellut , vaan puhunut PUOLIJAKSON JÄNNITTEEN TEHOLLISARVOSTA.
Ota 20 cm pitkä laudanpala ja halkaise se. Vastatkoon 1 cm yhtä volttia ja halkaistun laudan leveys puolijakson aikaa. Pane laudan pala pöydälle pystysuuntaan ja sen alareunan viereen toinen laudan pala alaspäin. Nyt sinulla on sinikäyrän karkea malli.
Yläpuolisen laudan tehollisarvo 20 V ja samoin alaspäin olevan laudan. Jaksonaika on lautojen leveyksien summa.
Poista nyt vaikka alempi lauta (voit varmuuden vuoksi vaikka polttaa sen) , katso nyt ylempää lautaa onko sen pituus, eli tehollinen arvo muuttunut. Veikkaan, että se on edelleen 20 cm pitkä. Eli jäljellä olevan PUOLIJAKSON tehokin on pysynyt ennallaan. Voit toistaa kokeen kaksinkertaisella jännitteelä , eli 40 cm pitkällä laudalla saat saman tuloksen.
Erona on vain, että 40 V nostaa PUOLIJAKSON tehon nelinkertaiseksi edelliseen verrattuna. Jakamalla tämä teho koko jaksonajalle saadaan kaksinkerainen teho lampun oikealla puoliaaltotasasuuntaamattomalla jännitteellä saatuun tehoon verrattuna.
Ajatusharha koko tässä episodissa on, että ihmiset ajattelevat vaihtosähkön jänniteeksi huipusta huippuun
arvoa ja tämä taas johtunee nykyajan digitekniikan valta-asemasta koko sähkötekniikan alalla.
TOIVOTTAVASTI EN JOUDU VÄÄNTÄMÄÄN SITÄ RAUTALANKAMALIA!

Puumalli kirjoitti:

En ole kuvitellut , vaan puhunut PUOLIJAKSON JÄNNITTEEN TEHOLLISARVOSTA.
Ota 20 cm pitkä laudanpala ja halkaise se. Vastatkoon 1 cm yhtä volttia ja halkaistun laudan leveys puolijakson aikaa. Pane laudan pala pöydälle pystysuuntaan ja sen alareunan viereen toinen laudan pala alaspäin. Nyt sinulla on sinikäyrän karkea malli.
Yläpuolisen laudan tehollisarvo 20 V ja samoin alaspäin olevan laudan. Jaksonaika on lautojen leveyksien summa.
Poista nyt vaikka alempi lauta (voit varmuuden vuoksi vaikka polttaa sen) , katso nyt ylempää lautaa onko sen pituus, eli tehollinen arvo muuttunut. Veikkaan, että se on edelleen 20 cm pitkä. Eli jäljellä olevan PUOLIJAKSON tehokin on pysynyt ennallaan. Voit toistaa kokeen kaksinkertaisella jännitteelä , eli 40 cm pitkällä laudalla saat saman tuloksen.
Erona on vain, että 40 V nostaa PUOLIJAKSON tehon nelinkertaiseksi edelliseen verrattuna. Jakamalla tämä teho koko jaksonajalle saadaan kaksinkerainen teho lampun oikealla puoliaaltotasasuuntaamattomalla jännitteellä saatuun tehoon verrattuna.
Ajatusharha koko tässä episodissa on, että ihmiset ajattelevat vaihtosähkön jänniteeksi huipusta huippuun
arvoa ja tämä taas johtunee nykyajan digitekniikan valta-asemasta koko sähkötekniikan alalla.
TOIVOTTAVASTI EN JOUDU VÄÄNTÄMÄÄN SITÄ RAUTALANKAMALIA!

Lue lisää

RP66: "Ajatusharha koko tässä episodissa on, että ihmiset ajattelevat vaihtosähkön jänniteeksi huipusta huippuun
arvoa ja tämä taas johtunee nykyajan digitekniikan valta-asemasta koko sähkötekniikan alalla."

No, tuolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Sama ajatteluvirhe tulee, jos vaikka ajattelemme tasajännitettä/ 50% pulssisuhteista suorakaideaaltoa.

