Miten kaikki alkoi?

Mistähän löytyisi kreationistien vastauksia?

Maailmankaikkeuden mahdollinen alku ei mitenkään kuitenkaan liity evoluutioteoriaan joten ihmettelen miksi juuri evolutionistien pitäisi vastata..
---

Kyllä, kressut ovat tarjonneet vastauksia, mitkä perustuvat omaan uskomukseen. Tosin ongelmana on se, ettei kreationistit ole mikään homogeeninen ryhmä vaan on esim. muslimikreationisteja ja kristittyjen joukossa on hyvin erilaisia kreationistisia ryhmiä ja nämä väittämät menevät todella pahasti ristiin.

Sääli, ettei näitä tiettyjä kreationistisia näkemyksiä voida perustella havainnoilla, koska havainnot ovat näitä näkemyksiä vastaan. Esimerkiksi kreationistinen näkemys, missä maailman katsotaan olevan nuori.

vastausta odottava kirjoitti:

Mistähän löytyisi kreationistien vastauksia?

Veikkaan, että hän vastaisi tyyliin: Raamatussa. Hän ei tosin todennäköisesti mainitsisi siitä, että erilaisia kristillisiä kreationistisia kuppikuntia on useita; esim. osa väittää, että Raamatun mukaan maailma on vanha ja yksi osa väittää, että Raamatun mukaan maailma on nuori.
---

Olen koittanut saada selvyyttä siihen, että miten vanha maailma on SUP:n mielestä ja mitkä käytännön havainnot tukevat tuota kyseistä ikämäärettä; toistaiseksi laihoin tuloksin. Hän pitää maailmaa nuorena, muttei 6000 vuotta vanhana (ehkä noin 10000 vuotta vanhana, siitä huolimatta, että tietyt löydetyt kasvit ovat yli 20000 vuotta vanhoja..).

---

Erilaisilla kristillisillä kreationisteilla on esittää vastauksia, muttei juuri muuta perusteluita kuin Raamattu, valehtelu, vääristely ja mielivaltainen logiikka.

Jälkimmäisestä on hyvä esimerkki kakkossivulle pudonnut keskustelu opaaleista: Siinä kressu kirjoitti, että vuosimiljardit kyseenalaistuivat kun opaaleja onnistuttiin valmistamaan suhteellisen nopeasti.

Ilmeisesti kyseisen kreationistin mielestä tuo osoittaisi, ettei luonnossa olevat opaalit olisi välttämättä vanhoja ja perustelu vanhalle Maalle olisi kumottu. Samanlaisia väittämiä YEC-uskovaiset esittää esim. hiilelle ja öljylle.

Sitten tietysti ollaan hiljaa kun kysytään, että missäpäin maailmaa vallitsee luonnontilassa nämä olosuhteet, missä voi näitä tiettyjä aineita syntyä nopeasti! Aivan, kyseisiä olosuhteita ei vallitse luonnossa missään; luonnossa vallitsee olosuhteet, missä nuo aineet muodostuvat hitaasti..ja nuo olosuhteet ovat nekin kehittyneet hitaasti.

Tämä ystävämme 'sydämmen usko pelastaa' tosin heitti hatusta, että ennen vedenpaisumusta [mille ei ole tarjottavana todisteita..] ja vedenpaisumuksen aikaan olisi vallinnut tuollaiset olosuhteet.

Tietenkään SUP ei sitten tarjonnut yhtään mitään todisteita väittämilleen eikä selittänyt mikä mekanismi aiheutti kyseiset olosuhteet tai mikä mekanismi poisti kyseiset olosuhteet. Ilmeisesti hänen mielestään päästä heitetyt väittämät ovat päteviä vaihtoehtoja..

Kimnice kirjoitti:

Maailmankaikkeuden mahdollinen alku ei mitenkään kuitenkaan liity evoluutioteoriaan joten ihmettelen miksi juuri evolutionistien pitäisi vastata..
---

Kyllä, kressut ovat tarjonneet vastauksia, mitkä perustuvat omaan uskomukseen. Tosin ongelmana on se, ettei kreationistit ole mikään homogeeninen ryhmä vaan on esim. muslimikreationisteja ja kristittyjen joukossa on hyvin erilaisia kreationistisia ryhmiä ja nämä väittämät menevät todella pahasti ristiin.

Sääli, ettei näitä tiettyjä kreationistisia näkemyksiä voida perustella havainnoilla, koska havainnot ovat näitä näkemyksiä vastaan. Esimerkiksi kreationistinen näkemys, missä maailman katsotaan olevan nuori.

Lue lisää

Joten olisikos teidän vuoro vastata kysymykseen.



Laitampa sinulle tähän oman kysymyksen johon odotan innolla vastausta.

Miten mielestäsi ovat hiidenkirnut syntyneet ?

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

Joten olisikos teidän vuoro vastata kysymykseen.



Laitampa sinulle tähän oman kysymyksen johon odotan innolla vastausta.

Miten mielestäsi ovat hiidenkirnut syntyneet ?

Lue lisää

Ensinnäkin evolutionistit ja muut ovat täällä palstalla aika monta kertaa vastanneet maailmankaikkeuden synnystä. Eli todennäköisimmin maailmankaikkeus syntyi big bangissa, kuten syntyi käsite aikakin joten ei ole olemassa hetkeä jolloin maailma ei olisi ollut olemassa. Big bang-teorialle on löytynyt joitain sen ennustamia asioita kuten taustasäteily ja viimeisimpänä on tehty suora havainto pimeästä aineesta.

Hiidenkirnut:
Ne syntyivät jääkauden (jostain syystä hyväksyt, että on tapahtunut yksi jääkausi muttet useaa..siitä huolimatta, että näistä muista jääkausista on samanlaisia todisteita kuin hyväksymästäsi jääkaudesta) loppuvaiheissa sulamisvesien ansiosta. Sulamisveden aiheuttama virtaus on pyörittänyt jauhinkiveä jolloin on syntynyt melko symmetrisiä kuoppia. Mainittakoon, että useimmissa tapauksissa on se jauhinkivi säilynyt kuopan pohjalla todistamaan tapahtumasta.

Kimnice kirjoitti:

Ensinnäkin evolutionistit ja muut ovat täällä palstalla aika monta kertaa vastanneet maailmankaikkeuden synnystä. Eli todennäköisimmin maailmankaikkeus syntyi big bangissa, kuten syntyi käsite aikakin joten ei ole olemassa hetkeä jolloin maailma ei olisi ollut olemassa. Big bang-teorialle on löytynyt joitain sen ennustamia asioita kuten taustasäteily ja viimeisimpänä on tehty suora havainto pimeästä aineesta.

Hiidenkirnut:
Ne syntyivät jääkauden (jostain syystä hyväksyt, että on tapahtunut yksi jääkausi muttet useaa..siitä huolimatta, että näistä muista jääkausista on samanlaisia todisteita kuin hyväksymästäsi jääkaudesta) loppuvaiheissa sulamisvesien ansiosta. Sulamisveden aiheuttama virtaus on pyörittänyt jauhinkiveä jolloin on syntynyt melko symmetrisiä kuoppia. Mainittakoon, että useimmissa tapauksissa on se jauhinkivi säilynyt kuopan pohjalla todistamaan tapahtumasta.

Lue lisää

Voi pyöriä syvällä kuopassa veden voimasta ? Epäilyttävää, sangen epäilyttävää.

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

Voi pyöriä syvällä kuopassa veden voimasta ? Epäilyttävää, sangen epäilyttävää.

Riippuu veden voimasta ja tilanteesta miten suuri kitka tuossa syntyy..yksinkertaista fysiikkaa.

Sinä tietysti voit kuitenkin hyväksyä suoralta istumalta, että veden voima kykenisi vuodessa tekemään Grand Canyonin kaltaisen aukon kivimassaan, muttet voi uskoa, että veden voima on voinut pyörittää parin metrin kokoisia kiviä..

Kimnice kirjoitti:

Riippuu veden voimasta ja tilanteesta miten suuri kitka tuossa syntyy..yksinkertaista fysiikkaa.

Sinä tietysti voit kuitenkin hyväksyä suoralta istumalta, että veden voima kykenisi vuodessa tekemään Grand Canyonin kaltaisen aukon kivimassaan, muttet voi uskoa, että veden voima on voinut pyörittää parin metrin kokoisia kiviä..

Lue lisää

että suurin osa noista hiidenkirnuista on ollut tyhjiä ?

***Riippuu veden voimasta ja tilanteesta miten suuri kitka tuossa syntyy..yksinkertaista fysiikkaa.***

Melkoisen kova saa olla veden virtaus, että kivi alkaa pyöriä mukana. Enneminkin siinä käy niin, että tuo vedenvoima kuluttaa tuon kiven, kuin että pyörittää sitä mukanaan.

Olen nähnyt monia kanjoneita mitkä ovat syntyneet veden syövyttävän voiman ansiosta, mutten vielä ensimäistäkään, minkä voisimme todistaa kiven syövyttämäksi/hiomaksi.

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

että suurin osa noista hiidenkirnuista on ollut tyhjiä ?

***Riippuu veden voimasta ja tilanteesta miten suuri kitka tuossa syntyy..yksinkertaista fysiikkaa.***

Melkoisen kova saa olla veden virtaus, että kivi alkaa pyöriä mukana. Enneminkin siinä käy niin, että tuo vedenvoima kuluttaa tuon kiven, kuin että pyörittää sitä mukanaan.

Olen nähnyt monia kanjoneita mitkä ovat syntyneet veden syövyttävän voiman ansiosta, mutten vielä ensimäistäkään, minkä voisimme todistaa kiven syövyttämäksi/hiomaksi.

Lue lisää

"että suurin osa noista hiidenkirnuista on ollut tyhjiä ?"
Tiedän. Siksi en ole väittänytkään, että jauhinkiviä löytyisi kaikista näistä hiidenkirnuista.

"Melkoisen kova saa olla veden virtaus, että kivi alkaa pyöriä mukana. Enneminkin siinä käy niin, että tuo vedenvoima kuluttaa tuon kiven, kuin että pyörittää sitä mukanaan."
Riippuu kivestä ja vedenvoimasta. Kallio tuskin lähtee mukaan, mutta irtokivien kohdalla kyse on vain tarvittavasta veden voimasta.

Kannattaa käydä Physicumissa, Helsingin Yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen kampuksen fysiikan-osastolla. Siellä ainakin pari vuotta sitten oli aulassa suihkulähde, missä iso kivi (veikkaisin, että 80cm halkaisijaltaan) pyörii veden ansiosta..

http://www.finstone.com/refet/erikoistuote/sopalloghy.jpg
Kivi on pyöreä, mutta toisaalta veden voimakkuus on erittäin pieni myöskin

"Olen nähnyt monia kanjoneita mitkä ovat syntyneet veden syövyttävän voiman ansiosta, mutten vielä ensimäistäkään, minkä voisimme todistaa kiven syövyttämäksi/hiomaksi."
Paitsi hiidenkirnut. Sinun ainut perustelu todisteita vastaan on se, että kyseinen syntytapa kuulostaa sinun mielestä omituiselta.

Kerroppas mitä kallioita tiedät? Tietysti yleistä tietoa on, ettei Grand Canyon ainakaan syntynyt vedenpaisumuksen kaltaisessa tapahtumassa joten ainakaan siitä et puhu..

Kimnice kirjoitti:

"että suurin osa noista hiidenkirnuista on ollut tyhjiä ?"
Tiedän. Siksi en ole väittänytkään, että jauhinkiviä löytyisi kaikista näistä hiidenkirnuista.

"Melkoisen kova saa olla veden virtaus, että kivi alkaa pyöriä mukana. Enneminkin siinä käy niin, että tuo vedenvoima kuluttaa tuon kiven, kuin että pyörittää sitä mukanaan."
Riippuu kivestä ja vedenvoimasta. Kallio tuskin lähtee mukaan, mutta irtokivien kohdalla kyse on vain tarvittavasta veden voimasta.

Kannattaa käydä Physicumissa, Helsingin Yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen kampuksen fysiikan-osastolla. Siellä ainakin pari vuotta sitten oli aulassa suihkulähde, missä iso kivi (veikkaisin, että 80cm halkaisijaltaan) pyörii veden ansiosta..

http://www.finstone.com/refet/erikoistuote/sopalloghy.jpg
Kivi on pyöreä, mutta toisaalta veden voimakkuus on erittäin pieni myöskin

"Olen nähnyt monia kanjoneita mitkä ovat syntyneet veden syövyttävän voiman ansiosta, mutten vielä ensimäistäkään, minkä voisimme todistaa kiven syövyttämäksi/hiomaksi."
Paitsi hiidenkirnut. Sinun ainut perustelu todisteita vastaan on se, että kyseinen syntytapa kuulostaa sinun mielestä omituiselta.

Kerroppas mitä kallioita tiedät? Tietysti yleistä tietoa on, ettei Grand Canyon ainakaan syntynyt vedenpaisumuksen kaltaisessa tapahtumassa joten ainakaan siitä et puhu..

Lue lisää

Ensinäkin se on täysin pyöreä ja sileä, sileällä lautasmaisella alustalla.

Vedenalla ollessa karkea kivimurikka jarruttaa kummasti, mitä syvemmällä se on, sen enemmän se jarrutaa.

Kiviä hiotaessa ei käytetä kiveä vaan se hiotaan vedellä. Vesi hioo kiveä, joten oletan myös hiidenkirnujen tulleet vedenpaisumuksen aikaan kovalla paineella virranneen veden voimasta.

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

Ensinäkin se on täysin pyöreä ja sileä, sileällä lautasmaisella alustalla.

Vedenalla ollessa karkea kivimurikka jarruttaa kummasti, mitä syvemmällä se on, sen enemmän se jarrutaa.

Kiviä hiotaessa ei käytetä kiveä vaan se hiotaan vedellä. Vesi hioo kiveä, joten oletan myös hiidenkirnujen tulleet vedenpaisumuksen aikaan kovalla paineella virranneen veden voimasta.

Lue lisää

"Ensinäkin se on täysin pyöreä ja sileä, sileällä lautasmaisella alustalla. "
Se oli vain esimerkkitapaus; tietyissä tapauksissa kivi pyörii vedenvirtauksesta johtuen. Kuten mainitsin, niin tuo kivi oli pyöreä, mutta toisaalta taas vedenvoimakkuus oli melko pieni.
--

Kerro miten se vesi tekee kuopan tuossa tilanteessa ja mihin tutkimukseen kyseinen näkemys perustuu? Miten se vesi joka virtasi teki pystysuorat kuopat..

Ihan mielenkiinnolla odottelen sinun glasiaaligeologiaa kumoavaa malliasi :). Ehkä sinun pitäisi mennä kertomaan mallisi geologiaa opettaville professoreille :D
---

Noh odotan sinun malliasi ja ennenkaikkea malliasi tukevia tutkimuksia joita laitat mallisi lähteeksi. En usko, että sinä oikeasti menet päästäsi keksimään jonkin kivalta kuulostavan mallin ilman näyttöä.

Laitan tuon jälkeen sitten tekstiä siitä, miten glasiaaligeologia väittää hiidenkirnujen syntyvän.

Kimnice kirjoitti:

"Ensinäkin se on täysin pyöreä ja sileä, sileällä lautasmaisella alustalla. "
Se oli vain esimerkkitapaus; tietyissä tapauksissa kivi pyörii vedenvirtauksesta johtuen. Kuten mainitsin, niin tuo kivi oli pyöreä, mutta toisaalta taas vedenvoimakkuus oli melko pieni.
--

Kerro miten se vesi tekee kuopan tuossa tilanteessa ja mihin tutkimukseen kyseinen näkemys perustuu? Miten se vesi joka virtasi teki pystysuorat kuopat..

Ihan mielenkiinnolla odottelen sinun glasiaaligeologiaa kumoavaa malliasi :). Ehkä sinun pitäisi mennä kertomaan mallisi geologiaa opettaville professoreille :D
---

Noh odotan sinun malliasi ja ennenkaikkea malliasi tukevia tutkimuksia joita laitat mallisi lähteeksi. En usko, että sinä oikeasti menet päästäsi keksimään jonkin kivalta kuulostavan mallin ilman näyttöä.

Laitan tuon jälkeen sitten tekstiä siitä, miten glasiaaligeologia väittää hiidenkirnujen syntyvän.

Lue lisää

suomeksi kiitos. En viitsi käänellä. Lyhyenä kiitos.

Edellenkin väitän, ettei hiidenkirnut voi syntyä kivenmurikan ja vedenansiosta. Kivi ei pyöri vedenalla. Toisekseen jos kivet pyörisivät vedenpaineesta vedenalla, niin kait meille tulisi kokoajan lisää hiidenkirnuja. Mutta kun ei, niin jokin silloin mättää...

