Muoti-ilmiö vai oikeaa mielenkiintoa?

Itse olen kinnostunut enemmän kielestä ja kulttuurista, kuin mangasta ja animesta, yrittäen olla "J-Rokkari".

en tiedä mitään..kun olen omia polkujani tallannut ja toivon sen polun poikkeavan japaniin ;)

olen aina ollut kiinnostunut itämaista ja etenkin japanista, ja tämä manga/ anime harrastus on vain mukava bonus ;)

pidän paljon japanilaisesta ruosta, ja kulttuurista, samurai kulttuurista alkaen ;)

aion varmasti joskus japanin matkani vielä tehdä..tiedä siitä muoti ilmiöstä sitten...onhan niitä pissis ihquttajia läjä määrin täällä jotka ei oikeasti tiedä mitään vaikka niin usein tuntuvat kuvittelevankin...no näin minulla (^¤^)

En ole ikinä oikeen käsittänyt tätä asiaa. Että jotkut ihmiset kulkisivat muodin perässä, vaikka eivät itse asiasta pitäisivätkään kyseisestä asiasta. Mutta miksi ihmeessä joku tekee pakolla jotain, mistä ei ole kiinnostunut? Onko näin tosiaan? Ihmettelen suuresti.

Mutta kysymykseen. Olen itse kiinnostunut Japanista lähinnä maana. Kuten myös muistakin maista, esimerkiksi Uudesta-Seelannista. Mutta Japani on niin mielenkiintoinen. Kulttuuri, tavat, kieli ja eri paikat siellä. Eritoten sydämeni halajaa päästä näkemään Japanin uskomattoman kauniita maisemia. Sitä kaunista maaseutua ja kyliä. Kaupunkilomat eivät ole oikeen ikinä kiinnostaneet minua.

Ja mitä animeen ja mangaan tulee. Mangasta en ole koskaan kiinnostunut, mutta animesta olen aina. Rakastan animaatioita ja olen kakarasta asti katsonut niitä ja aivan varmasti katson vielä koko ikäni. Japanilaiset animaatiot vaan tarjoavat niin paljon enemmän vaihtoehtoja. Varsinkin fantasia aiheisia löytyy todella hyviä ja sellaisia, jotka täyttävät fantasia tarinoiden himoni.
Tässä jo jossain muussa keskustelussa ihmettelinkin. Suurin osa niistä piirretyistä joita pentuna tuli katsottua, olivat juuri animea. Joten yksinkertaisesti, Japanista nähtävästi tulee parhaimmat animaatiot. Samoin pelit.

Näin. Tässä taisikin olla sitten kaikki omalta osaltani.

Hassusti haksahdin juuri animeen ja sen myötä myös Japaniin vuoden 2002 syksyllä, eli vuosi pari ennen kuin mokoma muodostui ilmiöksi. Tähän tosin vaikutti *ihan pikkiriikkisen* myös se että avasin itselleni ensimmäisen laajakaistayhteyden tuolloin, joten sain vasta ensi kertaa kunnolla mahdollisuuksia animen katsomiseen... :)

on jo peruskouluajoilta kiinnostanut aikalailla 1500-1900 luvun välin jäävät ajanjaksot kiinan ja japanin historiasta. kolonialismin vaikutukset ja eteenkin niin kiinan kuin japanin suursukujen hierarkia.

harmi vaan kun animet on yleensä vedetty överiksi väärään suuntaan (eli kauemmaksi todellisuutta) missä vähänkään on viittauksia samuraihin tai suurperheisiin eteenkin Edo ajalta. tosin tästä poiketen Bakumatu Kikansetsu Irohanihoheto on ainut anime jossa ei kaunistella niin paljoa asioita vaan annetaan vähän todenmukaisempi kuva historian osalta.

kiinnostaa Japanin kulttuuri ja historia, loistavat japanilaiset elokuvat, mahtava japanilainen musiikki (perinteisestä enkaista yms. nykypäivän Japanin musiikkiin), Japanin kaunis luonto kiinnostaa tietysti myös, ja mielelläni viettäisin eläkepäiviäni Japaninmaalla vaikkapa jossain buddhalaistemppelissä. Tietysti myös haluaisin käydä katsomassa jotain japanilaisia shintolaismenojakin :) Ja toki ei saa unohtaa japanilaisia ruokia jotka ovat herkkua!
Animaatio ja mangat kiinnostaa ja kyllähän se muoti taiteena silmiä hivelee vaikken sellaista itse harrasta :) Mielelläni katselisin Suomen katukuvassa vaikkapa j-rokkarin näköisiä ihmisiä. Olisi vaihtelua tuohon ainaiseen hiphoppari/hevari/gootti/punkkari/teini-pukeutumiseen.
Toivottavasti mitään ei nyt unohtunut listalta.

ikinä jaksanut ymmärtää, miten kukaan voi pitää mistään siksi, että se on "muoti-ilmiö". Siis väkisinkö tuossa uskotellaan itselle, että jotakin asiaa vain täytyy sillä hetkellä fanittaa? Vielä omituisemmalta se kuulostaa, kun kyseessä on jokin maa...eh.