Esimerkki: 10V tasasähkö ja 10 ohmin vastus. Tähän mennessä on kaikki selvää (10V x 10V)/10 ohm = 10W.
Sitten 10V yksisuuntainen suorakaideaalto (vain positiivisia pulsseja), jonka pulssisuhde on 50%.

Jännitteen keski- tai tehollisarvomenettelyllä menemme harhaan: (5V x 5V)/10 ohm = 2,5W

Mutta jos laskemme tehon silloin kun jännite on 10V ja silloin kun jännite on 0V ja laskemme nämä yhteen ja jaamme kahdella, saamme oikean vastauksen:
((10V x 10V)/10 ohm (0V x 0V)/10 ohm))/2 = 5W

Eli jännitteen tehollisarvoajattelu (esim. tehollisarvo 5V) ei johda oikeaan lopputulokseen.

Luulenkin, että tuo RP66 onkin Airamin kynttilälamppujen suunnittelija, joka on kantapään kautta oppinut tuon oikean ajattelutavan: Tehot lasketaan yhteen ajan suhteen. Näissä molemmissa esimerkeissä tuo sopiva laskentajakso on 1/2 jaksonpituutta.

Eli tuo alkuperäinen kysyjä mitoitti kokemuksen kautta lamppujen jännitteen suunnilleen oikein (34V lamput). Eli koska diodilla teho puolittuu, voidaan ajatella, että jännite tulee noin 0,707-kertaiseksi (=neliöjuuri luvusta 2).

Eli tässä on tullut todistettua, että Airamin kynttilälampuissa on selvä suunnitteluvika, koska teho kylläkin puolittuu, mutta ei jännite!

Eli kaikki vaihtamaan ja palauttamaan takuuseen nämä väärin suunnitellut kyntteliköt...

Truth... kirjoitti:

RP66: "Ajatusharha koko tässä episodissa on, että ihmiset ajattelevat vaihtosähkön jänniteeksi huipusta huippuun
arvoa ja tämä taas johtunee nykyajan digitekniikan valta-asemasta koko sähkötekniikan alalla."

No, tuolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Sama ajatteluvirhe tulee, jos vaikka ajattelemme tasajännitettä/ 50% pulssisuhteista suorakaideaaltoa.

Esimerkki: 10V tasasähkö ja 10 ohmin vastus. Tähän mennessä on kaikki selvää (10V x 10V)/10 ohm = 10W.
Sitten 10V yksisuuntainen suorakaideaalto (vain positiivisia pulsseja), jonka pulssisuhde on 50%.

Jännitteen keski- tai tehollisarvomenettelyllä menemme harhaan: (5V x 5V)/10 ohm = 2,5W

Mutta jos laskemme tehon silloin kun jännite on 10V ja silloin kun jännite on 0V ja laskemme nämä yhteen ja jaamme kahdella, saamme oikean vastauksen:
((10V x 10V)/10 ohm (0V x 0V)/10 ohm))/2 = 5W

Eli jännitteen tehollisarvoajattelu (esim. tehollisarvo 5V) ei johda oikeaan lopputulokseen.

Luulenkin, että tuo RP66 onkin Airamin kynttilälamppujen suunnittelija, joka on kantapään kautta oppinut tuon oikean ajattelutavan: Tehot lasketaan yhteen ajan suhteen. Näissä molemmissa esimerkeissä tuo sopiva laskentajakso on 1/2 jaksonpituutta.

Eli tuo alkuperäinen kysyjä mitoitti kokemuksen kautta lamppujen jännitteen suunnilleen oikein (34V lamput). Eli koska diodilla teho puolittuu, voidaan ajatella, että jännite tulee noin 0,707-kertaiseksi (=neliöjuuri luvusta 2).

Eli tässä on tullut todistettua, että Airamin kynttilälampuissa on selvä suunnitteluvika, koska teho kylläkin puolittuu, mutta ei jännite!

Eli kaikki vaihtamaan ja palauttamaan takuuseen nämä väärin suunnitellut kyntteliköt...