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

Joten olisikos teidän vuoro vastata kysymykseen.



Laitampa sinulle tähän oman kysymyksen johon odotan innolla vastausta.

Miten mielestäsi ovat hiidenkirnut syntyneet ?

Lue lisää

Suuri taikuri teki ne!!

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

suomeksi kiitos. En viitsi käänellä. Lyhyenä kiitos.

Edellenkin väitän, ettei hiidenkirnut voi syntyä kivenmurikan ja vedenansiosta. Kivi ei pyöri vedenalla. Toisekseen jos kivet pyörisivät vedenpaineesta vedenalla, niin kait meille tulisi kokoajan lisää hiidenkirnuja. Mutta kun ei, niin jokin silloin mättää...

Lue lisää

Se on hienoa, kun mutuilet yhä ilman perusteluita. Sinänsä annoin jo vihjeen kun puhuin glasiaaligeologiasta.

Laitetaan ekana linkki missä on kokojuttu [Kannattaa etsiä, koska tuo on 33 sivua pitkä pdf]: http://cc.oulu.fi/~geolwww/dokumentit/Glasiaaligeologia2.pdf

Tuota on aika vaikeaa referoida jättämättä tärkeämpiä juttuja pois (ei ole kovin yksinkertainen asia).

- jäätikköjään lämpötila riippuu lämmöstä, joka johtuu 1) jäätikön pinnasta (säteily, firn, vesi) 2) jäätikön pohjalta (geoterminen lämpö) 3) jäätikön sisältä (sisäinen jännitys ja hierto ns. internal friction)

Vettä muodostavat prosessit
- pinnan sulaminen (auringon säteily tärkein, myös turbulenttien virtauksien lämpövuot, tiivistymisessä ja jäätymisestä vapautuva latentti lämpö), geoterminen lämpö, mekaaninen lämpö (nopean deformaation aikana), sade, pohjavesi ja jään päälle laskevat joet

- pääosa jäätikköjen vedestä kulkeutuu tunneliverkostojen kautta jäätikön pohjalle

- talviaikana jäätikköjoessa on myös virtaus, jonka on todettu vastaavan veden määrää, joka syntyy geotermisen ja hankauksesta vapautuneen lämmön sulattaessa jäätä.

- vesi jäätikön pohjalla virtaa pääasiassa tunneleissa, onkaloissa, onkaloverkostoissa ja pohjalla olevissa Weertmanin kalvoissa

Lisäksi on mainittu siitä, että näiden subglasiaalisten jokien sedimenttikuorma ja virtausnopeus ovat varsin suuria. Periaatteessa kivi ei pääse pyörimään vapaasti esim. jokea pitkin eteenpäin kun kyse on interglasiaalisesta joesta.

Kimnice kirjoitti:

Se on hienoa, kun mutuilet yhä ilman perusteluita. Sinänsä annoin jo vihjeen kun puhuin glasiaaligeologiasta.

Laitetaan ekana linkki missä on kokojuttu [Kannattaa etsiä, koska tuo on 33 sivua pitkä pdf]: http://cc.oulu.fi/~geolwww/dokumentit/Glasiaaligeologia2.pdf

Tuota on aika vaikeaa referoida jättämättä tärkeämpiä juttuja pois (ei ole kovin yksinkertainen asia).

- jäätikköjään lämpötila riippuu lämmöstä, joka johtuu 1) jäätikön pinnasta (säteily, firn, vesi) 2) jäätikön pohjalta (geoterminen lämpö) 3) jäätikön sisältä (sisäinen jännitys ja hierto ns. internal friction)

Vettä muodostavat prosessit
- pinnan sulaminen (auringon säteily tärkein, myös turbulenttien virtauksien lämpövuot, tiivistymisessä ja jäätymisestä vapautuva latentti lämpö), geoterminen lämpö, mekaaninen lämpö (nopean deformaation aikana), sade, pohjavesi ja jään päälle laskevat joet

- pääosa jäätikköjen vedestä kulkeutuu tunneliverkostojen kautta jäätikön pohjalle

- talviaikana jäätikköjoessa on myös virtaus, jonka on todettu vastaavan veden määrää, joka syntyy geotermisen ja hankauksesta vapautuneen lämmön sulattaessa jäätä.

- vesi jäätikön pohjalla virtaa pääasiassa tunneleissa, onkaloissa, onkaloverkostoissa ja pohjalla olevissa Weertmanin kalvoissa

Lisäksi on mainittu siitä, että näiden subglasiaalisten jokien sedimenttikuorma ja virtausnopeus ovat varsin suuria. Periaatteessa kivi ei pääse pyörimään vapaasti esim. jokea pitkin eteenpäin kun kyse on interglasiaalisesta joesta.

Lue lisää

http://www.erapalvelu.com/info_hiidenkirnut.php

Tuota on vaikea referoida, kun se on jo referoidussa muodossa kansankielellä.

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

suomeksi kiitos. En viitsi käänellä. Lyhyenä kiitos.

Edellenkin väitän, ettei hiidenkirnut voi syntyä kivenmurikan ja vedenansiosta. Kivi ei pyöri vedenalla. Toisekseen jos kivet pyörisivät vedenpaineesta vedenalla, niin kait meille tulisi kokoajan lisää hiidenkirnuja. Mutta kun ei, niin jokin silloin mättää...

Lue lisää

Hiidenkirnuja syntyy nykyäänkin sulavien jäätiköiden alla.

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

Joten olisikos teidän vuoro vastata kysymykseen.



Laitampa sinulle tähän oman kysymyksen johon odotan innolla vastausta.

Miten mielestäsi ovat hiidenkirnut syntyneet ?

Lue lisää

Jumala on ne tietenkin ihan itse omin kätösin käynyt poraamassa peruskallioon jättilaismäisellä kiviporalla.

Kimnice kirjoitti:

http://www.erapalvelu.com/info_hiidenkirnut.php

Tuota on vaikea referoida, kun se on jo referoidussa muodossa kansankielellä.

Lue lisää

Opiskeluaikoinani olin töissä yrityksessä,
jossa hiottiin eri kivilaatuja (graniitteja,
marmoria jne) keittiötasoja ja hautakivia varten.

Kivien hionnassa käytettiin erilaisia keinoja,
riippuen siitä, kuinka hienoa pintaa haluttiin
loppututlokseksi.

Pelkällä vedellä hiottaessa paineen tulee olla
hirvittävä. Usein käytetty keino on yhdistelmä
vedestä ja erilaatuisista hiekkapapereista,
karkeammasta hienompilaatuiseen.

Tästä tuli mieleeni, että onko niiden hiidenkirnujen
"kivien" välttämättä tarvinnutkaan olla suuria
irtolohkareita, jos virtaus on kestänyt tarpeeksi
kauan. Jonkin aikaa se lienee kestänyt, jos
oletetaan peittävän jääkerroksen paksuudeksi X km.

On kenties mahdollista, että sora (tai hiekka)
pyöriessään veden mukana voisi olla jopa tehokkaampi
kuin suuret irtolohkareet.

Lisäksi, jos hiidenkirnut ovat muodostuneet
paikkoihin joissa vesi on valunut korkealta
(aurinko lienee sulattanut jäätikön pintaa ylhäältäpäin),
alaspäin kulkevan veden pyörivä liike johtuen
maapallon pyörimisestä on selviö. Tämän voi
kokeilla kotonakin. Lisäksi, kilometrien
paksuinen jää on jo itsessään sisältänyt erilaista
maa-ainesta, joten esim hiekka ja sora ovat
voineet pyöriä kilometrien korkeudelta saakka
ja sitä olisi kerääntynyt kirnun pohjalle
koko ajan lisää. Pysähtymättä valuva vesi olisi
pitänyt pohjalla olevan maa-aineksen jatkuvassa
liikkeessä ja se hioisi ympäröivää kalliota.

Veden pyörimisnopeuden voi uskoakseni laskea,
jos tiedetään kuinka korkealta se on valunut.
Vauhdin, veden massan ja erilaatuisten/painoisten
maa-ainesmäärien (hiekkaa, soraa, kiviä) kanssa
voidaan kenties esittää arvioita siitä, kuinka
kauan jonkun tietyn kirnun muodostuminen on
voinut kestää.

Tämä on oma hypoteesini ja täysin vahvistamaton,
joten en aiokaan väittää sitä todellisuudeksi.
Sitä voidaan kuitenkin ehkäpä ylläolevin tavoin
perustella.

Kimnice kirjoitti:

http://www.erapalvelu.com/info_hiidenkirnut.php

Tuota on vaikea referoida, kun se on jo referoidussa muodossa kansankielellä.

Lue lisää

kolmen kilometrinpaksuinen jää tarvitsisi 12 km:ä lunta jäätyäkseen.

1. mistä tuo lumi tuli ?

2. Miten aurinko voi aikansaada sulaamista korkealla yläilmastossa kun siellä on aina pakkasta ?

3. Miksi tuo kivenmurikka olisi jäänyt paikalleen pyörimään ?

Jos kivi pyöri oletetun jäämassan alla, niin jäänpaino olisi estänyt sitä pyörimästä.

Tutustun tuohon toiseen linkkiisi illemmalla kun tulen kotiin.

Siunattua päivää.

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

kolmen kilometrinpaksuinen jää tarvitsisi 12 km:ä lunta jäätyäkseen.

1. mistä tuo lumi tuli ?

2. Miten aurinko voi aikansaada sulaamista korkealla yläilmastossa kun siellä on aina pakkasta ?

3. Miksi tuo kivenmurikka olisi jäänyt paikalleen pyörimään ?

Jos kivi pyöri oletetun jäämassan alla, niin jäänpaino olisi estänyt sitä pyörimästä.

Tutustun tuohon toiseen linkkiisi illemmalla kun tulen kotiin.

Siunattua päivää.

Lue lisää

"1. mistä tuo lumi tuli ? "
Lumisateista esimerkiksi. Sinä ainakin ennen pidit jääkautta todellisena tapahtumana. Jääkausi ei todellakaan syntynyt nopeasti, eikä päättynytkään nopeasti.

"2. Miten aurinko voi aikansaada sulaamista korkealla yläilmastossa kun siellä on aina pakkasta?"
Toisekseen hiidenkirnuja syntyi mannerjäätiköiden reuna-alueilla, mitkä eivät olleet paria kilometriä paksuudeltaan.

"3. Miksi tuo kivenmurikka olisi jäänyt paikalleen pyörimään ? "
Esimerkiksi hieman seuraavassa kappaleessasi esittämän seikan takia.

Jään alla oli sulavesikerrostuma (esim. Etelämantereella on ensin jääkerrostuma, sitten sulavesikerrostuma ja sitten kalliota) missä oli voimakkaita virtauksia ja sedimenttikuormaa oli kohtuu paljon. Kivet eivät päässeet pyörimään vapaasti jään painon takia,mutta pääsivät rouhimaan paikallaan. Lisäksi sulamisvesitunneleissa syntyi veteen melkoisia pyörteitä.

Glasiaaligeologia on erittäin monimutkaista geologiaa, mutta esim. hiidenkirnuja syntyy nykyäänkin.

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

kolmen kilometrinpaksuinen jää tarvitsisi 12 km:ä lunta jäätyäkseen.

1. mistä tuo lumi tuli ?

2. Miten aurinko voi aikansaada sulaamista korkealla yläilmastossa kun siellä on aina pakkasta ?

3. Miksi tuo kivenmurikka olisi jäänyt paikalleen pyörimään ?

Jos kivi pyöri oletetun jäämassan alla, niin jäänpaino olisi estänyt sitä pyörimästä.

Tutustun tuohon toiseen linkkiisi illemmalla kun tulen kotiin.

Siunattua päivää.

Lue lisää

Vähän vaikuttaa, että edes peruskoulun fysiikan oppimäärää ei ole tullut suoritettua...

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

Ensinäkin se on täysin pyöreä ja sileä, sileällä lautasmaisella alustalla.

Vedenalla ollessa karkea kivimurikka jarruttaa kummasti, mitä syvemmällä se on, sen enemmän se jarrutaa.

Kiviä hiotaessa ei käytetä kiveä vaan se hiotaan vedellä. Vesi hioo kiveä, joten oletan myös hiidenkirnujen tulleet vedenpaisumuksen aikaan kovalla paineella virranneen veden voimasta.

Lue lisää

>>>Vesi hioo kiveä, joten oletan myös hiidenkirnujen tulleet vedenpaisumuksen aikaan kovalla paineella virranneen veden voimasta.

Kimnice kirjoitti:

"1. mistä tuo lumi tuli ? "
Lumisateista esimerkiksi. Sinä ainakin ennen pidit jääkautta todellisena tapahtumana. Jääkausi ei todellakaan syntynyt nopeasti, eikä päättynytkään nopeasti.

"2. Miten aurinko voi aikansaada sulaamista korkealla yläilmastossa kun siellä on aina pakkasta?"
Toisekseen hiidenkirnuja syntyi mannerjäätiköiden reuna-alueilla, mitkä eivät olleet paria kilometriä paksuudeltaan.

"3. Miksi tuo kivenmurikka olisi jäänyt paikalleen pyörimään ? "
Esimerkiksi hieman seuraavassa kappaleessasi esittämän seikan takia.

Jään alla oli sulavesikerrostuma (esim. Etelämantereella on ensin jääkerrostuma, sitten sulavesikerrostuma ja sitten kalliota) missä oli voimakkaita virtauksia ja sedimenttikuormaa oli kohtuu paljon. Kivet eivät päässeet pyörimään vapaasti jään painon takia,mutta pääsivät rouhimaan paikallaan. Lisäksi sulamisvesitunneleissa syntyi veteen melkoisia pyörteitä.

Glasiaaligeologia on erittäin monimutkaista geologiaa, mutta esim. hiidenkirnuja syntyy nykyäänkin.

Lue lisää

***1. mistä tuo lumi tuli ? "
Lumisateista esimerkiksi. Sinä ainakin ennen pidit jääkautta todellisena tapahtumana. Jääkausi ei todellakaan syntynyt nopeasti, eikä päättynytkään nopeasti.***

Kyllähän minä pidin jääkautta mahdollisena, mutta on asioita mitkä laittavat asian kyseenalaisiksi.

Kuten nuo hiidenkirnujen muodostuminen. Miten se mielestäsi on mahdollista, että jään sulattua reuna- alueilta se saisi kivenmurikat jäämään vuosikausiksi paikalleen hyrräämään , eikö vesi virta sulattaisi jäähän uusia uomia sitämukaan kun vesi virtailisi ?

***jään alla oli sulavesikerrostuma (esim. Etelämantereella on ensin jääkerrostuma, sitten sulavesikerrostuma ja sitten kalliota) missä oli voimakkaita virtauksia ja sedimenttikuormaa oli kohtuu paljon. Kivet eivät päässeet pyörimään vapaasti jään painon takia,mutta pääsivät rouhimaan paikallaan. Lisäksi sulamisvesitunneleissa syntyi veteen melkoisia pyörteitä.***

Tuo selitys ei tunnu oikein loogiselta. Jos jää painaa kivenmurikkaa kalliota vasten, niin ei se pyöri, eikä myöskään rouhi.

Mistä nuo murikat tulivat ja miten ne pystyisivät porautumaan jäiseen kallioperään ?

Minulle on alkanut tulemaan lieviä epäuskontunteita jääkausia kohtaan.

Miten sinunmielestä esimerkiksi kolmenkilometrin jäämassa alkais liikkumaan ja hiomaan silokallioita ? Minusta sekin on melkoinen uskonasia, sillä tuollaisen jämassan liikutteluun vaadittaisiin valtavat voimat, eikä vähiten siksi, että on vuoristoa jarruttamassa sen menoa...

juutas. kirjoitti:

Vähän vaikuttaa, että edes peruskoulun fysiikan oppimäärää ei ole tullut suoritettua...

Niin siitähuolimatta nuo minun ihmettelyni ovat aiheellisia, sano sinä juutas mitä sanot.

Me kreationistit osaamme kyseenalaistaa auktoriteetteja, toisin kuin te evolutionistit. Teille on näköjään kehittynyt ryhmäajattelugeenit...

Siunausta.

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

Niin siitähuolimatta nuo minun ihmettelyni ovat aiheellisia, sano sinä juutas mitä sanot.

Me kreationistit osaamme kyseenalaistaa auktoriteetteja, toisin kuin te evolutionistit. Teille on näköjään kehittynyt ryhmäajattelugeenit...

Siunausta.

Lue lisää

"Me kreationistit osaamme kyseenalaistaa auktoriteetteja, toisin kuin te evolutionistit."
Ai senkö takia YEC-uskovaisten sivut yleensä korostavat juuri lähteidensä auktoriteetteja? Senkö takia kohtuu usein uskovaisten mielestä sillä on väliä kuka väitteen esittää?