Ja kun nyt tällä palstalla kysyt, niin eihän animen seuraaminenkaan välttämättä tarkoita, että olisi samalla kiinnostunut Japanista. Itse ainakin näen sen vain tietyntyylisenä animaationa (tai jopa yleisemmin sarjoina ja elokuvina) ilman mitään velvoitetta välittää muusta aiheeseen liittyvästä. ;)

japani kiinnostaa ja on kiinnostanut minua nyt ja aina!

...en ole ihan varma. Olin kyllä kiinnostunut animeista ja Japanin kulttuurista jo ennen tätä muotivillitystä. Mutta sen iskettyä aloitin kuitenkin animen katselun netistä(ennen ostelin DVDeitä). Ja mangaakin aloin lueskella vasta sitten.

Kai sitä siis voisi sanoa, että minä olen tämän Japanimuodin mukana tullut animeen ja mangaan... Mutta minä en(ainakaan omasta mielestäni) yritä päteä tiedoillani. Enkä muutenkaan "ihkuta" animea. Melkein kukaan ei edes koulussani tiedä, että katselen animea. Se ei siis näy minusta ulospäin, en kanna Hello Kitty tai muitakaan Japanituotteita. Enkä missään nimessä pukeudu Japanilaisen katumuodin mukaan!! Se ei sopisi minulle yhtään!

Niin, en ehkä itse osaa määritellä täysin tulinko todella muodin mukana. Mutta eipä sillä niin väliäkään ole minulle. :)

Olen ollut kiinnostunut japanista yläasteen lopulta lähtien. Siis yli 15 vuotta.

joskus tuntuu tyhmältä jos jossain paikassa olen minä ja "about" kaksi tusinaa 12-14 vuotiasta.

Toisaalta voihan muotikin johtaa elinikäiseen harrastukseen, joten TERVE TULOA ! =)

Taitaa tuo muoti ilmiö olla suurimmaksi osaksi ihmisten japanin kiinnostuksen takana tai ainakin animen ja sarjakuvien osalta. No joo ehkä kaikki kuitenkin haluavat sanoa että ovat kiinnostuneet japanista ennenkuin ovat nähneet aminea tai mangaa...
Niin tai näin tuntuu ehkä kornilta sanoa itsestä mitään mutta japanin kulttuuri ei kiinnosta pätkääkään tai maa itsenään. Rahaa vain pystyy tekemään tuolla suunnalla maailmaa...

Tunnustan, että ensisijaisesti olen kiinnostunut mangasta (ja siinä sivussa animesta ym. aiheeseen liittyvästä), ollut jo pitkän aikaa.

Sitten japanin kielestä, vaikka kieltämättä ilman mangaa sen opiskelua ei olisi ehkä tullut jatkettua alkeita pidemmälle.

Kyllä Japani ja sen kulttuuri kiinnostaa muutenkin ja haluaisin käydä siellä uudelleen, mutta en kuitenkaan fanita kaikkea japanilaista; katumuoti tai musiikki mua ei erityisemmin kiinnosta, en ole kiinnostunut ikebanasta sen kummemmin kuin muustakaan kukkien sidonnasta, ja tulevaisuus vaikkapa Japanin kulttuurin ja historian tutkijana kuulostaisi harvinaisen tylsältä.

Silti japanilainen kulttuuri ja elämäntapa tuntuu suomalaisesta jotenkin enemmän omalta kuin vaikka latinalaisamerikkalainen tjsp.

Anime / Manga on viihdettä siinä missä muutkin elokuvat ja sarjakuvat. Oikea mielenkiinto kohdistuu mielenkiintoisimpiin sarjoihin. Japani on muotia, mitäs sitä kiistämään, omasta mielestäni se voisi olla ihan kiva matkakohdekin. Noh miten muuten, japanin historia ei kiinnosta oikeasti pätkääkään, vihaan uskontoja, kielipääni ei ole mikään erityisen hyvä joten japania en aio opetella, ellen sitten jotain peruskurssia käy. Japanilainen ruoka on pahaa. Pari lempiyhtyettä ovat japanilaisia, ja keräilen levyjä yms, niitä ei saa suomesta joten joitain joutuu japanilaisten kautta metsästää. Suurin osa lempipeleistä yms tulee japanista (mm. nintendon pelit, final fantasy sarja yms). Eli minulla ei ole kamalan paljoa maahan itseensä mielenkiintoa, mutta tuontitavaraan ja viihteeseen on.

Onhan toki totta, että nykyään tämä Japanin suosio on lähinnä vain muoti-ilmiö, joka ilmenee varsinkin tyttöjen pukeutumisessa ja myös huudetaan tämän japanilaisen musiikkialan yrityksen, Kawain, nimeä. Enkä sano tätä mitenkään pahalla tai väitä että se on huono homma, mutta asia vain on niin.

Omat kokemukset Japanista on toistaiseksi aikalailla kytköksissä mangaan ja animeen (yllätys, yllätys ;P), sekä uskontoihin, "ruokakulttuuriin" ja tapoihin yleensä. Ala-asteelta lähtien (Shiro on nykyään niin "ahkera" abiturientti :D) varsinkin tavat ovat tulleet tutuiksi. Vihdoin ja viimein edellisenä keväänä pääsin käymään paikan päällä ja kokemus oli kyllä ikimuistoinen! :) Suosittelen kaikille, oli sitten kiinnostunut Japanista jo entuudestaan tai sitten ei.