Lue lisää

Ensimmäinen, joka on ymmärtänyt yskän. Olen ollut kymmenkunta vuotta suunnittelijana elektroniikkateollisuudessa, yhden nimi alkaa N:llä, mutta en Airamilla. Jos olisin ollut, ei moista mokaa olisi syntynytkään, olletinkin, jos olisin ollut kuuden lampun valaisimen suunnitteluryhmässä. Suunnitteluryhmänhän näin vaativa tehtävä ehdottomasti vaatiikin!
1) Muuten neliöjuuri kahdesta on n. 1,414 ja sen käänteisluku on n. 0,707 :-)
2) Eiköhän se sopivin jakson pituus, jolla tehot lasketaan yhteen ole koko jakso, eikä puolikas :-) , :-) ?
Kiitos nyt kuitenkin kommentista ja toivotetaan kaikki metsässä olleet takaisin ihmisten ilmoille.

Airamin suunnittelija kirjoitti:

Ensimmäinen, joka on ymmärtänyt yskän. Olen ollut kymmenkunta vuotta suunnittelijana elektroniikkateollisuudessa, yhden nimi alkaa N:llä, mutta en Airamilla. Jos olisin ollut, ei moista mokaa olisi syntynytkään, olletinkin, jos olisin ollut kuuden lampun valaisimen suunnitteluryhmässä. Suunnitteluryhmänhän näin vaativa tehtävä ehdottomasti vaatiikin!
1) Muuten neliöjuuri kahdesta on n. 1,414 ja sen käänteisluku on n. 0,707 :-)
2) Eiköhän se sopivin jakson pituus, jolla tehot lasketaan yhteen ole koko jakso, eikä puolikas :-) , :-) ?
Kiitos nyt kuitenkin kommentista ja toivotetaan kaikki metsässä olleet takaisin ihmisten ilmoille.

Lue lisää

että kyllä monikin käsitti asian, kunhan saivarteli.
Sinäkin.
Alkuperäinen kysyjä lienee käyttänyt hehkulamppuja.
Hehkulangan lämpötila tuskin ehtii seurata 1/50 sekunnin jaksoja joten langan lämpötila seuraa melko
tarkkaan pitkäaikaista keskiarvoa.
Vaikka, ihan oikein, puoliaaltojännitteen huippuarvo
on sama kuin kokoaaltoisenkin, niin pitkät tyhjät
välit aaltomuodossa kyllä pudottavat hehkulankaan
vaikuttavan lämpötehon TASAN puoleen.

Airamin suunnittelija kirjoitti:

Ensimmäinen, joka on ymmärtänyt yskän. Olen ollut kymmenkunta vuotta suunnittelijana elektroniikkateollisuudessa, yhden nimi alkaa N:llä, mutta en Airamilla. Jos olisin ollut, ei moista mokaa olisi syntynytkään, olletinkin, jos olisin ollut kuuden lampun valaisimen suunnitteluryhmässä. Suunnitteluryhmänhän näin vaativa tehtävä ehdottomasti vaatiikin!
1) Muuten neliöjuuri kahdesta on n. 1,414 ja sen käänteisluku on n. 0,707 :-)
2) Eiköhän se sopivin jakson pituus, jolla tehot lasketaan yhteen ole koko jakso, eikä puolikas :-) , :-) ?
Kiitos nyt kuitenkin kommentista ja toivotetaan kaikki metsässä olleet takaisin ihmisten ilmoille.

Lue lisää

Kiireesti kun kirjoittaa, tulee virheitä. Tarkoitin tietenkin, että noissa esimerkeissä lasketaan koko jakson tehot puolen jakson pätkissä.

Toinen virhe oli tietysti, 0,707 on tietenkin 1/neliöjuuri luvusta 2...

pukkaa kirjoitti:

Kiireesti kun kirjoittaa, tulee virheitä. Tarkoitin tietenkin, että noissa esimerkeissä lasketaan koko jakson tehot puolen jakson pätkissä.

Toinen virhe oli tietysti, 0,707 on tietenkin 1/neliöjuuri luvusta 2...

Lue lisää

Kyllähän minä käsitin ne lapsuksiksi ja siksi varustin kommenttini hymiöillä. Itse yritin käsitellä asiaa kansantajuisesti sotkematta siihen integrointeja , pulssijonojen Fourier-muunoksia, Laplace-muunnoksia ja muita hienouksia. Se lautajuttu oli äärimmäinen yksinkertaistus.