Senkö takia monet uskovaiset sokeasti uskovat juuri kreationistien väittämät sellaisenaan kritisoimatta ja vaatimatta päteviä perusteluita..uskovat väitteeseen vaikka se olisi todistettu vääräksi?

Todentotta auktoriteetteja saa tietenkin kyseenalaistaa. Tärkeintä tässäkin asiassa on perustelut.

Se ei ole mielestäni kovin kummoinen perustelu jos sinulla on tutkimuksia ja kokonaista tieteenalaa vastaan tarjota oma 'musta tuntuu'-fiiliksesi ja täysin perustelematon hypoteesi.

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

***1. mistä tuo lumi tuli ? "
Lumisateista esimerkiksi. Sinä ainakin ennen pidit jääkautta todellisena tapahtumana. Jääkausi ei todellakaan syntynyt nopeasti, eikä päättynytkään nopeasti.***

Kyllähän minä pidin jääkautta mahdollisena, mutta on asioita mitkä laittavat asian kyseenalaisiksi.

Kuten nuo hiidenkirnujen muodostuminen. Miten se mielestäsi on mahdollista, että jään sulattua reuna- alueilta se saisi kivenmurikat jäämään vuosikausiksi paikalleen hyrräämään , eikö vesi virta sulattaisi jäähän uusia uomia sitämukaan kun vesi virtailisi ?

***jään alla oli sulavesikerrostuma (esim. Etelämantereella on ensin jääkerrostuma, sitten sulavesikerrostuma ja sitten kalliota) missä oli voimakkaita virtauksia ja sedimenttikuormaa oli kohtuu paljon. Kivet eivät päässeet pyörimään vapaasti jään painon takia,mutta pääsivät rouhimaan paikallaan. Lisäksi sulamisvesitunneleissa syntyi veteen melkoisia pyörteitä.***

Tuo selitys ei tunnu oikein loogiselta. Jos jää painaa kivenmurikkaa kalliota vasten, niin ei se pyöri, eikä myöskään rouhi.

Mistä nuo murikat tulivat ja miten ne pystyisivät porautumaan jäiseen kallioperään ?

Minulle on alkanut tulemaan lieviä epäuskontunteita jääkausia kohtaan.

Miten sinunmielestä esimerkiksi kolmenkilometrin jäämassa alkais liikkumaan ja hiomaan silokallioita ? Minusta sekin on melkoinen uskonasia, sillä tuollaisen jämassan liikutteluun vaadittaisiin valtavat voimat, eikä vähiten siksi, että on vuoristoa jarruttamassa sen menoa...

Lue lisää

"Kuten nuo hiidenkirnujen muodostuminen. Miten se mielestäsi on mahdollista, että jään sulattua reuna- alueilta se saisi kivenmurikat jäämään vuosikausiksi paikalleen hyrräämään , eikö vesi virta sulattaisi jäähän uusia uomia sitämukaan kun vesi virtailisi ?"
Siis nehän syntyivät jäiden reuna-alueilla jään alla tietääksen. Kyllä uomat muuttuvat ajanmittaan, se on sitten eriasia muodostaako se minkäänlaista ongelmaa hiidenkirnujen kannalta.

Esimerkiksi Kalliovaaran hiidenkirnut syntyivät alueeseen, missä oli melko rikkonaista kalliota jo valmiina ja lisäksi vesipyörre nimenomana aiheutti, ei normaali virtaus.

"Tuo selitys ei tunnu oikein loogiselta. Jos jää painaa kivenmurikkaa kalliota vasten, niin ei se pyöri, eikä myöskään rouhi. "
Se ei pääse nimenomaan liikkumaan tuosta syystä, pyörimistä tuo ei estä virtauksen ollessa suuri. Toisekseen jään paino toimisi juuri apuna kallioon työntymisessä.

"Mistä nuo murikat tulivat ja miten ne pystyisivät porautumaan jäiseen kallioperään ? "
Kysytkö nyt, että mistä kivet yleensä tulevat? Miksei kiviä olisi voinut olla jääkaudenkin aikaan?

Miten kykenivät porautumaan kallioon? Juuri kertomallani tavalla, pyörimällä. Tiedä sitten miten jäisiä kalliot olivat. Kuitenkin esim. jään aiheuttama paine piti veden sulana pohjalla..

"Miten sinunmielestä esimerkiksi kolmenkilometrin jäämassa alkais liikkumaan ja hiomaan silokallioita ?"
Jos on esimerkiksi alamäki? Jään kitkakerroin ei ole se maailman suurin ja tuota jääkerrostumaakin koskee gravitaatio. Lisäksi tuollainen jäämassa meinaa mennä kyllä esteiden läpi melko hyvin kun liike-energia on niin valtava.

"Minusta sekin on melkoinen uskonasia, sillä tuollaisen jämassan liikutteluun vaadittaisiin valtavat voimat, eikä vähiten siksi, että on vuoristoa jarruttamassa sen menoa..."
Itseasiassa jääkausi lähti liikkeelle vuoristoista ja lumesta muodostunutta jäätä virtasi alavemmille maille. Vuoristo ei ole mallin ongelma, vaan yksi auttava tekijä.

Toisekseen mikä ongelma tulee valtavista voimista; miksi niitä ei olisi tarjolla kun jään kitkakerroin ei ole maailman suurin ja gravitaatio koskee myös paksua jäätä.

-----

Eikö mielestäsi vaadita uskoa siinä, kun puhutaan vedenpaisumuksen voimista? Kun lasketaan mitä tietty väitetty tapaus olisi vaatinut, niin laaskut päätyvät aina siihen, että Maapallo olisi kärventynyt. Nyt puhut, että vaaditaan uskoa kun puhutaan aivan mitättömistä murto-osista verrattuna vedenpaisumukseen liittyvistä tapauksista..

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

Niin siitähuolimatta nuo minun ihmettelyni ovat aiheellisia, sano sinä juutas mitä sanot.

Me kreationistit osaamme kyseenalaistaa auktoriteetteja, toisin kuin te evolutionistit. Teille on näköjään kehittynyt ryhmäajattelugeenit...

Siunausta.

Lue lisää

Auktoriteettejä tulee ja pitää kyseenalaistaa. Tietenkään ei pidä uskoa jotain vain sen takia, että joku tietty henkilö niin sanoo tai esittää, vaan asian perustelut ovat tärkeimmät.

Kummassa asioita kyseenalaistetaan: Tiedeyhteisöissä vai uskonnollisissa yhteisöissä?

Kummalla on valmiit, muuttumattomat totuudet: Uskonnollisilla yhteisöillä vai tiedeyhteisöillä?

Kummat tarkistavat ja muuttavat käsityksiään uuden tiedon perusteella: Uskonnolliset yhteisöt vai tiedeyhteisöt?

juutas. kirjoitti:

Auktoriteettejä tulee ja pitää kyseenalaistaa. Tietenkään ei pidä uskoa jotain vain sen takia, että joku tietty henkilö niin sanoo tai esittää, vaan asian perustelut ovat tärkeimmät.

Kummassa asioita kyseenalaistetaan: Tiedeyhteisöissä vai uskonnollisissa yhteisöissä?

Kummalla on valmiit, muuttumattomat totuudet: Uskonnollisilla yhteisöillä vai tiedeyhteisöillä?

Kummat tarkistavat ja muuttavat käsityksiään uuden tiedon perusteella: Uskonnolliset yhteisöt vai tiedeyhteisöt?

Lue lisää

Uskonnollisilla yhteisöillä on myös muuttuvia totuuksia: Aikojen saatossa Raamattu-tulkinta on muuttunut huimasti; aina kun on havaittu ettei jokin asia voi olla suoraan tulkittuna totta on keksitty päästä uusi mielivaltainen tulkinta. Tietysti on näitä vanhoillisia jotka eivät liikahdakkaan kannoilta, vaikka heidän väittämänsä on kumottu

sydämmen.usko.pelastaa kirjoitti:

***1. mistä tuo lumi tuli ? "
Lumisateista esimerkiksi. Sinä ainakin ennen pidit jääkautta todellisena tapahtumana. Jääkausi ei todellakaan syntynyt nopeasti, eikä päättynytkään nopeasti.***

Kyllähän minä pidin jääkautta mahdollisena, mutta on asioita mitkä laittavat asian kyseenalaisiksi.

Kuten nuo hiidenkirnujen muodostuminen. Miten se mielestäsi on mahdollista, että jään sulattua reuna- alueilta se saisi kivenmurikat jäämään vuosikausiksi paikalleen hyrräämään , eikö vesi virta sulattaisi jäähän uusia uomia sitämukaan kun vesi virtailisi ?

***jään alla oli sulavesikerrostuma (esim. Etelämantereella on ensin jääkerrostuma, sitten sulavesikerrostuma ja sitten kalliota) missä oli voimakkaita virtauksia ja sedimenttikuormaa oli kohtuu paljon. Kivet eivät päässeet pyörimään vapaasti jään painon takia,mutta pääsivät rouhimaan paikallaan. Lisäksi sulamisvesitunneleissa syntyi veteen melkoisia pyörteitä.***

Tuo selitys ei tunnu oikein loogiselta. Jos jää painaa kivenmurikkaa kalliota vasten, niin ei se pyöri, eikä myöskään rouhi.

Mistä nuo murikat tulivat ja miten ne pystyisivät porautumaan jäiseen kallioperään ?

Minulle on alkanut tulemaan lieviä epäuskontunteita jääkausia kohtaan.

Miten sinunmielestä esimerkiksi kolmenkilometrin jäämassa alkais liikkumaan ja hiomaan silokallioita ? Minusta sekin on melkoinen uskonasia, sillä tuollaisen jämassan liikutteluun vaadittaisiin valtavat voimat, eikä vähiten siksi, että on vuoristoa jarruttamassa sen menoa...

Lue lisää

Ja vielä ihan perusjuttuja. Jäätiköstä, epäilee. Et ole näes eka kreationisti..

Jään liike on kyllä havaittavissa, mm. etelämantereella, jossa sitä ei ole ihan ohuelti ja liukuu selvästi koko ajan vuoristojen vieressä.. joista näkyy vain huiput jne.

Suksen liukuminenkin perustuu siihen että paineen alla jää (tarkemmin: lumikiteen kärjet) sulaa ja muodostaa voitelevan pinnan.

Mitä isompi kasa jäätä, sitä suuremmat on voimat ja paineet ja sitä alhaisempi on sulamispiste.

Tarpeeksi iso kasa jäätä on "plastista", sun ei tarvi edes ottaa isoa kasaa, jo 40-luvun suom. koulukirjoissa on kuva miten 20x30 paksuisen jääpalkin saa leikattua kun sen asettaa tuolien varaan ja palkin selkään asettaa narun ja sen varaan pari painoa, niin se tuntien aikana itsekseen sulattaa itsensä sen läpi ja leikkaa jään. (Muistaakseni ainakin jos on pakkanen, niin yläosa jäätyy taas kiinni ja tapahtuu ihme: että painoinensa se naru kolahtaa tuntien päästä lattialle ja jääpalkki on edelleen tukeva kiinteä jääpalkki..)

MrKAT kirjoitti:

Ja vielä ihan perusjuttuja. Jäätiköstä, epäilee. Et ole näes eka kreationisti..

Jään liike on kyllä havaittavissa, mm. etelämantereella, jossa sitä ei ole ihan ohuelti ja liukuu selvästi koko ajan vuoristojen vieressä.. joista näkyy vain huiput jne.

Suksen liukuminenkin perustuu siihen että paineen alla jää (tarkemmin: lumikiteen kärjet) sulaa ja muodostaa voitelevan pinnan.

Mitä isompi kasa jäätä, sitä suuremmat on voimat ja paineet ja sitä alhaisempi on sulamispiste.

Tarpeeksi iso kasa jäätä on "plastista", sun ei tarvi edes ottaa isoa kasaa, jo 40-luvun suom. koulukirjoissa on kuva miten 20x30 paksuisen jääpalkin saa leikattua kun sen asettaa tuolien varaan ja palkin selkään asettaa narun ja sen varaan pari painoa, niin se tuntien aikana itsekseen sulattaa itsensä sen läpi ja leikkaa jään. (Muistaakseni ainakin jos on pakkanen, niin yläosa jäätyy taas kiinni ja tapahtuu ihme: että painoinensa se naru kolahtaa tuntien päästä lattialle ja jääpalkki on edelleen tukeva kiinteä jääpalkki..)

Lue lisää

Vielä semmoinen juttu: Me elämme jääkautta, sen interglasiaalivaihetta. Katso vaikka valokuvia etelämantereesta, VAtnajökullista tai Grönlannista, elämme jääkautta, VIRALLISESTI.
Minä en nyt irvaile.

terv. MrKAT

MrKAT kirjoitti:

Ja vielä ihan perusjuttuja. Jäätiköstä, epäilee. Et ole näes eka kreationisti..

Jään liike on kyllä havaittavissa, mm. etelämantereella, jossa sitä ei ole ihan ohuelti ja liukuu selvästi koko ajan vuoristojen vieressä.. joista näkyy vain huiput jne.

Suksen liukuminenkin perustuu siihen että paineen alla jää (tarkemmin: lumikiteen kärjet) sulaa ja muodostaa voitelevan pinnan.

Mitä isompi kasa jäätä, sitä suuremmat on voimat ja paineet ja sitä alhaisempi on sulamispiste.

Tarpeeksi iso kasa jäätä on "plastista", sun ei tarvi edes ottaa isoa kasaa, jo 40-luvun suom. koulukirjoissa on kuva miten 20x30 paksuisen jääpalkin saa leikattua kun sen asettaa tuolien varaan ja palkin selkään asettaa narun ja sen varaan pari painoa, niin se tuntien aikana itsekseen sulattaa itsensä sen läpi ja leikkaa jään. (Muistaakseni ainakin jos on pakkanen, niin yläosa jäätyy taas kiinni ja tapahtuu ihme: että painoinensa se naru kolahtaa tuntien päästä lattialle ja jääpalkki on edelleen tukeva kiinteä jääpalkki..)

Lue lisää

Niin.. mielenkiintoista tässä on se, että SUP epäilee koko glasiaaligeologiaa tai ei oikeastaan se, että hän pitää epäilyään perusteltuna kun se epäilys kumpuaa hänen 'musta tuntuu'-fiilareista :D

vastausta odottava kirjoitti:

Mistähän löytyisi kreationistien vastauksia?

Jostain syystä yksikään kreationisti ei ole kyennyt vastaamaan kysymykseen, miten maailma on tullut nykyisen kaltaiseksi ja mitä esim. fossiilit ovat.

Tiede.netin keskusteluissa yksi id:tä puolustava hahmo kehtasi todeta, että Jumalan päivä voi olla vaikka kuinka pitkä, niin tosiuskovainen kerkeästi kiisti tämän: kuinka kehtaat epäillä, että Jumala olisi tarvinnut enemmän kuin Raamatussa mainitun 6 päivää. Eipä jatkunut heidän keskinäinen keskustelunsa, vaikka kovasti odotin.

Kun pyydetään valmitta vastauksia miten kaikki alkoi tai mitä se alkuräjähdys oli, pyydetään paljon. Ihmiskuntaa on hallittu mustatuntuu pohjalta moninaisiin uskomuksiin ja/tai kuviin perustuen aina 1800-luvulle tai vielä jossain päin maapalloa tänäänkin. Tieteellistä tutkimusta (faktaa)tai ajattelun vapautta ei ole kauan sallittu. Ja älämölö nousee vielä tänäänkin, kun keskustelussa esiin tulee asioita, joka asettaa jonkun elämän "perusteet" kyseenalaiseksi eli vaikka jonkin uskonnon edustajan ja hänen jumalansa. Tieteen keinoin maailman tutkimiseen ei ole käytetty vielä aikaa liiaksi. Mutta tässä lyhyessäkin ajassa tutkijat ovat saaneet tuloksia ja työ jatkuu vielä tuhansiavuosisa. Nyt vielä tutkitaan ja testataan teorioita - ei vastakkain asetella. Ne joilla on valmiit vastaukset, saavat tyyttyä halutessaan niihin - mutta ajattelun vapautta ei saa loukata.