Nimim. Askeetti epäili, että hehkulamppun lämpötila ei ehtisi muuttua jännitteen mukaan. Kuitenkin nuoruudessani = savikiekkoaikaan levysoittimen kierrosnopeuden tarkkailuun käytettiin stroboskooppilevyä, joka hehkulampun valossa näyttivät pyöriikö levy liian nopeasti, vai hitaasti. Elikä hehkulampun lämpötila ja samalla valon intesiteetti ehtii muuttua puolijaksojen välillä. M.O.T.
Nyt täytyy lopettaa, sillä vanhaa (66) alkaa nukuttaa.
Jatketaan huomenna, jos aihetta ilmenee.
RP

Truth... kirjoitti:

RP66: "Ajatusharha koko tässä episodissa on, että ihmiset ajattelevat vaihtosähkön jänniteeksi huipusta huippuun
arvoa ja tämä taas johtunee nykyajan digitekniikan valta-asemasta koko sähkötekniikan alalla."

No, tuolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Sama ajatteluvirhe tulee, jos vaikka ajattelemme tasajännitettä/ 50% pulssisuhteista suorakaideaaltoa.

Esimerkki: 10V tasasähkö ja 10 ohmin vastus. Tähän mennessä on kaikki selvää (10V x 10V)/10 ohm = 10W.
Sitten 10V yksisuuntainen suorakaideaalto (vain positiivisia pulsseja), jonka pulssisuhde on 50%.

Jännitteen keski- tai tehollisarvomenettelyllä menemme harhaan: (5V x 5V)/10 ohm = 2,5W

Mutta jos laskemme tehon silloin kun jännite on 10V ja silloin kun jännite on 0V ja laskemme nämä yhteen ja jaamme kahdella, saamme oikean vastauksen:
((10V x 10V)/10 ohm (0V x 0V)/10 ohm))/2 = 5W

Eli jännitteen tehollisarvoajattelu (esim. tehollisarvo 5V) ei johda oikeaan lopputulokseen.

Luulenkin, että tuo RP66 onkin Airamin kynttilälamppujen suunnittelija, joka on kantapään kautta oppinut tuon oikean ajattelutavan: Tehot lasketaan yhteen ajan suhteen. Näissä molemmissa esimerkeissä tuo sopiva laskentajakso on 1/2 jaksonpituutta.

Eli tuo alkuperäinen kysyjä mitoitti kokemuksen kautta lamppujen jännitteen suunnilleen oikein (34V lamput). Eli koska diodilla teho puolittuu, voidaan ajatella, että jännite tulee noin 0,707-kertaiseksi (=neliöjuuri luvusta 2).

Eli tässä on tullut todistettua, että Airamin kynttilälampuissa on selvä suunnitteluvika, koska teho kylläkin puolittuu, mutta ei jännite!

Eli kaikki vaihtamaan ja palauttamaan takuuseen nämä väärin suunnitellut kyntteliköt...

Lue lisää

Kysymys em. tapauksessa oli yksinkertaisesti siitä, miten po. tapauksessa jännitteen tehollisarvo lasketaan.

Olipa kyse sinijännitteen puoliaalloista tai suorakaide tai muun muotoisesta pulsseista, jos joka toinen pulssi poistetaan, jännitteen tehollisarvo ei ole 50% alkuperäisestä arvosta, vaan (1/neliöjuuri 2)x alkuperäinen arvo. Syynä se että jännitteen suhde tehoon on neliöllinen ja on aivan selvää, että teho ( ei jännite) puolittuu, jos kuormaan tulee vain joka toinen pulssi.

Jos taas joka neljäs pulssi tulee kuormaan, jännitteen tehollisarvo on (1/neliöjuuri 4) x alkuperäinen arvo. Jos joka kymmenes pulssi tulee kuormaan, otetaan neliöjuuri luvusta 10 ja kerrotaan sillä alkuperäinen jännite.

On ihan inhimillistä, että äkkipäätä ajattelee, että jännitteen tehollisarvo puolittuu pulssien puolittuessa, mutta tarkempi ajattelu paljastaa tehon puolittuvan, joten laskukaavan U^2/R mukaan jännite ei voi puolittua, jos teho puolittuu.

Toivottavasti Airamin insinöörit lukevat tätä palstaa!

Truth... kirjoitti:

RP66: "Ajatusharha koko tässä episodissa on, että ihmiset ajattelevat vaihtosähkön jänniteeksi huipusta huippuun
arvoa ja tämä taas johtunee nykyajan digitekniikan valta-asemasta koko sähkötekniikan alalla."

No, tuolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Sama ajatteluvirhe tulee, jos vaikka ajattelemme tasajännitettä/ 50% pulssisuhteista suorakaideaaltoa.

Esimerkki: 10V tasasähkö ja 10 ohmin vastus. Tähän mennessä on kaikki selvää (10V x 10V)/10 ohm = 10W.
Sitten 10V yksisuuntainen suorakaideaalto (vain positiivisia pulsseja), jonka pulssisuhde on 50%.

Jännitteen keski- tai tehollisarvomenettelyllä menemme harhaan: (5V x 5V)/10 ohm = 2,5W

Mutta jos laskemme tehon silloin kun jännite on 10V ja silloin kun jännite on 0V ja laskemme nämä yhteen ja jaamme kahdella, saamme oikean vastauksen:
((10V x 10V)/10 ohm (0V x 0V)/10 ohm))/2 = 5W

Eli jännitteen tehollisarvoajattelu (esim. tehollisarvo 5V) ei johda oikeaan lopputulokseen.

Luulenkin, että tuo RP66 onkin Airamin kynttilälamppujen suunnittelija, joka on kantapään kautta oppinut tuon oikean ajattelutavan: Tehot lasketaan yhteen ajan suhteen. Näissä molemmissa esimerkeissä tuo sopiva laskentajakso on 1/2 jaksonpituutta.

Eli tuo alkuperäinen kysyjä mitoitti kokemuksen kautta lamppujen jännitteen suunnilleen oikein (34V lamput). Eli koska diodilla teho puolittuu, voidaan ajatella, että jännite tulee noin 0,707-kertaiseksi (=neliöjuuri luvusta 2).

Eli tässä on tullut todistettua, että Airamin kynttilälampuissa on selvä suunnitteluvika, koska teho kylläkin puolittuu, mutta ei jännite!

Eli kaikki vaihtamaan ja palauttamaan takuuseen nämä väärin suunnitellut kyntteliköt...

Lue lisää

Lähetin Airamille sähköpostia ja kerroin heidän suunnittelu- ja ajatusvirheestään.
Ei mennyt perille!
Heidän vastauksensa:

"Hei
Kiitos viestistä,
Jis6-kynttiläsarjassa on diodi, joka puolittaa verkkovirran ja silloin
tuotteessa käytetään 20W:n lamppuja.

Lamppujen kestoikä/paloikä on kaikissa verkkovirtatuotteissa noin 1000
h (myös muilla valmistajilla).

Terveisin
Airam, Kirsti Voimanen

ei mennyt jakeluun! kirjoitti:

Lähetin Airamille sähköpostia ja kerroin heidän suunnittelu- ja ajatusvirheestään.
Ei mennyt perille!
Heidän vastauksensa:

"Hei
Kiitos viestistä,
Jis6-kynttiläsarjassa on diodi, joka puolittaa verkkovirran ja silloin
tuotteessa käytetään 20W:n lamppuja.

Lamppujen kestoikä/paloikä on kaikissa verkkovirtatuotteissa noin 1000
h (myös muilla valmistajilla).

Terveisin
Airam, Kirsti Voimanen

Lue lisää

tuo teho sulattaisi jo muoviosatkin? Kenen ajatusvirheestä nyt on kysymys?

20 wattia, kirjoitti:

tuo teho sulattaisi jo muoviosatkin? Kenen ajatusvirheestä nyt on kysymys?

Minä puhuin volteista , suunnittelu- ja ajatusvirheestä. Sain tuon viestin, jossa sitten puhutaan wateista. Että "hyvissä käsissä" on Airamin suunnittelupuoli...