Esimerkiksi kvanttifysiikka selvittää alkeishiukkasten keskinäisiä lakeja ja vuorovaikutuksen muotoja. Maailmankaikkeuden aineen ollessa yhdessä "kasassa", se ei ole tuntemiemme luonnonlakien mukaan voinut koostua atomeista eikä edes pelkästään tuntemistamme alkeishiukkasista. Nykyfysiikka lähestyy kvanttifysiikan tutkimisen (alkeishiukkasten tutkimisen) kautta tätä "aikaa". Se on myös pystynyt selvittämään sitä paljon. Voimme myös päätellä liikkeen, avaruuden, ajan ja materian ykseyteen perustuen, että aikaa ja avaruutta nykyisenkaltaisessa muodossa ei ollut. Materian ominaisuudet olivat samasta syystä meille tuntemattomat ja poikkeukselliset. Materia oli olemassa, mutta meille tuntemattomassa muodossa. Yksi mikä oli olemassa, oli kaikelle materialle yhteinen ja yleinen ominaisuus, dialektinen kehitys.

Filosofisesti voisimme päätellä, että ennen "alkuräjähdystä" oli aika jolloin materian alkeishiukkaset kehittyivät. "Alkuräjähdyksen" yhteydessä tapahtui atomien ja atomiin johtavien materian rakenteiden syntyminen. Loogisesti voimme päätellä sitä ennen olleen aika, jolloin oli vain alkeishiukkasten keskinäistä, materian fysiikallista liikuntaa. Tämän liikunnan määrällisen kehityksen tuloksena tuli eteen vaihe, jolloin alkeishiukkasten keskinäinen kehitys oli saavuttanut määrällisen huippukohtansa. Silloin syntyi materian kehityksessä uusi laadullinen vaihe. Alkoivat syntyä atomit ja niihin johtavat rakenteet.

Tätä vaihetta sanomme "alkuräjähdykseksi". Miksi tämä vaihe oli laadullisesti uutta materian kehityksessä? Silloin alkoivat muodostua atomit. Ne ovat materian yksikköjä, jotka eivät enää muutu, vaan ovat perustana materian uudelle kehityksen lajille, kemialliselle liikkeelle. Tiedemiesten esittäessä arvioita "alkuräjähdyksestä" huomaamme joitain mielenkiintoisia seikkoja. Kaikki tapahtumat tapahtuivat nykyiseen aikakäsitykseen verrattuna hyvin nopeasti. Samaten silloinen maailmankaikkeus alkoi nopeasti laajenemaan. Näitä tietoja voimme pitää hyvänä osoituksena ajan, avaruuden, liikkeen ja materian ykseydestä.

Atomiin johtavien rakenteiden alkaessa muodostua, olivat materian keskinäiset liikesuhteet nykyiseen verrattuna aivan erilaisia. Sen ajan tapahtumat me näemme hyvin nopeina muutoksina. Atomien alkaessa muodostua alettiin vasta lähestyä nykyisen kaltaisia aikasuhteita. Samoin tapahtui avaruudelle.
Ajan, liikkeen ja materian ominaisuuksista johtuen myös avaruus oli erilainen, meidän näkemyksemme mukaan pieni. Tämä on ymmärrettävää senkin vuoksi, että silloinhan materia nykyiseen verrattuna oli ikään kuin kasassa. Ajatellessamme atomia, sehän on pelkkää "tyhjää tilaa". Elektroni kiertää atomiydintä. Ytimen ollessa esim. herneen kokoinen, kiertää elektroni ydintä noin 30 m etäisyydellä. On ymmärrettävää, että tällaisen rakenteen alkaessa muodostua tarvittiin tilaa. Uusi tila eli avaruus muodostui ajan, liikkeen ja materian ominaisuuksien muuttuessa. Maailmankaikkeus on kokonaisuus, jossa alkuräjähdys on yksi laadullinen harppaus.

Tämä oli hyvä ja asiallinen vastaus! Ottakee tytöt ja pojat oppia tuosta.

Hieman on tietosi ruosteessa..ei se mitään :).

1)Tuo ei tapahtunut tyhjyydessä, koska avaruus syntyi tuossa tapahtumassa.

2) Räjähdyksistä kun puhut, niin et tarkoita alkuräjähdystä, koska siinä ei tapahtunut räjähdystä.

Sinänsä miksei räjähdykset voisi ruveta kasaantumaan? Aika monet kreationistit unohtavat tyystin gravitaation, mikä vetää kappaleita toisiinsa.

Sinänsä esim. supernovaräjähdykset luovat uusia alkuaineita (järjestystä). Lisäksi niiden on havaittu aiheuttavan pölypilvissä epätasapainoa, mikä aiheuttaa pölypilvien kasaantumista..

"Johan sen tollokin tajuaa, että tuo on vain hätäinen satu, kun ei uskalleta myöntää, että Jumala on luonut kaiken ja edelleen pitää kaikkea kasassa."
Se ettei ymmärrä mallia tai se kuulostaa omasta mielestä omituiselta, niin se ei osoita yhtään mitään kyseisestä mallista. Tuota mallia kun ei keksitty päästä vaan se luotiin kuvailemaan havaintoja. Lisäksi tuo malli teki alussa tiettyjä ennustuksia sen suhteen mitä pitäisi löytää ja näitä asioita on sitten jälkeenpäin löydetty; viimeisimpänä pimeäaine/energia

Kimnice kirjoitti:

Hieman on tietosi ruosteessa..ei se mitään :).

1)Tuo ei tapahtunut tyhjyydessä, koska avaruus syntyi tuossa tapahtumassa.

2) Räjähdyksistä kun puhut, niin et tarkoita alkuräjähdystä, koska siinä ei tapahtunut räjähdystä.

Sinänsä miksei räjähdykset voisi ruveta kasaantumaan? Aika monet kreationistit unohtavat tyystin gravitaation, mikä vetää kappaleita toisiinsa.

Sinänsä esim. supernovaräjähdykset luovat uusia alkuaineita (järjestystä). Lisäksi niiden on havaittu aiheuttavan pölypilvissä epätasapainoa, mikä aiheuttaa pölypilvien kasaantumista..

"Johan sen tollokin tajuaa, että tuo on vain hätäinen satu, kun ei uskalleta myöntää, että Jumala on luonut kaiken ja edelleen pitää kaikkea kasassa."
Se ettei ymmärrä mallia tai se kuulostaa omasta mielestä omituiselta, niin se ei osoita yhtään mitään kyseisestä mallista. Tuota mallia kun ei keksitty päästä vaan se luotiin kuvailemaan havaintoja. Lisäksi tuo malli teki alussa tiettyjä ennustuksia sen suhteen mitä pitäisi löytää ja näitä asioita on sitten jälkeenpäin löydetty; viimeisimpänä pimeäaine/energia

Lue lisää

No usko kuule ihan sadalla jos haluat :)))

Jos sama uskonmäärä kohdistuisi Jumalaan, niin vuoria siirtyisi :)

Mutta, kuten sanoin...saat pitää satusi.

hohohoh kirjoitti:

No usko kuule ihan sadalla jos haluat :)))

Jos sama uskonmäärä kohdistuisi Jumalaan, niin vuoria siirtyisi :)

Mutta, kuten sanoin...saat pitää satusi.

Lue lisää

Miksi uskoa Raamatun luontimalliin, mitä tukemaan ei löydy yhtään havaintoa? BB-teoria kehitettiin juuri selittämään havaintoja ja niitä on tullut lisää.

Itseasiassa olisi mukavaa kuulla perusteluita BB-teoriaa vastaan. Se ei ole perustelu, että pitää sitä nurinkurisena oman mututuntuman pohjalta.

Kimnice kirjoitti:

Miksi uskoa Raamatun luontimalliin, mitä tukemaan ei löydy yhtään havaintoa? BB-teoria kehitettiin juuri selittämään havaintoja ja niitä on tullut lisää.

Itseasiassa olisi mukavaa kuulla perusteluita BB-teoriaa vastaan. Se ei ole perustelu, että pitää sitä nurinkurisena oman mututuntuman pohjalta.

Lue lisää

Onko alkuräjähdystä ollut?

Kun lähdetään selvittelemään sitä, miten maailmankaikkeus on saanut alkunsa, on tällä hetkellä selvästi yleisin selitysmalli ja käsitys ns. alkuräjähdysteoria, jota myös pidetään standarditeoriana. Tämä teoria pohjautuu siihen, että alussa, ehkä noin 15 miljardia vuotta sitten, ei ollut lainkaan nykyisenkaltaista maailmankaikkeutta, eli ei ollut nykyisiä tähtiä, galakseja tai mitään muitakaan taivaankappaleita - eikä tietenkään elämääkään. Kaikki oli täysin nykyiseen verrattuna poikkeavaa.

Sensijaan ominaista tälle alkuhetkelle uskotaan olleen, että kaikki maailmankaikkeudessa oleva aine oli silloin tiivistyneenä vain yhteen kohtaan - eli pisteeseen, jonka tilavuus oli ehkä vain nuppineulanpään koko (ajatus nuppineulasta tulee useammankin esille tähän teoriaan uskovien julkaisuissa). Mitään ainetta ja avaruutta ei siis ollut tämän pisteen ulkopuolella.

Sitten, aivan yhtäkkiä, tapahtui jotain aivan odottamatonta. Tapahtui ns. alkuräjähdys, joka sai aikaan sen, että se sinkosi kaiken aineen avaruuteen. Seurauksena oli, että entistä alkupistettä ei enää ollut, vaan siitä avaruuteen levinnyt kaasu alkoi laajeta yhä laajemmalle ja laajemmalle, kunnes se joissakin paikoissa alkoi myös tiivistyä. Näistä tiivistymistä oletetaan sitten galaksien, tähtien ja muiden avaruuden kappaleiden syntyneen. Lopulta syntyi myös nykyisenkaltainen maailmankaikkeus.

ONKO TEORIA TYYDYTTÄVÄ?

Kun lukee joitakin julkaisuja, saa helposti sen kuvan, että alkuräjähdysteoria on tosiasia, joka on siksi todistettu eikä sitä kannata epäillä. Sitä pidetään tiedemiesten parissa ja oppikirjoissa selvästi parhaimpana mallina siitä, miten kaikki on saanut alkunsa.

Kuitenkin on todettava, että tässä teoriassa on paljon ongelmia. Jotkut tutkijat ovat ottaneet niitä esille ja ovat todenneet, että teoria on kaikkea muuta kuin selvä. He ovat ymmärtäneet, että tiede on kykenemätön selittämään maailmankaikkeuden alkua. Se on ongelmallista, koska sitä ei voida todistaa kokeellisesti:

Miten maailmankaikkeus loppujen lopuksi sai alkunsa? Mitä tapahtui täsmälleen hetkellä nolla?

Sitä ei tiedetä. Syntyvä maailmankaikkeus, jossa kaikki aine, säteily ja itse avaruus mahtuisivat tämän lauseen lopussa olevaan pisteeseen, oli niin äärimmäisen kuuma ja tiheä, että sitä ei pystytä kuvaamaan millään fysiikan teorialla. Fyysikot voivat kertoa jotakin maailmasta vasta sitten, kun sen koko on pari senttimetriä ja ikä sekunnin miljardismiljardismiljardismiljardisosa.

Tätä edeltäviä tapahtumia voi vain arvailla. Toisten mielestä avaruus luotiin, toisten mielestä kyseessä oli edellinen avaruus, joka oli luhistunut kasaan ja alkoi nyt uudelleen laajeta. Toiset ajattelevat, että avaruus syntyi tyhjästä.

Emme voi väittää, että tiede olisi lopullisesti selvittänyt maailmankaikkeuden arvoituksen. Kaukana siitä. Havaintotuloksia, jotka tukevat alkuräjähdysteoriaa, on toistaiseksi suhteellisen vähän, vaikka eräät niistä ovatkin sangen vakuuttavia. Alan tutkijoiden suuri enemmistö pitää alkuräjähdysteoriaa mallina, joka parhaiten selittää nämä havainnot. Missään tapauksessa vielä ei ole keksitty teoriaa, joka soveltuisi kuvaamaan maailmankaikkeuden aivan ensimmäisiä sekunnin murto-osia. Emme tiedä, miten hiukkaset käyttäytyvät ja millaisen muodon painovoima saa, kun hiukkaset ovat pakkautuneet valtavassa kuumuudessa äärimmäiseen pieneen tilaan. Alkuräjähdys ei ole koe, jonka voisimme toistaa.

Todistaako punasiirtymä laajenemisesta?

Parhaimpana alkuräjähdyksen todisteena on pidetty punasiirtymää, joka voidaan havaita kaukaisista tähdistä. On ajateltu, että kun kaukaisten galaksien ja tähtien valon spektriviivat ovat siirtyneet kohti spektrin punaista päätä, on se osoitus laajenemisesta. Näiden kappaleiden punasiirtymäarvojen pitäisi osoittaa niiden pakonopeus ja etäisyys, niin että kaikki kappaleet loitontuvat meistä nopeudella, joka on verrannollinen niiden etäisyyteen.
Kuitenkin punasiirtymän käyttö laajentumisen tukena on kyseenalaista. Se on asia, jota on vaikea havaita silmillä tai edes kaukoputkella, vaikka sitä kuinka tarkastelisimme (kappaleiden kierto- ja pyörimisliikkeitä voimme kyllä nähdä – ainakin lähiavaruudessa). Samoin punasiirtymän käyttö laajentumisen tukena on asia, jota edes kaikki tutkijat eivät hyväksy. He kiistävät, että sillä on mitään tekemistä laajentumisen kanssa (kuten toiset kiistävät sen, että taustasäteilyllä olisi mitään tekemistä alkuräjähdyksen kanssa):

En halua luoda sellaista mielikuvaa että kaikki olisivat yhtä mieltä punasiirtymän tulkinnasta. Emme suoranaisesti havaitse galaksien ryntäävän meistä poispäin; ainoa varma asia on että niiden spektriviivat ovat siirtyneet punaista kohti. Huomattavat tähtitieteilijät epäilevät että punasiirtymällä ei ole mitään tekemistä Doppler-siirtymien tai avaruuden laajenemisen kanssa. Halton Arp Hale-observatoriosta on korostanut taivaalta löytyvän galaksien ryhmittymiä joissa muutamilla galakseilla on paljon toisistaan poikkeavat punasiirtymät; jos nämä ryhmittymät todella koostuvat galakseista jotka sijaitsevat toistensa naapureina, ne tuskin voisivat liikkua kovin erilaisilla nopeuksilla. Lisäksi Maarten Schmidt huomasi vuonna 1963 että tietyntyyppisillä näennäisesti tähden kaltaisilla kohteilla esiintyy suunnattoman suuria punasiirtymiä, jopa yli 300 prosentin siirtymiä! Jos nämä "kvasaarit" ovat punasiirtymiensä edellyttämillä etäisyyksillä niiden täytyy säteillä tavattoman paljon energiaa pysyäkseen niin kirkkaina. Nopeuden ja etäisyyden välisen riippuvuuden mittaaminen on myös erittäin vaikeaa kun kohteet ovat todella kaukana. (Steven Weinberg: "Kolme ensimmäistä minuuttia", s. 40)

Kaikkien tähtien valo ei punasiirrännäistä. Toinen ongelma punasiirtymässä on, että kaikkien tähtien valo ei ole punasiirrännäistä. Esim. Andromedan galaksi (On esitetty se arvo, että sen pitäisi lähentyä meitä kohti 300 kilometriä sekunnissa! Toisaalta Neitsyen tähdistön pakonopeuden meistä pitäisi olla 1200 km/s ja kvasaari PKS 2000:n jopa 274 000 km/s. Mistä nämä yli satakertaiset erot johtuvat, jos kaikki on alkanut samasta pisteestä?) ja eräät muut galaksit osoittavat, että niiden valo on sinisiirrännäistä, joka tarkoittaa, että niiden pitäisi lähestyä meitä. Tämäntyyppiset poikkeukset osoittavat, että punasiirtymäarvoilla voi olla jokin muu selitys kuin niiden etääntyminen meistä. Ne eivät ehkä lainkaan liity niiden liikkeeseen.



Viereisten galaksien arvot. Eräs ongelma punasiirtymässä on, että joillakin vierekkäisillä galakseilla on aivan toisistaan poikkeava punasiirtymäarvo, vaikka ne ovat ainesillalla yhteydessä toisiinsa ja aivan lähellä toisiaan. Jos punasiirtymä todella kertoisi etäisyyden, eivät nämä galaksit voisi mitenkään olla toistensa läheisyydessä, vaan niiden pitäisi olla kaukana toisistaan. Tämä osoittaa, että punasiirtymän täytyy johtua joistakin muista seikoista, kuten tähtien omista sisäisistä reaktioista ja säteilystä, joka voidaan havaita maapalloltakin.

Punasiirtymä vaihtuu ajanjaksottain. Eräs erikoisuus joidenkin kvasaarien kohdalla on, että niiden punasiirtymä vaihtuu ajanjaksoittain - usein yhden vuorokauden aikana, ja välillä se on suurempi, välillä pienempi.

Jos tekee johtopäätöksen näistä vaihtuvista punasiirtymäarvoista, merkitsisi se sitä, että niiden pitäisi mennä poispäin välillä nopeammin, välillä hitaammin, mitä ilmiötä ei kuitenkaan tunneta maailmankaikkeudessa. Todennäköisempää on, että vaihtuvat punasiirtymäarvot johtuvat näidenkin kvasaarien kohdalla sisäisistä reaktioista eikä niiden pakoliikkeestä:

Vaikka räjähdysteoria näin on saanut tuekseen vankat todisteet, ei asiaa vielä voida pitää ratkaistuna, sillä teorialle perustavan punasiirtymähavainnon tulkintaan on kohdistettu epäilyjä, joita eräät viimeaikaiset havainnot ovat vahvistaneet. Ehkäpä punasiirtymä ei johdukaan säteilylähteiden pakenemisesta, vaan joistakin vielä tuntemattomista fysikaalisista ilmiöistä. Tätä käsitystä voidaan perustella ennen kaikkea ns. kvasaareista tehdyillä havainnoilla. Näissä kohteissa, joita suuren punasiirtymän takia pidettiin kaukaisina, nopeasti loittonevina ja hyvin suurikokoisina materiaalimuodostumina, todettiin nopeita vaihteluita säteilyn voimakkuudessa. Tällainen käyttäytyminen on hyvin outoa, koska on vaikea kuvitella mekanismia, joka muutamien kuukausien kuluessa kykenisi vaikuttamaan noihin vähintäinkin Linnunradan kokoisiin muodostumiin. Galaksien kohdalla punasiirtymän suuruus osoittautui riippuvaksi niiden tyypistä tai asemasta galaksijoukossa. Lisäksi havaittiin tapauksia, joissa pienen ja suuren punasiirtymän omaavat kohteet näyttivät olevan fysikaalisessa yhteydessä, kiinni toisissaan. (Koululaisen uusi tietosanakirja, Antti Jännes, s. 1012)

Mikä sai aikaan? Eräs tärkeä kysymys alkuräjähdyksessä liittyy siihen, mikä sai sen aikaan, eli mikä "käynnisti" sen?

Sillä jos oletetaan olotilan ennen alkuräjähdystä olleen staattinen ja vakaa (tämä tila oli välttämätön, koska jos oli lämpötilaeroja ja liikettä, olisi se kuluttanut kaiken käyttökelpoisen energian loppuun jo kauan ennen oletettua alkuräjähdystä), niin mikä sai aikaan räjähdyksen?

Tämä kysymys on aiheellinen, koska jos kappaleen ja aineen olotila on kautta ikuisuuksien ollut liikkumaton, staattinen ja pysyvä, niin ei voida odottaa sen nyt noin vain itsestään muodostuvan taivaankappaleiksi. Sitä ei varmastikaan tapahtuisi, vaan jouduttaisiin pikemminkin toteamaan, että kaikki päinvastoin pysyisi entisellään.

Muuttumattomuuden osoittaa myös vitkaisuuden laki; sen mukaan kappaleen liikkeen tai sen olotilan muuttamiseen tarvitaan aina ulkopuolista voimaa - se ei koskaan tapahdu itsestään käsin. Tämä johtaa siihen, että maassa oleva kivenmurikka ei lähde itsestään liikkumaan, vaan se pysyy koko ajan paikallaan, kunnes jokin ulkopuolinen voima vaikuttaa siihen - kuten ihminen, joka nostaa kiven pois paikaltaan ja heittää sen muualle. Samoin emme vastaavasti voi koskaan nähdä lumipeitteenkään alkavan sulamaan itsestään, vaan siihen tarvitaan aina ulkopuolista lämpöä. Vasta kun aurinko alkaa lämmittää ja paistaa, se alkaa sulaa, muutenhan se pysyisi ikuisesti entisellään. Vastaavia esimerkkejä löytyisi enemmänkin.

Esim. Martin Rees on kirjassaan "Avaruuden avainluvut" (s. 109, 192) kertonut alun ongelmasta ja miten on vaikea selittää alkuräjähdyksen oletettua alkua. Hän toteaa, ettei siihen löydy hyvää selitystä, koska ei tiedetä, miten se lähti käyntiin (Jos siis alkuräjähdys on totta):

Vaikka tämä kuva maailmankaikkeuden alusta on johdonmukainen, muutama siihen liittyvä seikka on vielä selvittämättä. Merkittävin niistä on se, ettei tämä malli anna mitään selitystä sille, miksi maailmankaikkeus alkoi laajeta... Alkuräjähdysteoria kertoo kuitenkin vain siitä, mitä tapahtui alkuräjähdyksen jälkeen. Se ei kerro sitä, miten alkuräjähdys lähti käyntiin.

Mikä poisti painovoiman? Kun on kyseessä alkuräjähdyksen alkutila, on esitetty, että ”kaikki materia on kerran ollut tiiviisti yhteen puristuneena” ja että ”maailmankaikkeus oli alkutilassaan supertiheä ja kuuma – ehkä jotakin sellaista, mitä fysiikassa sanotaan nykyään ’singulariteetiksi’ eli pisteeksi, jolla on äärettömän suuri tiheys” (Lainausmerkeissä oleva teksti kirjasta: Tieteen maailma, maailmankaikkeus, s. 105,106) Samoin on selitetty, että alkuräjähdyksen alkutila on täysin verrattavissa mustiin aukkoihin vain sillä erotuksella, että edellinen koski koko maailmankaikkeuden ainetta, kun taas jälkimmäinen oli vain paikallinen tila. Molempien oletetaan olleen ja olevan singulariteetteja eli tiloja, joissa tiheys ja painovoima on niin suunnaton, ettei mikään muu voima voi voittaa painovoimaa (Esim. Hawking, S.W. - Ajan lyhyt historia, s. 62, 80). Edes valonnopeudella, jota pidetään suurimpana mahdollisena, ei pakeneminen olisi onnistunut, koska senkin olisi estänyt painovoima. Seuraava esimerkki mustista aukoista viittaa tähän:

Tämän pinnan sisäpuolelta ei mikään pääse ulkopuoliseen maailmankaikkeuteen, ei edes valo. Aika ja avaruus ovat pinnan sisäpuolella vääristyneet niin paljon, että valonsäde kääntyy väistämättä takaisin. Mustasta aukosta poistuminen on yhtä mahdotonta kuin kulkeminen ajassa taaksepäin. (Martin Rees: Avaruuden avainluvut, s. 66)

Hyvä kysymys edellisen pohjalta on, että mikä aiheutti räjähdyksen ja laajenemisen? Sillä jos painovoima on estänyt kaiken pakenemisen (= eli räjähdyksen), tarkoittaa se sitä, ettei mitään räjähdystä ja laajenemista olisi voinut edes alkaa. Se olisi ollut mahdotonta, koska sama painovoima, joka on kutistanut massan pisteeksi eli singulariteetiksi, ei voi yhtäkkiä muuttua ja lakata toimimasta.

Asiaa on kyllä yritetty selittää mm. kosmisella poistovoimalla, mutta jos kaikki aine oli painovoiman vetämänä tiivistynyt yhteen, niin ettei mikään muu voima voinut sitä voittaa, niin miten sama painovoima saattoi yhtäkkiä olla kokonaan toimimatta? Samat fysikaaliset lait, jotka ovat kutistaneet massan pisteeksi eli singulariteetiksi, eivät voi yhtäkkiä lopettaa toimintaansa. Sen huomioon ottamatta jättäminen merkitsisi samaa kuin että väittäisimme, ettei tunnetuilla fysikaalisilla laeilla olisi lainkaan merkitystä, vaikka ne nytkin vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme:

Eräät tutkijat puhuvat mielellään alussa olleesta ”väärästä tyhjiöstä” ja katsovat näin pystyvänsä selittämään energian ja aineen alkuperän ns. ”inflaatiomallin avulla. Kyseessä on matemaattinen taidonnäyte, joka vaatii toteutuakseen mm. vetovoiman muuttumisen poistovoimaksi ”ensimmäisen 10-32 sekunnin” aikana.

Kaikki yhdestä pisteestä? Kun on kyseessä alkuräjähdysteoria, on sen yksi perusolettamuksista, että kaikki aine oli alussa tiivistynyt yhteen kohtaan, jonka tilavuus oli ehkä vain nuppineulan pään koko, kunnes sitten tapahtui räjähdys. Tätä selostaa seuraava lainaus:

"Kaikki aine, jonka tiedämme olevan miljardeissa galakseissa, oli puristuneena neulanpään kokoiseen pisteeseen. Oma näkyvissä oleva linnunratamme oli siinä atomia pienemmässä koossa."

Eikö kuitenkin vaadita aika paljon uskoa, jos oletetaan, että nuppineulanpään kokoisesta tilasta on tullut kaikki elämä, luonnon moninaisuus ja koko nykyinen maailmankaikkeus? Yleensä räjähdys ei saa aikaan mitään järjestystä, ja jos lisäksi oletetaan, että kaikki ympärillämme olevat asiat ja taivaankappaleet ovat saaneet alkunsa yhdestä pisteestä, on se rohkea oletus.

Voimme kuvitella asiaa siten, että otamme pienen kivenmurikan (tai vaikka nuppineulan) käteemme ja uskomme, että siitä sitten syntyy sata miljardia galaksia, joissa jokaisessa on sata miljardia tähteä. Samoin voimme odottaa, että samasta pienestä kivestä syntyisivät valtameret, ihmiset, eläimet, kukat, vuoret ja kaikki mitä näemme ympärillämme. (Tämä on itseasiassa koko darwinismi ja koko nykyinen tieteellinen teoria tiivistettynä.) Jos todella uskomme tämän kaiken ja odotamme sen tapahtuvan, on meillä suuri usko tai sitten meidän on yksinkertaisesti oltava väärässä ja harhautuneita.

Joka tapauksessa jos oletetaan alkuräjähdysteorian pitävän paikkansa, tarkoittaa se, että yhdestä nuppineulanpään kokoisesta tilasta olisi pitänyt tulla esiin seuraavia asioita. Ovatko ne todella syntyneet tällä tavalla, eli näin pienestä tilasta?

- arviolta sata miljardia galaksia, joissa jokaisessa on sata miljardia tähteä

- vuoret

- meret, järvet ja joet, joissa voidaan uida ja kalastaa

- ihmiskunta

- koira, joka voi haukkua

- linnut, jotka voivat visertää

- inisevät hyttyset

- aistit: näkö, kuulo, haju, tunto ja maku

- tunteet kuten rakkaus, suru, viha, pelko, ilo

- aurinko, joka lämmittää sopivasti

- sateet

- metallit, joista voidaan rakentaa laivoja

- omena, mansikka, mustikka, herne

- mustekala, valas, kenguru, leijona, virtahepo, gepardi, krokotiili, strutsi, lammas, kotka, lepakko, perhonen, muurahainen

- mammuttipuu sekä muut puut ja kauniit kukat

Eikö ihan oikeasti se, että on ihan sattumalta olemassa Suuri Taikuri, joka on taikonut kaiken esiin ja edelleen, hokkupokkus ja filiokkus, pitää kaikkea taikuudella kasassa, kuulosta kans sadulta?

...pohdintaa asiasta kirjoitti:

Onko alkuräjähdystä ollut?

Kun lähdetään selvittelemään sitä, miten maailmankaikkeus on saanut alkunsa, on tällä hetkellä selvästi yleisin selitysmalli ja käsitys ns. alkuräjähdysteoria, jota myös pidetään standarditeoriana. Tämä teoria pohjautuu siihen, että alussa, ehkä noin 15 miljardia vuotta sitten, ei ollut lainkaan nykyisenkaltaista maailmankaikkeutta, eli ei ollut nykyisiä tähtiä, galakseja tai mitään muitakaan taivaankappaleita - eikä tietenkään elämääkään. Kaikki oli täysin nykyiseen verrattuna poikkeavaa.

Sensijaan ominaista tälle alkuhetkelle uskotaan olleen, että kaikki maailmankaikkeudessa oleva aine oli silloin tiivistyneenä vain yhteen kohtaan - eli pisteeseen, jonka tilavuus oli ehkä vain nuppineulanpään koko (ajatus nuppineulasta tulee useammankin esille tähän teoriaan uskovien julkaisuissa). Mitään ainetta ja avaruutta ei siis ollut tämän pisteen ulkopuolella.

Sitten, aivan yhtäkkiä, tapahtui jotain aivan odottamatonta. Tapahtui ns. alkuräjähdys, joka sai aikaan sen, että se sinkosi kaiken aineen avaruuteen. Seurauksena oli, että entistä alkupistettä ei enää ollut, vaan siitä avaruuteen levinnyt kaasu alkoi laajeta yhä laajemmalle ja laajemmalle, kunnes se joissakin paikoissa alkoi myös tiivistyä. Näistä tiivistymistä oletetaan sitten galaksien, tähtien ja muiden avaruuden kappaleiden syntyneen. Lopulta syntyi myös nykyisenkaltainen maailmankaikkeus.

ONKO TEORIA TYYDYTTÄVÄ?

Kun lukee joitakin julkaisuja, saa helposti sen kuvan, että alkuräjähdysteoria on tosiasia, joka on siksi todistettu eikä sitä kannata epäillä. Sitä pidetään tiedemiesten parissa ja oppikirjoissa selvästi parhaimpana mallina siitä, miten kaikki on saanut alkunsa.

Kuitenkin on todettava, että tässä teoriassa on paljon ongelmia. Jotkut tutkijat ovat ottaneet niitä esille ja ovat todenneet, että teoria on kaikkea muuta kuin selvä. He ovat ymmärtäneet, että tiede on kykenemätön selittämään maailmankaikkeuden alkua. Se on ongelmallista, koska sitä ei voida todistaa kokeellisesti:

Miten maailmankaikkeus loppujen lopuksi sai alkunsa? Mitä tapahtui täsmälleen hetkellä nolla?

Sitä ei tiedetä. Syntyvä maailmankaikkeus, jossa kaikki aine, säteily ja itse avaruus mahtuisivat tämän lauseen lopussa olevaan pisteeseen, oli niin äärimmäisen kuuma ja tiheä, että sitä ei pystytä kuvaamaan millään fysiikan teorialla. Fyysikot voivat kertoa jotakin maailmasta vasta sitten, kun sen koko on pari senttimetriä ja ikä sekunnin miljardismiljardismiljardismiljardisosa.

Tätä edeltäviä tapahtumia voi vain arvailla. Toisten mielestä avaruus luotiin, toisten mielestä kyseessä oli edellinen avaruus, joka oli luhistunut kasaan ja alkoi nyt uudelleen laajeta. Toiset ajattelevat, että avaruus syntyi tyhjästä.

Emme voi väittää, että tiede olisi lopullisesti selvittänyt maailmankaikkeuden arvoituksen. Kaukana siitä. Havaintotuloksia, jotka tukevat alkuräjähdysteoriaa, on toistaiseksi suhteellisen vähän, vaikka eräät niistä ovatkin sangen vakuuttavia. Alan tutkijoiden suuri enemmistö pitää alkuräjähdysteoriaa mallina, joka parhaiten selittää nämä havainnot. Missään tapauksessa vielä ei ole keksitty teoriaa, joka soveltuisi kuvaamaan maailmankaikkeuden aivan ensimmäisiä sekunnin murto-osia. Emme tiedä, miten hiukkaset käyttäytyvät ja millaisen muodon painovoima saa, kun hiukkaset ovat pakkautuneet valtavassa kuumuudessa äärimmäiseen pieneen tilaan. Alkuräjähdys ei ole koe, jonka voisimme toistaa.

Todistaako punasiirtymä laajenemisesta?