Koska kysymys kuitenkin on vakavasta suunnitteluvirheestä, pommittakaa muutkin sähköpostilla ja vääntäkää rautalangasta. Että jos viesti menisi sitten perille...
Email Airamille:
[email protected]
[email protected]

20 wattia, kirjoitti:

tuo teho sulattaisi jo muoviosatkin? Kenen ajatusvirheestä nyt on kysymys?

kun imukupit irtoilevat n. kerran päivässä ja lamput kolahtavat lattialle. Siis vaikka kupit on kiinnitetty lasiin. Nyt laitoin kuppeihin silikonispreitä, jos jotain auttaisi.

asiantuntemus kirjoitti:

Minä puhuin volteista , suunnittelu- ja ajatusvirheestä. Sain tuon viestin, jossa sitten puhutaan wateista. Että "hyvissä käsissä" on Airamin suunnittelupuoli...

Koska kysymys kuitenkin on vakavasta suunnitteluvirheestä, pommittakaa muutkin sähköpostilla ja vääntäkää rautalangasta. Että jos viesti menisi sitten perille...
Email Airamille:
[email protected]
[email protected]

Lue lisää

muistakaa muutkin onnitella!

1000 tuntia kestä, kirjoitti:

kun imukupit irtoilevat n. kerran päivässä ja lamput kolahtavat lattialle. Siis vaikka kupit on kiinnitetty lasiin. Nyt laitoin kuppeihin silikonispreitä, jos jotain auttaisi.

Lue lisää

Kumaliimaa kestää, mutta halutessa saa irti jälkiä jättämättä.

kovin tunnelmallisia, mutta kun ei seinissä ole enää hirrenrakoja, mihin niitä voisi tunkea. Ennen, kun jouluna oli oljet lattialla, oli tietysti pientä palonvaaraakin ja mahtoiko edes palovakuutuksia olla olemassa. Huonostihan kävi tunnetuille seitsemälle veljeksellekin. On nämä sähkökynttilät sentään turvallisempia, kun ei koko ajan ehdi niitä vartioimaan, vaikka niidenkin käytössä joskus tuppaavat päreet palamaan.

ne päreet kirjoitti:

kovin tunnelmallisia, mutta kun ei seinissä ole enää hirrenrakoja, mihin niitä voisi tunkea. Ennen, kun jouluna oli oljet lattialla, oli tietysti pientä palonvaaraakin ja mahtoiko edes palovakuutuksia olla olemassa. Huonostihan kävi tunnetuille seitsemälle veljeksellekin. On nämä sähkökynttilät sentään turvallisempia, kun ei koko ajan ehdi niitä vartioimaan, vaikka niidenkin käytössä joskus tuppaavat päreet palamaan.

Lue lisää

Tuo oma sarjani muutaman vuoden takaa poltti kanssa niitä alkuperäisiä lamppuja tuhka tiheään.Montaa päivää en alkuperäisiä käyttänytkään, kun ne vaihtui 34 voltisiksi. Siellä tosiaankin on diodi, ja se on vielä kunnossakin, tänään mittasin. Mutta 34v lampuilla se toimii oikein hyvin, eikä valon kirkkaudessakaan ole valittamista.

kokemuksia kirjoitti:

Tuo oma sarjani muutaman vuoden takaa poltti kanssa niitä alkuperäisiä lamppuja tuhka tiheään.Montaa päivää en alkuperäisiä käyttänytkään, kun ne vaihtui 34 voltisiksi. Siellä tosiaankin on diodi, ja se on vielä kunnossakin, tänään mittasin. Mutta 34v lampuilla se toimii oikein hyvin, eikä valon kirkkaudessakaan ole valittamista.

Lue lisää

mokomat häiritsevästi kun vain 25Hz taajuudella lamppua sytyttelevät.

Disco25Hz kirjoitti:

mokomat häiritsevästi kun vain 25Hz taajuudella lamppua sytyttelevät.

Jaksoluku ei muutu on yhä 50 positiivista tai negatiivista huippua.
Kun toinen puolijakso puuttuu niin jännitteen tehollinen pintaala puolittuu.
Pintaala muodostuu osasista,50% ajasta on nollaa (1/100s) toinen sadasosa alkaa nollasta ja päättyy nollaan huippujännite on 230 x neliöjuuri 2 eli 324V.
Kun tasataan jännitteen pintaala koko aikajaksolle saadaan keskimääräiseksi jännitteeksi 115V.
Lamppujen kestävyys on sitten eri asia kun virta on hetkellisesti 0.4A ja keskimäärin 0.144A.
Lampun kesto olisi suurimmillaan tasavirralla kun langan lämpötila pysyy vakiona.