Parhaimpana alkuräjähdyksen todisteena on pidetty punasiirtymää, joka voidaan havaita kaukaisista tähdistä. On ajateltu, että kun kaukaisten galaksien ja tähtien valon spektriviivat ovat siirtyneet kohti spektrin punaista päätä, on se osoitus laajenemisesta. Näiden kappaleiden punasiirtymäarvojen pitäisi osoittaa niiden pakonopeus ja etäisyys, niin että kaikki kappaleet loitontuvat meistä nopeudella, joka on verrannollinen niiden etäisyyteen.
Kuitenkin punasiirtymän käyttö laajentumisen tukena on kyseenalaista. Se on asia, jota on vaikea havaita silmillä tai edes kaukoputkella, vaikka sitä kuinka tarkastelisimme (kappaleiden kierto- ja pyörimisliikkeitä voimme kyllä nähdä – ainakin lähiavaruudessa). Samoin punasiirtymän käyttö laajentumisen tukena on asia, jota edes kaikki tutkijat eivät hyväksy. He kiistävät, että sillä on mitään tekemistä laajentumisen kanssa (kuten toiset kiistävät sen, että taustasäteilyllä olisi mitään tekemistä alkuräjähdyksen kanssa):

En halua luoda sellaista mielikuvaa että kaikki olisivat yhtä mieltä punasiirtymän tulkinnasta. Emme suoranaisesti havaitse galaksien ryntäävän meistä poispäin; ainoa varma asia on että niiden spektriviivat ovat siirtyneet punaista kohti. Huomattavat tähtitieteilijät epäilevät että punasiirtymällä ei ole mitään tekemistä Doppler-siirtymien tai avaruuden laajenemisen kanssa. Halton Arp Hale-observatoriosta on korostanut taivaalta löytyvän galaksien ryhmittymiä joissa muutamilla galakseilla on paljon toisistaan poikkeavat punasiirtymät; jos nämä ryhmittymät todella koostuvat galakseista jotka sijaitsevat toistensa naapureina, ne tuskin voisivat liikkua kovin erilaisilla nopeuksilla. Lisäksi Maarten Schmidt huomasi vuonna 1963 että tietyntyyppisillä näennäisesti tähden kaltaisilla kohteilla esiintyy suunnattoman suuria punasiirtymiä, jopa yli 300 prosentin siirtymiä! Jos nämä "kvasaarit" ovat punasiirtymiensä edellyttämillä etäisyyksillä niiden täytyy säteillä tavattoman paljon energiaa pysyäkseen niin kirkkaina. Nopeuden ja etäisyyden välisen riippuvuuden mittaaminen on myös erittäin vaikeaa kun kohteet ovat todella kaukana. (Steven Weinberg: "Kolme ensimmäistä minuuttia", s. 40)

Kaikkien tähtien valo ei punasiirrännäistä. Toinen ongelma punasiirtymässä on, että kaikkien tähtien valo ei ole punasiirrännäistä. Esim. Andromedan galaksi (On esitetty se arvo, että sen pitäisi lähentyä meitä kohti 300 kilometriä sekunnissa! Toisaalta Neitsyen tähdistön pakonopeuden meistä pitäisi olla 1200 km/s ja kvasaari PKS 2000:n jopa 274 000 km/s. Mistä nämä yli satakertaiset erot johtuvat, jos kaikki on alkanut samasta pisteestä?) ja eräät muut galaksit osoittavat, että niiden valo on sinisiirrännäistä, joka tarkoittaa, että niiden pitäisi lähestyä meitä. Tämäntyyppiset poikkeukset osoittavat, että punasiirtymäarvoilla voi olla jokin muu selitys kuin niiden etääntyminen meistä. Ne eivät ehkä lainkaan liity niiden liikkeeseen.



Viereisten galaksien arvot. Eräs ongelma punasiirtymässä on, että joillakin vierekkäisillä galakseilla on aivan toisistaan poikkeava punasiirtymäarvo, vaikka ne ovat ainesillalla yhteydessä toisiinsa ja aivan lähellä toisiaan. Jos punasiirtymä todella kertoisi etäisyyden, eivät nämä galaksit voisi mitenkään olla toistensa läheisyydessä, vaan niiden pitäisi olla kaukana toisistaan. Tämä osoittaa, että punasiirtymän täytyy johtua joistakin muista seikoista, kuten tähtien omista sisäisistä reaktioista ja säteilystä, joka voidaan havaita maapalloltakin.

Punasiirtymä vaihtuu ajanjaksottain. Eräs erikoisuus joidenkin kvasaarien kohdalla on, että niiden punasiirtymä vaihtuu ajanjaksoittain - usein yhden vuorokauden aikana, ja välillä se on suurempi, välillä pienempi.

Jos tekee johtopäätöksen näistä vaihtuvista punasiirtymäarvoista, merkitsisi se sitä, että niiden pitäisi mennä poispäin välillä nopeammin, välillä hitaammin, mitä ilmiötä ei kuitenkaan tunneta maailmankaikkeudessa. Todennäköisempää on, että vaihtuvat punasiirtymäarvot johtuvat näidenkin kvasaarien kohdalla sisäisistä reaktioista eikä niiden pakoliikkeestä:

Vaikka räjähdysteoria näin on saanut tuekseen vankat todisteet, ei asiaa vielä voida pitää ratkaistuna, sillä teorialle perustavan punasiirtymähavainnon tulkintaan on kohdistettu epäilyjä, joita eräät viimeaikaiset havainnot ovat vahvistaneet. Ehkäpä punasiirtymä ei johdukaan säteilylähteiden pakenemisesta, vaan joistakin vielä tuntemattomista fysikaalisista ilmiöistä. Tätä käsitystä voidaan perustella ennen kaikkea ns. kvasaareista tehdyillä havainnoilla. Näissä kohteissa, joita suuren punasiirtymän takia pidettiin kaukaisina, nopeasti loittonevina ja hyvin suurikokoisina materiaalimuodostumina, todettiin nopeita vaihteluita säteilyn voimakkuudessa. Tällainen käyttäytyminen on hyvin outoa, koska on vaikea kuvitella mekanismia, joka muutamien kuukausien kuluessa kykenisi vaikuttamaan noihin vähintäinkin Linnunradan kokoisiin muodostumiin. Galaksien kohdalla punasiirtymän suuruus osoittautui riippuvaksi niiden tyypistä tai asemasta galaksijoukossa. Lisäksi havaittiin tapauksia, joissa pienen ja suuren punasiirtymän omaavat kohteet näyttivät olevan fysikaalisessa yhteydessä, kiinni toisissaan. (Koululaisen uusi tietosanakirja, Antti Jännes, s. 1012)

Mikä sai aikaan? Eräs tärkeä kysymys alkuräjähdyksessä liittyy siihen, mikä sai sen aikaan, eli mikä "käynnisti" sen?

Sillä jos oletetaan olotilan ennen alkuräjähdystä olleen staattinen ja vakaa (tämä tila oli välttämätön, koska jos oli lämpötilaeroja ja liikettä, olisi se kuluttanut kaiken käyttökelpoisen energian loppuun jo kauan ennen oletettua alkuräjähdystä), niin mikä sai aikaan räjähdyksen?

Tämä kysymys on aiheellinen, koska jos kappaleen ja aineen olotila on kautta ikuisuuksien ollut liikkumaton, staattinen ja pysyvä, niin ei voida odottaa sen nyt noin vain itsestään muodostuvan taivaankappaleiksi. Sitä ei varmastikaan tapahtuisi, vaan jouduttaisiin pikemminkin toteamaan, että kaikki päinvastoin pysyisi entisellään.

Muuttumattomuuden osoittaa myös vitkaisuuden laki; sen mukaan kappaleen liikkeen tai sen olotilan muuttamiseen tarvitaan aina ulkopuolista voimaa - se ei koskaan tapahdu itsestään käsin. Tämä johtaa siihen, että maassa oleva kivenmurikka ei lähde itsestään liikkumaan, vaan se pysyy koko ajan paikallaan, kunnes jokin ulkopuolinen voima vaikuttaa siihen - kuten ihminen, joka nostaa kiven pois paikaltaan ja heittää sen muualle. Samoin emme vastaavasti voi koskaan nähdä lumipeitteenkään alkavan sulamaan itsestään, vaan siihen tarvitaan aina ulkopuolista lämpöä. Vasta kun aurinko alkaa lämmittää ja paistaa, se alkaa sulaa, muutenhan se pysyisi ikuisesti entisellään. Vastaavia esimerkkejä löytyisi enemmänkin.

Esim. Martin Rees on kirjassaan "Avaruuden avainluvut" (s. 109, 192) kertonut alun ongelmasta ja miten on vaikea selittää alkuräjähdyksen oletettua alkua. Hän toteaa, ettei siihen löydy hyvää selitystä, koska ei tiedetä, miten se lähti käyntiin (Jos siis alkuräjähdys on totta):

Vaikka tämä kuva maailmankaikkeuden alusta on johdonmukainen, muutama siihen liittyvä seikka on vielä selvittämättä. Merkittävin niistä on se, ettei tämä malli anna mitään selitystä sille, miksi maailmankaikkeus alkoi laajeta... Alkuräjähdysteoria kertoo kuitenkin vain siitä, mitä tapahtui alkuräjähdyksen jälkeen. Se ei kerro sitä, miten alkuräjähdys lähti käyntiin.

Mikä poisti painovoiman? Kun on kyseessä alkuräjähdyksen alkutila, on esitetty, että ”kaikki materia on kerran ollut tiiviisti yhteen puristuneena” ja että ”maailmankaikkeus oli alkutilassaan supertiheä ja kuuma – ehkä jotakin sellaista, mitä fysiikassa sanotaan nykyään ’singulariteetiksi’ eli pisteeksi, jolla on äärettömän suuri tiheys” (Lainausmerkeissä oleva teksti kirjasta: Tieteen maailma, maailmankaikkeus, s. 105,106) Samoin on selitetty, että alkuräjähdyksen alkutila on täysin verrattavissa mustiin aukkoihin vain sillä erotuksella, että edellinen koski koko maailmankaikkeuden ainetta, kun taas jälkimmäinen oli vain paikallinen tila. Molempien oletetaan olleen ja olevan singulariteetteja eli tiloja, joissa tiheys ja painovoima on niin suunnaton, ettei mikään muu voima voi voittaa painovoimaa (Esim. Hawking, S.W. - Ajan lyhyt historia, s. 62, 80). Edes valonnopeudella, jota pidetään suurimpana mahdollisena, ei pakeneminen olisi onnistunut, koska senkin olisi estänyt painovoima. Seuraava esimerkki mustista aukoista viittaa tähän:

Tämän pinnan sisäpuolelta ei mikään pääse ulkopuoliseen maailmankaikkeuteen, ei edes valo. Aika ja avaruus ovat pinnan sisäpuolella vääristyneet niin paljon, että valonsäde kääntyy väistämättä takaisin. Mustasta aukosta poistuminen on yhtä mahdotonta kuin kulkeminen ajassa taaksepäin. (Martin Rees: Avaruuden avainluvut, s. 66)

Hyvä kysymys edellisen pohjalta on, että mikä aiheutti räjähdyksen ja laajenemisen? Sillä jos painovoima on estänyt kaiken pakenemisen (= eli räjähdyksen), tarkoittaa se sitä, ettei mitään räjähdystä ja laajenemista olisi voinut edes alkaa. Se olisi ollut mahdotonta, koska sama painovoima, joka on kutistanut massan pisteeksi eli singulariteetiksi, ei voi yhtäkkiä muuttua ja lakata toimimasta.

Asiaa on kyllä yritetty selittää mm. kosmisella poistovoimalla, mutta jos kaikki aine oli painovoiman vetämänä tiivistynyt yhteen, niin ettei mikään muu voima voinut sitä voittaa, niin miten sama painovoima saattoi yhtäkkiä olla kokonaan toimimatta? Samat fysikaaliset lait, jotka ovat kutistaneet massan pisteeksi eli singulariteetiksi, eivät voi yhtäkkiä lopettaa toimintaansa. Sen huomioon ottamatta jättäminen merkitsisi samaa kuin että väittäisimme, ettei tunnetuilla fysikaalisilla laeilla olisi lainkaan merkitystä, vaikka ne nytkin vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme:

Eräät tutkijat puhuvat mielellään alussa olleesta ”väärästä tyhjiöstä” ja katsovat näin pystyvänsä selittämään energian ja aineen alkuperän ns. ”inflaatiomallin avulla. Kyseessä on matemaattinen taidonnäyte, joka vaatii toteutuakseen mm. vetovoiman muuttumisen poistovoimaksi ”ensimmäisen 10-32 sekunnin” aikana.

Kaikki yhdestä pisteestä? Kun on kyseessä alkuräjähdysteoria, on sen yksi perusolettamuksista, että kaikki aine oli alussa tiivistynyt yhteen kohtaan, jonka tilavuus oli ehkä vain nuppineulan pään koko, kunnes sitten tapahtui räjähdys. Tätä selostaa seuraava lainaus:

"Kaikki aine, jonka tiedämme olevan miljardeissa galakseissa, oli puristuneena neulanpään kokoiseen pisteeseen. Oma näkyvissä oleva linnunratamme oli siinä atomia pienemmässä koossa."

Eikö kuitenkin vaadita aika paljon uskoa, jos oletetaan, että nuppineulanpään kokoisesta tilasta on tullut kaikki elämä, luonnon moninaisuus ja koko nykyinen maailmankaikkeus? Yleensä räjähdys ei saa aikaan mitään järjestystä, ja jos lisäksi oletetaan, että kaikki ympärillämme olevat asiat ja taivaankappaleet ovat saaneet alkunsa yhdestä pisteestä, on se rohkea oletus.

Voimme kuvitella asiaa siten, että otamme pienen kivenmurikan (tai vaikka nuppineulan) käteemme ja uskomme, että siitä sitten syntyy sata miljardia galaksia, joissa jokaisessa on sata miljardia tähteä. Samoin voimme odottaa, että samasta pienestä kivestä syntyisivät valtameret, ihmiset, eläimet, kukat, vuoret ja kaikki mitä näemme ympärillämme. (Tämä on itseasiassa koko darwinismi ja koko nykyinen tieteellinen teoria tiivistettynä.) Jos todella uskomme tämän kaiken ja odotamme sen tapahtuvan, on meillä suuri usko tai sitten meidän on yksinkertaisesti oltava väärässä ja harhautuneita.

Joka tapauksessa jos oletetaan alkuräjähdysteorian pitävän paikkansa, tarkoittaa se, että yhdestä nuppineulanpään kokoisesta tilasta olisi pitänyt tulla esiin seuraavia asioita. Ovatko ne todella syntyneet tällä tavalla, eli näin pienestä tilasta?

- arviolta sata miljardia galaksia, joissa jokaisessa on sata miljardia tähteä

- vuoret

- meret, järvet ja joet, joissa voidaan uida ja kalastaa

- ihmiskunta

- koira, joka voi haukkua

- linnut, jotka voivat visertää

- inisevät hyttyset

- aistit: näkö, kuulo, haju, tunto ja maku

- tunteet kuten rakkaus, suru, viha, pelko, ilo

- aurinko, joka lämmittää sopivasti

- sateet

- metallit, joista voidaan rakentaa laivoja

- omena, mansikka, mustikka, herne

- mustekala, valas, kenguru, leijona, virtahepo, gepardi, krokotiili, strutsi, lammas, kotka, lepakko, perhonen, muurahainen

- mammuttipuu sekä muut puut ja kauniit kukat

Lue lisää

Paljonko pohditaa se ctrl-c ctrl-v vaati?
http://www.koti.phnet.fi/elohim/uskotkokehitysoppiin2.html

...pohdintaa asiasta kirjoitti:

Onko alkuräjähdystä ollut?

Kun lähdetään selvittelemään sitä, miten maailmankaikkeus on saanut alkunsa, on tällä hetkellä selvästi yleisin selitysmalli ja käsitys ns. alkuräjähdysteoria, jota myös pidetään standarditeoriana. Tämä teoria pohjautuu siihen, että alussa, ehkä noin 15 miljardia vuotta sitten, ei ollut lainkaan nykyisenkaltaista maailmankaikkeutta, eli ei ollut nykyisiä tähtiä, galakseja tai mitään muitakaan taivaankappaleita - eikä tietenkään elämääkään. Kaikki oli täysin nykyiseen verrattuna poikkeavaa.

Sensijaan ominaista tälle alkuhetkelle uskotaan olleen, että kaikki maailmankaikkeudessa oleva aine oli silloin tiivistyneenä vain yhteen kohtaan - eli pisteeseen, jonka tilavuus oli ehkä vain nuppineulanpään koko (ajatus nuppineulasta tulee useammankin esille tähän teoriaan uskovien julkaisuissa). Mitään ainetta ja avaruutta ei siis ollut tämän pisteen ulkopuolella.

Sitten, aivan yhtäkkiä, tapahtui jotain aivan odottamatonta. Tapahtui ns. alkuräjähdys, joka sai aikaan sen, että se sinkosi kaiken aineen avaruuteen. Seurauksena oli, että entistä alkupistettä ei enää ollut, vaan siitä avaruuteen levinnyt kaasu alkoi laajeta yhä laajemmalle ja laajemmalle, kunnes se joissakin paikoissa alkoi myös tiivistyä. Näistä tiivistymistä oletetaan sitten galaksien, tähtien ja muiden avaruuden kappaleiden syntyneen. Lopulta syntyi myös nykyisenkaltainen maailmankaikkeus.

ONKO TEORIA TYYDYTTÄVÄ?

Kun lukee joitakin julkaisuja, saa helposti sen kuvan, että alkuräjähdysteoria on tosiasia, joka on siksi todistettu eikä sitä kannata epäillä. Sitä pidetään tiedemiesten parissa ja oppikirjoissa selvästi parhaimpana mallina siitä, miten kaikki on saanut alkunsa.