Disco25Hz kirjoitti:

mokomat häiritsevästi kun vain 25Hz taajuudella lamppua sytyttelevät.

Mielenkiintoista keskustelua kouluttamattoman ja vain vähän osaavan amatöörin näkökulmasta.

Sotketaanpa tilannetta hehkulamppuhimmentimellä. Oletetaan, että haluaisin himmentää tuollaista kynttelikköä enkä ollenkaan tietäisi, että laitteen sisuksissa on diodi (enkä tiennytkään ennen tätä päivää!).
Minkälainen valoshow seuraisi himmennyksestä, kun triac ensin pätkii siniaallosta osan pois ja seuraavana apajilla ruokailee se diodi? ONKO MAHDOLLISTA, ETTÄ HIMMENNIN VAURIOITUU??

himmentelijä kirjoitti:

Mielenkiintoista keskustelua kouluttamattoman ja vain vähän osaavan amatöörin näkökulmasta.

Sotketaanpa tilannetta hehkulamppuhimmentimellä. Oletetaan, että haluaisin himmentää tuollaista kynttelikköä enkä ollenkaan tietäisi, että laitteen sisuksissa on diodi (enkä tiennytkään ennen tätä päivää!).
Minkälainen valoshow seuraisi himmennyksestä, kun triac ensin pätkii siniaallosta osan pois ja seuraavana apajilla ruokailee se diodi? ONKO MAHDOLLISTA, ETTÄ HIMMENNIN VAURIOITUU??

Lue lisää

Triakkihimmennin tyypillisesti vaatii symmetrisen kuorman mutta jos laitat kaksi sarjaa pistokesuunnat vastakkain niin toimii hyvin.
Himmennin pienentää diodin läpimenevää puolijaksoa.Siis tyhjäaika oli diodilla 50% himmennin lisää jännitteetöntä aikaa 50 - 100%.

niin näitä on tehty siellä kesälahdella viimeksi joskus 80-luvulla tehdas lopetettu jo joskus silloin!! nykyään airamilla pelkkaa maahantuontia...

Muistui mieleeni: Tämähän on elektroniikan keskustelupalsta. Nuo energiansäästö (LED) lamput saa tuohon sarjaan sopiviksi, kun ottaa diodin pois sarjasta. Tällöin jännite lamppua kohti on 230/6 eli noin 40V. Noita uusia LED-lamppuja myydään 7 kpl pakkauksissa, hinta noin 7 eur/pakkaus. Kaikki vanhat lamput siis roskiin ja uudet tilalle, nämä uudet eivät ole yhteensopivia vanhojen lamppujen kanssa. Uusissa lampuisa on automaattinen jännitteenvalinta 5...55 V, eli samat lamput käyvät kaikkiin sarjoihin joissa on 5...24 lamppua.

"ja kyllä se lamppuun vaikuttava teho puoleen menee jos kerran puolet otetaan diodilla pois"

Menee kyllä mutta 20 V polttimot on väärät.

Kun polttimot on 3 wattisia, niiden vastus on 20^2/3 ohmia = 133.33... ohmia.

Ilman diodia niiden teho olisi siis (230 / 6)^2 /133.33.. W = 11 W.

Ja diodin kanssa 5.5 W eli roimasti yli 3 W. Jos ne lamput silti kestää pitkään, eivät liene oikeasti 20 voltille mitoitetut vaikkan niissä niin lukisikin.


Hassua kyllä että monet, mukaan lukien Airamin väki, ovat ihan oikein tajunneet että puolet se on mutta eivät ole hoksanneet ajatella mistä puolet.

Hassua ;) kirjoitti:

"ja kyllä se lamppuun vaikuttava teho puoleen menee jos kerran puolet otetaan diodilla pois"

Menee kyllä mutta 20 V polttimot on väärät.

Kun polttimot on 3 wattisia, niiden vastus on 20^2/3 ohmia = 133.33... ohmia.

Ilman diodia niiden teho olisi siis (230 / 6)^2 /133.33.. W = 11 W.

Ja diodin kanssa 5.5 W eli roimasti yli 3 W. Jos ne lamput silti kestää pitkään, eivät liene oikeasti 20 voltille mitoitetut vaikkan niissä niin lukisikin.


Hassua kyllä että monet, mukaan lukien Airamin väki, ovat ihan oikein tajunneet että puolet se on mutta eivät ole hoksanneet ajatella mistä puolet.

Lue lisää

Mikä on nyt ongelma ?

jos lamppu on 20V ja 3 W niin se on silloin sitä. ja kun noita laitetaan 6sarjaan, niin siihen voidaan vaikuttaa 120V jänitteellä ja tilanne pysyy samana.

virta pysyttelee 150 mA korvilla ja yhteisteho on tietenkin 120V x 0.15 A = 18 W eli 6x3 W.

mikä tässä on ongelmana ? käytännössä jännite jää hiukan allekin tuon, eli lievästi himmeänä palaa lamput.

Eli 230 kuudella lampulla tarkoittaa 38Voltin lamppuja, ja niille 3w teho tarkoittaa 481 ohmin vastuslukemaa, ja se kerrottuna kuudella, tekee taas 2888 ohmia, ja sen läpi ajettuna 230 V tekee taas 0,08 A josta saadaan teholukemaksi 38V x 0.08 A = 3.02 W, ja se kertaa kuus, on se sama 18 W.

Eli sellaista tämä Airamin sähköpolitiikka.

Resistansseja ei kannata kylmänä mittailla, ne ovat mitä ovat , ja tehot annetaan normaaleissa käyttöolosuhteissa, jota kautta vastuskin on haettava.

Wolframin ominaisvastus muuttuu paljon kun liikutaan lämpötila-alueella 20 - 2500 ast.C.

Siksi lamput rikkoutuvat just kylmäkäynnistyksessä, kun lanka on jo ohentunut epätasiaiseti, ja siihen kytketään kertalaakista koko jännite. virtapiikki katkaisee hehkulangan ja se on siinä.

Jälleen väärin!
"Jos jännitteestä leikataan toinen puolijakso pois putoaa _jännitteen_ tehollisarvo puoleen. Tällöin teho (P=UxI) putoaa n. _neljänteen_ osaan koska virtakin putoaa puoleen."

Ajattelepa nyt niin, että yksittäisen siniaaltopuolikkaan jännite x virta = teho ei muutu mihinkään. Näitä tehopaketteja tulee vain puolta, eli 50% vähemmän. Tässä ketjussa asia on jo selitetty. Jos et usko, niin tee mittauksia kalorimetrillä, kun toinen puoliaalto on leikattu pois. Yksinkertainen kalorimetri on vesilasi, kello ja lämpömittari! Ja jos äitis antaa jonain aamuna kouluevääksi yhden omenan kahden sijasta, niin onko se 50% vai 25% aikaisemmasta?

Harrastelijan erottaa ammattilaisesta siten, että tämäntyyppisissä kysymyksissä harrastelijalla ei ole riittäviä perustietoja oikean ratkaisun löytämiseksi.

Just think! kirjoitti:

Jälleen väärin!
"Jos jännitteestä leikataan toinen puolijakso pois putoaa _jännitteen_ tehollisarvo puoleen. Tällöin teho (P=UxI) putoaa n. _neljänteen_ osaan koska virtakin putoaa puoleen."

Ajattelepa nyt niin, että yksittäisen siniaaltopuolikkaan jännite x virta = teho ei muutu mihinkään. Näitä tehopaketteja tulee vain puolta, eli 50% vähemmän. Tässä ketjussa asia on jo selitetty. Jos et usko, niin tee mittauksia kalorimetrillä, kun toinen puoliaalto on leikattu pois. Yksinkertainen kalorimetri on vesilasi, kello ja lämpömittari! Ja jos äitis antaa jonain aamuna kouluevääksi yhden omenan kahden sijasta, niin onko se 50% vai 25% aikaisemmasta?

Harrastelijan erottaa ammattilaisesta siten, että tämäntyyppisissä kysymyksissä harrastelijalla ei ole riittäviä perustietoja oikean ratkaisun löytämiseksi.

Lue lisää

Joo, ajatusmoka.