Kuitenkin on todettava, että tässä teoriassa on paljon ongelmia. Jotkut tutkijat ovat ottaneet niitä esille ja ovat todenneet, että teoria on kaikkea muuta kuin selvä. He ovat ymmärtäneet, että tiede on kykenemätön selittämään maailmankaikkeuden alkua. Se on ongelmallista, koska sitä ei voida todistaa kokeellisesti:

Miten maailmankaikkeus loppujen lopuksi sai alkunsa? Mitä tapahtui täsmälleen hetkellä nolla?

Sitä ei tiedetä. Syntyvä maailmankaikkeus, jossa kaikki aine, säteily ja itse avaruus mahtuisivat tämän lauseen lopussa olevaan pisteeseen, oli niin äärimmäisen kuuma ja tiheä, että sitä ei pystytä kuvaamaan millään fysiikan teorialla. Fyysikot voivat kertoa jotakin maailmasta vasta sitten, kun sen koko on pari senttimetriä ja ikä sekunnin miljardismiljardismiljardismiljardisosa.

Tätä edeltäviä tapahtumia voi vain arvailla. Toisten mielestä avaruus luotiin, toisten mielestä kyseessä oli edellinen avaruus, joka oli luhistunut kasaan ja alkoi nyt uudelleen laajeta. Toiset ajattelevat, että avaruus syntyi tyhjästä.

Emme voi väittää, että tiede olisi lopullisesti selvittänyt maailmankaikkeuden arvoituksen. Kaukana siitä. Havaintotuloksia, jotka tukevat alkuräjähdysteoriaa, on toistaiseksi suhteellisen vähän, vaikka eräät niistä ovatkin sangen vakuuttavia. Alan tutkijoiden suuri enemmistö pitää alkuräjähdysteoriaa mallina, joka parhaiten selittää nämä havainnot. Missään tapauksessa vielä ei ole keksitty teoriaa, joka soveltuisi kuvaamaan maailmankaikkeuden aivan ensimmäisiä sekunnin murto-osia. Emme tiedä, miten hiukkaset käyttäytyvät ja millaisen muodon painovoima saa, kun hiukkaset ovat pakkautuneet valtavassa kuumuudessa äärimmäiseen pieneen tilaan. Alkuräjähdys ei ole koe, jonka voisimme toistaa.

Todistaako punasiirtymä laajenemisesta?

Parhaimpana alkuräjähdyksen todisteena on pidetty punasiirtymää, joka voidaan havaita kaukaisista tähdistä. On ajateltu, että kun kaukaisten galaksien ja tähtien valon spektriviivat ovat siirtyneet kohti spektrin punaista päätä, on se osoitus laajenemisesta. Näiden kappaleiden punasiirtymäarvojen pitäisi osoittaa niiden pakonopeus ja etäisyys, niin että kaikki kappaleet loitontuvat meistä nopeudella, joka on verrannollinen niiden etäisyyteen.
Kuitenkin punasiirtymän käyttö laajentumisen tukena on kyseenalaista. Se on asia, jota on vaikea havaita silmillä tai edes kaukoputkella, vaikka sitä kuinka tarkastelisimme (kappaleiden kierto- ja pyörimisliikkeitä voimme kyllä nähdä – ainakin lähiavaruudessa). Samoin punasiirtymän käyttö laajentumisen tukena on asia, jota edes kaikki tutkijat eivät hyväksy. He kiistävät, että sillä on mitään tekemistä laajentumisen kanssa (kuten toiset kiistävät sen, että taustasäteilyllä olisi mitään tekemistä alkuräjähdyksen kanssa):

En halua luoda sellaista mielikuvaa että kaikki olisivat yhtä mieltä punasiirtymän tulkinnasta. Emme suoranaisesti havaitse galaksien ryntäävän meistä poispäin; ainoa varma asia on että niiden spektriviivat ovat siirtyneet punaista kohti. Huomattavat tähtitieteilijät epäilevät että punasiirtymällä ei ole mitään tekemistä Doppler-siirtymien tai avaruuden laajenemisen kanssa. Halton Arp Hale-observatoriosta on korostanut taivaalta löytyvän galaksien ryhmittymiä joissa muutamilla galakseilla on paljon toisistaan poikkeavat punasiirtymät; jos nämä ryhmittymät todella koostuvat galakseista jotka sijaitsevat toistensa naapureina, ne tuskin voisivat liikkua kovin erilaisilla nopeuksilla. Lisäksi Maarten Schmidt huomasi vuonna 1963 että tietyntyyppisillä näennäisesti tähden kaltaisilla kohteilla esiintyy suunnattoman suuria punasiirtymiä, jopa yli 300 prosentin siirtymiä! Jos nämä "kvasaarit" ovat punasiirtymiensä edellyttämillä etäisyyksillä niiden täytyy säteillä tavattoman paljon energiaa pysyäkseen niin kirkkaina. Nopeuden ja etäisyyden välisen riippuvuuden mittaaminen on myös erittäin vaikeaa kun kohteet ovat todella kaukana. (Steven Weinberg: "Kolme ensimmäistä minuuttia", s. 40)

Kaikkien tähtien valo ei punasiirrännäistä. Toinen ongelma punasiirtymässä on, että kaikkien tähtien valo ei ole punasiirrännäistä. Esim. Andromedan galaksi (On esitetty se arvo, että sen pitäisi lähentyä meitä kohti 300 kilometriä sekunnissa! Toisaalta Neitsyen tähdistön pakonopeuden meistä pitäisi olla 1200 km/s ja kvasaari PKS 2000:n jopa 274 000 km/s. Mistä nämä yli satakertaiset erot johtuvat, jos kaikki on alkanut samasta pisteestä?) ja eräät muut galaksit osoittavat, että niiden valo on sinisiirrännäistä, joka tarkoittaa, että niiden pitäisi lähestyä meitä. Tämäntyyppiset poikkeukset osoittavat, että punasiirtymäarvoilla voi olla jokin muu selitys kuin niiden etääntyminen meistä. Ne eivät ehkä lainkaan liity niiden liikkeeseen.



Viereisten galaksien arvot. Eräs ongelma punasiirtymässä on, että joillakin vierekkäisillä galakseilla on aivan toisistaan poikkeava punasiirtymäarvo, vaikka ne ovat ainesillalla yhteydessä toisiinsa ja aivan lähellä toisiaan. Jos punasiirtymä todella kertoisi etäisyyden, eivät nämä galaksit voisi mitenkään olla toistensa läheisyydessä, vaan niiden pitäisi olla kaukana toisistaan. Tämä osoittaa, että punasiirtymän täytyy johtua joistakin muista seikoista, kuten tähtien omista sisäisistä reaktioista ja säteilystä, joka voidaan havaita maapalloltakin.

Punasiirtymä vaihtuu ajanjaksottain. Eräs erikoisuus joidenkin kvasaarien kohdalla on, että niiden punasiirtymä vaihtuu ajanjaksoittain - usein yhden vuorokauden aikana, ja välillä se on suurempi, välillä pienempi.

Jos tekee johtopäätöksen näistä vaihtuvista punasiirtymäarvoista, merkitsisi se sitä, että niiden pitäisi mennä poispäin välillä nopeammin, välillä hitaammin, mitä ilmiötä ei kuitenkaan tunneta maailmankaikkeudessa. Todennäköisempää on, että vaihtuvat punasiirtymäarvot johtuvat näidenkin kvasaarien kohdalla sisäisistä reaktioista eikä niiden pakoliikkeestä:

Vaikka räjähdysteoria näin on saanut tuekseen vankat todisteet, ei asiaa vielä voida pitää ratkaistuna, sillä teorialle perustavan punasiirtymähavainnon tulkintaan on kohdistettu epäilyjä, joita eräät viimeaikaiset havainnot ovat vahvistaneet. Ehkäpä punasiirtymä ei johdukaan säteilylähteiden pakenemisesta, vaan joistakin vielä tuntemattomista fysikaalisista ilmiöistä. Tätä käsitystä voidaan perustella ennen kaikkea ns. kvasaareista tehdyillä havainnoilla. Näissä kohteissa, joita suuren punasiirtymän takia pidettiin kaukaisina, nopeasti loittonevina ja hyvin suurikokoisina materiaalimuodostumina, todettiin nopeita vaihteluita säteilyn voimakkuudessa. Tällainen käyttäytyminen on hyvin outoa, koska on vaikea kuvitella mekanismia, joka muutamien kuukausien kuluessa kykenisi vaikuttamaan noihin vähintäinkin Linnunradan kokoisiin muodostumiin. Galaksien kohdalla punasiirtymän suuruus osoittautui riippuvaksi niiden tyypistä tai asemasta galaksijoukossa. Lisäksi havaittiin tapauksia, joissa pienen ja suuren punasiirtymän omaavat kohteet näyttivät olevan fysikaalisessa yhteydessä, kiinni toisissaan. (Koululaisen uusi tietosanakirja, Antti Jännes, s. 1012)

Mikä sai aikaan? Eräs tärkeä kysymys alkuräjähdyksessä liittyy siihen, mikä sai sen aikaan, eli mikä "käynnisti" sen?

Sillä jos oletetaan olotilan ennen alkuräjähdystä olleen staattinen ja vakaa (tämä tila oli välttämätön, koska jos oli lämpötilaeroja ja liikettä, olisi se kuluttanut kaiken käyttökelpoisen energian loppuun jo kauan ennen oletettua alkuräjähdystä), niin mikä sai aikaan räjähdyksen?

Tämä kysymys on aiheellinen, koska jos kappaleen ja aineen olotila on kautta ikuisuuksien ollut liikkumaton, staattinen ja pysyvä, niin ei voida odottaa sen nyt noin vain itsestään muodostuvan taivaankappaleiksi. Sitä ei varmastikaan tapahtuisi, vaan jouduttaisiin pikemminkin toteamaan, että kaikki päinvastoin pysyisi entisellään.

Muuttumattomuuden osoittaa myös vitkaisuuden laki; sen mukaan kappaleen liikkeen tai sen olotilan muuttamiseen tarvitaan aina ulkopuolista voimaa - se ei koskaan tapahdu itsestään käsin. Tämä johtaa siihen, että maassa oleva kivenmurikka ei lähde itsestään liikkumaan, vaan se pysyy koko ajan paikallaan, kunnes jokin ulkopuolinen voima vaikuttaa siihen - kuten ihminen, joka nostaa kiven pois paikaltaan ja heittää sen muualle. Samoin emme vastaavasti voi koskaan nähdä lumipeitteenkään alkavan sulamaan itsestään, vaan siihen tarvitaan aina ulkopuolista lämpöä. Vasta kun aurinko alkaa lämmittää ja paistaa, se alkaa sulaa, muutenhan se pysyisi ikuisesti entisellään. Vastaavia esimerkkejä löytyisi enemmänkin.

Esim. Martin Rees on kirjassaan "Avaruuden avainluvut" (s. 109, 192) kertonut alun ongelmasta ja miten on vaikea selittää alkuräjähdyksen oletettua alkua. Hän toteaa, ettei siihen löydy hyvää selitystä, koska ei tiedetä, miten se lähti käyntiin (Jos siis alkuräjähdys on totta):

Vaikka tämä kuva maailmankaikkeuden alusta on johdonmukainen, muutama siihen liittyvä seikka on vielä selvittämättä. Merkittävin niistä on se, ettei tämä malli anna mitään selitystä sille, miksi maailmankaikkeus alkoi laajeta... Alkuräjähdysteoria kertoo kuitenkin vain siitä, mitä tapahtui alkuräjähdyksen jälkeen. Se ei kerro sitä, miten alkuräjähdys lähti käyntiin.

Mikä poisti painovoiman? Kun on kyseessä alkuräjähdyksen alkutila, on esitetty, että ”kaikki materia on kerran ollut tiiviisti yhteen puristuneena” ja että ”maailmankaikkeus oli alkutilassaan supertiheä ja kuuma – ehkä jotakin sellaista, mitä fysiikassa sanotaan nykyään ’singulariteetiksi’ eli pisteeksi, jolla on äärettömän suuri tiheys” (Lainausmerkeissä oleva teksti kirjasta: Tieteen maailma, maailmankaikkeus, s. 105,106) Samoin on selitetty, että alkuräjähdyksen alkutila on täysin verrattavissa mustiin aukkoihin vain sillä erotuksella, että edellinen koski koko maailmankaikkeuden ainetta, kun taas jälkimmäinen oli vain paikallinen tila. Molempien oletetaan olleen ja olevan singulariteetteja eli tiloja, joissa tiheys ja painovoima on niin suunnaton, ettei mikään muu voima voi voittaa painovoimaa (Esim. Hawking, S.W. - Ajan lyhyt historia, s. 62, 80). Edes valonnopeudella, jota pidetään suurimpana mahdollisena, ei pakeneminen olisi onnistunut, koska senkin olisi estänyt painovoima. Seuraava esimerkki mustista aukoista viittaa tähän:

Tämän pinnan sisäpuolelta ei mikään pääse ulkopuoliseen maailmankaikkeuteen, ei edes valo. Aika ja avaruus ovat pinnan sisäpuolella vääristyneet niin paljon, että valonsäde kääntyy väistämättä takaisin. Mustasta aukosta poistuminen on yhtä mahdotonta kuin kulkeminen ajassa taaksepäin. (Martin Rees: Avaruuden avainluvut, s. 66)

Hyvä kysymys edellisen pohjalta on, että mikä aiheutti räjähdyksen ja laajenemisen? Sillä jos painovoima on estänyt kaiken pakenemisen (= eli räjähdyksen), tarkoittaa se sitä, ettei mitään räjähdystä ja laajenemista olisi voinut edes alkaa. Se olisi ollut mahdotonta, koska sama painovoima, joka on kutistanut massan pisteeksi eli singulariteetiksi, ei voi yhtäkkiä muuttua ja lakata toimimasta.

Asiaa on kyllä yritetty selittää mm. kosmisella poistovoimalla, mutta jos kaikki aine oli painovoiman vetämänä tiivistynyt yhteen, niin ettei mikään muu voima voinut sitä voittaa, niin miten sama painovoima saattoi yhtäkkiä olla kokonaan toimimatta? Samat fysikaaliset lait, jotka ovat kutistaneet massan pisteeksi eli singulariteetiksi, eivät voi yhtäkkiä lopettaa toimintaansa. Sen huomioon ottamatta jättäminen merkitsisi samaa kuin että väittäisimme, ettei tunnetuilla fysikaalisilla laeilla olisi lainkaan merkitystä, vaikka ne nytkin vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme:

Eräät tutkijat puhuvat mielellään alussa olleesta ”väärästä tyhjiöstä” ja katsovat näin pystyvänsä selittämään energian ja aineen alkuperän ns. ”inflaatiomallin avulla. Kyseessä on matemaattinen taidonnäyte, joka vaatii toteutuakseen mm. vetovoiman muuttumisen poistovoimaksi ”ensimmäisen 10-32 sekunnin” aikana.

Kaikki yhdestä pisteestä? Kun on kyseessä alkuräjähdysteoria, on sen yksi perusolettamuksista, että kaikki aine oli alussa tiivistynyt yhteen kohtaan, jonka tilavuus oli ehkä vain nuppineulan pään koko, kunnes sitten tapahtui räjähdys. Tätä selostaa seuraava lainaus:

"Kaikki aine, jonka tiedämme olevan miljardeissa galakseissa, oli puristuneena neulanpään kokoiseen pisteeseen. Oma näkyvissä oleva linnunratamme oli siinä atomia pienemmässä koossa."

Eikö kuitenkin vaadita aika paljon uskoa, jos oletetaan, että nuppineulanpään kokoisesta tilasta on tullut kaikki elämä, luonnon moninaisuus ja koko nykyinen maailmankaikkeus? Yleensä räjähdys ei saa aikaan mitään järjestystä, ja jos lisäksi oletetaan, että kaikki ympärillämme olevat asiat ja taivaankappaleet ovat saaneet alkunsa yhdestä pisteestä, on se rohkea oletus.

Voimme kuvitella asiaa siten, että otamme pienen kivenmurikan (tai vaikka nuppineulan) käteemme ja uskomme, että siitä sitten syntyy sata miljardia galaksia, joissa jokaisessa on sata miljardia tähteä. Samoin voimme odottaa, että samasta pienestä kivestä syntyisivät valtameret, ihmiset, eläimet, kukat, vuoret ja kaikki mitä näemme ympärillämme. (Tämä on itseasiassa koko darwinismi ja koko nykyinen tieteellinen teoria tiivistettynä.) Jos todella uskomme tämän kaiken ja odotamme sen tapahtuvan, on meillä suuri usko tai sitten meidän on yksinkertaisesti oltava väärässä ja harhautuneita.

Joka tapauksessa jos oletetaan alkuräjähdysteorian pitävän paikkansa, tarkoittaa se, että yhdestä nuppineulanpään kokoisesta tilasta olisi pitänyt tulla esiin seuraavia asioita. Ovatko ne todella syntyneet tällä tavalla, eli näin pienestä tilasta?

- arviolta sata miljardia galaksia, joissa jokaisessa on sata miljardia tähteä

- vuoret

- meret, järvet ja joet, joissa voidaan uida ja kalastaa

- ihmiskunta

- koira, joka voi haukkua

- linnut, jotka voivat visertää

- inisevät hyttyset

- aistit: näkö, kuulo, haju, tunto ja maku

- tunteet kuten rakkaus, suru, viha, pelko, ilo

- aurinko, joka lämmittää sopivasti

- sateet

- metallit, joista voidaan rakentaa laivoja

- omena, mansikka, mustikka, herne

- mustekala, valas, kenguru, leijona, virtahepo, gepardi, krokotiili, strutsi, lammas, kotka, lepakko, perhonen, muurahainen

- mammuttipuu sekä muut puut ja kauniit kukat

Lue lisää

Koska laitoit pelkän kopion toisen teksteistä, mikä on sääntöjen vastaista, niin vastataan tasmalla tavalla ja laitetaan linkki

http://personal.inet.fi/koti/kimnice/2500.htm

Sellaisella erotuksella mennään, että olen itse kirjoittanut nämä tekstit. Tuossa käsittelen juuri näitä tekstejä, mutta olen jakanut tekstini osiin

...pohdintaa asiasta kirjoitti:

Onko alkuräjähdystä ollut?

Kun lähdetään selvittelemään sitä, miten maailmankaikkeus on saanut alkunsa, on tällä hetkellä selvästi yleisin selitysmalli ja käsitys ns. alkuräjähdysteoria, jota myös pidetään standarditeoriana. Tämä teoria pohjautuu siihen, että alussa, ehkä noin 15 miljardia vuotta sitten, ei ollut lainkaan nykyisenkaltaista maailmankaikkeutta, eli ei ollut nykyisiä tähtiä, galakseja tai mitään muitakaan taivaankappaleita - eikä tietenkään elämääkään. Kaikki oli täysin nykyiseen verrattuna poikkeavaa.

Sensijaan ominaista tälle alkuhetkelle uskotaan olleen, että kaikki maailmankaikkeudessa oleva aine oli silloin tiivistyneenä vain yhteen kohtaan - eli pisteeseen, jonka tilavuus oli ehkä vain nuppineulanpään koko (ajatus nuppineulasta tulee useammankin esille tähän teoriaan uskovien julkaisuissa). Mitään ainetta ja avaruutta ei siis ollut tämän pisteen ulkopuolella.

Sitten, aivan yhtäkkiä, tapahtui jotain aivan odottamatonta. Tapahtui ns. alkuräjähdys, joka sai aikaan sen, että se sinkosi kaiken aineen avaruuteen. Seurauksena oli, että entistä alkupistettä ei enää ollut, vaan siitä avaruuteen levinnyt kaasu alkoi laajeta yhä laajemmalle ja laajemmalle, kunnes se joissakin paikoissa alkoi myös tiivistyä. Näistä tiivistymistä oletetaan sitten galaksien, tähtien ja muiden avaruuden kappaleiden syntyneen. Lopulta syntyi myös nykyisenkaltainen maailmankaikkeus.

ONKO TEORIA TYYDYTTÄVÄ?

Kun lukee joitakin julkaisuja, saa helposti sen kuvan, että alkuräjähdysteoria on tosiasia, joka on siksi todistettu eikä sitä kannata epäillä. Sitä pidetään tiedemiesten parissa ja oppikirjoissa selvästi parhaimpana mallina siitä, miten kaikki on saanut alkunsa.

Kuitenkin on todettava, että tässä teoriassa on paljon ongelmia. Jotkut tutkijat ovat ottaneet niitä esille ja ovat todenneet, että teoria on kaikkea muuta kuin selvä. He ovat ymmärtäneet, että tiede on kykenemätön selittämään maailmankaikkeuden alkua. Se on ongelmallista, koska sitä ei voida todistaa kokeellisesti:

Miten maailmankaikkeus loppujen lopuksi sai alkunsa? Mitä tapahtui täsmälleen hetkellä nolla?

Sitä ei tiedetä. Syntyvä maailmankaikkeus, jossa kaikki aine, säteily ja itse avaruus mahtuisivat tämän lauseen lopussa olevaan pisteeseen, oli niin äärimmäisen kuuma ja tiheä, että sitä ei pystytä kuvaamaan millään fysiikan teorialla. Fyysikot voivat kertoa jotakin maailmasta vasta sitten, kun sen koko on pari senttimetriä ja ikä sekunnin miljardismiljardismiljardismiljardisosa.

Tätä edeltäviä tapahtumia voi vain arvailla. Toisten mielestä avaruus luotiin, toisten mielestä kyseessä oli edellinen avaruus, joka oli luhistunut kasaan ja alkoi nyt uudelleen laajeta. Toiset ajattelevat, että avaruus syntyi tyhjästä.

Emme voi väittää, että tiede olisi lopullisesti selvittänyt maailmankaikkeuden arvoituksen. Kaukana siitä. Havaintotuloksia, jotka tukevat alkuräjähdysteoriaa, on toistaiseksi suhteellisen vähän, vaikka eräät niistä ovatkin sangen vakuuttavia. Alan tutkijoiden suuri enemmistö pitää alkuräjähdysteoriaa mallina, joka parhaiten selittää nämä havainnot. Missään tapauksessa vielä ei ole keksitty teoriaa, joka soveltuisi kuvaamaan maailmankaikkeuden aivan ensimmäisiä sekunnin murto-osia. Emme tiedä, miten hiukkaset käyttäytyvät ja millaisen muodon painovoima saa, kun hiukkaset ovat pakkautuneet valtavassa kuumuudessa äärimmäiseen pieneen tilaan. Alkuräjähdys ei ole koe, jonka voisimme toistaa.

Todistaako punasiirtymä laajenemisesta?

Parhaimpana alkuräjähdyksen todisteena on pidetty punasiirtymää, joka voidaan havaita kaukaisista tähdistä. On ajateltu, että kun kaukaisten galaksien ja tähtien valon spektriviivat ovat siirtyneet kohti spektrin punaista päätä, on se osoitus laajenemisesta. Näiden kappaleiden punasiirtymäarvojen pitäisi osoittaa niiden pakonopeus ja etäisyys, niin että kaikki kappaleet loitontuvat meistä nopeudella, joka on verrannollinen niiden etäisyyteen.
Kuitenkin punasiirtymän käyttö laajentumisen tukena on kyseenalaista. Se on asia, jota on vaikea havaita silmillä tai edes kaukoputkella, vaikka sitä kuinka tarkastelisimme (kappaleiden kierto- ja pyörimisliikkeitä voimme kyllä nähdä – ainakin lähiavaruudessa). Samoin punasiirtymän käyttö laajentumisen tukena on asia, jota edes kaikki tutkijat eivät hyväksy. He kiistävät, että sillä on mitään tekemistä laajentumisen kanssa (kuten toiset kiistävät sen, että taustasäteilyllä olisi mitään tekemistä alkuräjähdyksen kanssa):

En halua luoda sellaista mielikuvaa että kaikki olisivat yhtä mieltä punasiirtymän tulkinnasta. Emme suoranaisesti havaitse galaksien ryntäävän meistä poispäin; ainoa varma asia on että niiden spektriviivat ovat siirtyneet punaista kohti. Huomattavat tähtitieteilijät epäilevät että punasiirtymällä ei ole mitään tekemistä Doppler-siirtymien tai avaruuden laajenemisen kanssa. Halton Arp Hale-observatoriosta on korostanut taivaalta löytyvän galaksien ryhmittymiä joissa muutamilla galakseilla on paljon toisistaan poikkeavat punasiirtymät; jos nämä ryhmittymät todella koostuvat galakseista jotka sijaitsevat toistensa naapureina, ne tuskin voisivat liikkua kovin erilaisilla nopeuksilla. Lisäksi Maarten Schmidt huomasi vuonna 1963 että tietyntyyppisillä näennäisesti tähden kaltaisilla kohteilla esiintyy suunnattoman suuria punasiirtymiä, jopa yli 300 prosentin siirtymiä! Jos nämä "kvasaarit" ovat punasiirtymiensä edellyttämillä etäisyyksillä niiden täytyy säteillä tavattoman paljon energiaa pysyäkseen niin kirkkaina. Nopeuden ja etäisyyden välisen riippuvuuden mittaaminen on myös erittäin vaikeaa kun kohteet ovat todella kaukana. (Steven Weinberg: "Kolme ensimmäistä minuuttia", s. 40)

Kaikkien tähtien valo ei punasiirrännäistä. Toinen ongelma punasiirtymässä on, että kaikkien tähtien valo ei ole punasiirrännäistä. Esim. Andromedan galaksi (On esitetty se arvo, että sen pitäisi lähentyä meitä kohti 300 kilometriä sekunnissa! Toisaalta Neitsyen tähdistön pakonopeuden meistä pitäisi olla 1200 km/s ja kvasaari PKS 2000:n jopa 274 000 km/s. Mistä nämä yli satakertaiset erot johtuvat, jos kaikki on alkanut samasta pisteestä?) ja eräät muut galaksit osoittavat, että niiden valo on sinisiirrännäistä, joka tarkoittaa, että niiden pitäisi lähestyä meitä. Tämäntyyppiset poikkeukset osoittavat, että punasiirtymäarvoilla voi olla jokin muu selitys kuin niiden etääntyminen meistä. Ne eivät ehkä lainkaan liity niiden liikkeeseen.



Viereisten galaksien arvot. Eräs ongelma punasiirtymässä on, että joillakin vierekkäisillä galakseilla on aivan toisistaan poikkeava punasiirtymäarvo, vaikka ne ovat ainesillalla yhteydessä toisiinsa ja aivan lähellä toisiaan. Jos punasiirtymä todella kertoisi etäisyyden, eivät nämä galaksit voisi mitenkään olla toistensa läheisyydessä, vaan niiden pitäisi olla kaukana toisistaan. Tämä osoittaa, että punasiirtymän täytyy johtua joistakin muista seikoista, kuten tähtien omista sisäisistä reaktioista ja säteilystä, joka voidaan havaita maapalloltakin.

Punasiirtymä vaihtuu ajanjaksottain. Eräs erikoisuus joidenkin kvasaarien kohdalla on, että niiden punasiirtymä vaihtuu ajanjaksoittain - usein yhden vuorokauden aikana, ja välillä se on suurempi, välillä pienempi.

Jos tekee johtopäätöksen näistä vaihtuvista punasiirtymäarvoista, merkitsisi se sitä, että niiden pitäisi mennä poispäin välillä nopeammin, välillä hitaammin, mitä ilmiötä ei kuitenkaan tunneta maailmankaikkeudessa. Todennäköisempää on, että vaihtuvat punasiirtymäarvot johtuvat näidenkin kvasaarien kohdalla sisäisistä reaktioista eikä niiden pakoliikkeestä:

Vaikka räjähdysteoria näin on saanut tuekseen vankat todisteet, ei asiaa vielä voida pitää ratkaistuna, sillä teorialle perustavan punasiirtymähavainnon tulkintaan on kohdistettu epäilyjä, joita eräät viimeaikaiset havainnot ovat vahvistaneet. Ehkäpä punasiirtymä ei johdukaan säteilylähteiden pakenemisesta, vaan joistakin vielä tuntemattomista fysikaalisista ilmiöistä. Tätä käsitystä voidaan perustella ennen kaikkea ns. kvasaareista tehdyillä havainnoilla. Näissä kohteissa, joita suuren punasiirtymän takia pidettiin kaukaisina, nopeasti loittonevina ja hyvin suurikokoisina materiaalimuodostumina, todettiin nopeita vaihteluita säteilyn voimakkuudessa. Tällainen käyttäytyminen on hyvin outoa, koska on vaikea kuvitella mekanismia, joka muutamien kuukausien kuluessa kykenisi vaikuttamaan noihin vähintäinkin Linnunradan kokoisiin muodostumiin. Galaksien kohdalla punasiirtymän suuruus osoittautui riippuvaksi niiden tyypistä tai asemasta galaksijoukossa. Lisäksi havaittiin tapauksia, joissa pienen ja suuren punasiirtymän omaavat kohteet näyttivät olevan fysikaalisessa yhteydessä, kiinni toisissaan. (Koululaisen uusi tietosanakirja, Antti Jännes, s. 1012)

Mikä sai aikaan? Eräs tärkeä kysymys alkuräjähdyksessä liittyy siihen, mikä sai sen aikaan, eli mikä "käynnisti" sen?

Sillä jos oletetaan olotilan ennen alkuräjähdystä olleen staattinen ja vakaa (tämä tila oli välttämätön, koska jos oli lämpötilaeroja ja liikettä, olisi se kuluttanut kaiken käyttökelpoisen energian loppuun jo kauan ennen oletettua alkuräjähdystä), niin mikä sai aikaan räjähdyksen?

Tämä kysymys on aiheellinen, koska jos kappaleen ja aineen olotila on kautta ikuisuuksien ollut liikkumaton, staattinen ja pysyvä, niin ei voida odottaa sen nyt noin vain itsestään muodostuvan taivaankappaleiksi. Sitä ei varmastikaan tapahtuisi, vaan jouduttaisiin pikemminkin toteamaan, että kaikki päinvastoin pysyisi entisellään.

Muuttumattomuuden osoittaa myös vitkaisuuden laki; sen mukaan kappaleen liikkeen tai sen olotilan muuttamiseen tarvitaan aina ulkopuolista voimaa - se ei koskaan tapahdu itsestään käsin. Tämä johtaa siihen, että maassa oleva kivenmurikka ei lähde itsestään liikkumaan, vaan se pysyy koko ajan paikallaan, kunnes jokin ulkopuolinen voima vaikuttaa siihen - kuten ihminen, joka nostaa kiven pois paikaltaan ja heittää sen muualle. Samoin emme vastaavasti voi koskaan nähdä lumipeitteenkään alkavan sulamaan itsestään, vaan siihen tarvitaan aina ulkopuolista lämpöä. Vasta kun aurinko alkaa lämmittää ja paistaa, se alkaa sulaa, muutenhan se pysyisi ikuisesti entisellään. Vastaavia esimerkkejä löytyisi enemmänkin.

Esim. Martin Rees on kirjassaan "Avaruuden avainluvut" (s. 109, 192) kertonut alun ongelmasta ja miten on vaikea selittää alkuräjähdyksen oletettua alkua. Hän toteaa, ettei siihen löydy hyvää selitystä, koska ei tiedetä, miten se lähti käyntiin (Jos siis alkuräjähdys on totta):

Vaikka tämä kuva maailmankaikkeuden alusta on johdonmukainen, muutama siihen liittyvä seikka on vielä selvittämättä. Merkittävin niistä on se, ettei tämä malli anna mitään selitystä sille, miksi maailmankaikkeus alkoi laajeta... Alkuräjähdysteoria kertoo kuitenkin vain siitä, mitä tapahtui alkuräjähdyksen jälkeen. Se ei kerro sitä, miten alkuräjähdys lähti käyntiin.

Mikä poisti painovoiman? Kun on kyseessä alkuräjähdyksen alkutila, on esitetty, että ”kaikki materia on kerran ollut tiiviisti yhteen puristuneena” ja että ”maailmankaikkeus oli alkutilassaan supertiheä ja kuuma – ehkä jotakin sellaista, mitä fysiikassa sanotaan nykyään ’singulariteetiksi’ eli pisteeksi, jolla on äärettömän suuri tiheys” (Lainausmerkeissä oleva teksti kirjasta: Tieteen maailma, maailmankaikkeus, s. 105,106) Samoin on selitetty, että alkuräjähdyksen alkutila on täysin verrattavissa mustiin aukkoihin vain sillä erotuksella, että edellinen koski koko maailmankaikkeuden ainetta, kun taas jälkimmäinen oli vain paikallinen tila. Molempien oletetaan olleen ja olevan singulariteetteja eli tiloja, joissa tiheys ja painovoima on niin suunnaton, ettei mikään muu voima voi voittaa painovoimaa (Esim. Hawking, S.W. - Ajan lyhyt historia, s. 62, 80). Edes valonnopeudella, jota pidetään suurimpana mahdollisena, ei pakeneminen olisi onnistunut, koska senkin olisi estänyt painovoima. Seuraava esimerkki mustista aukoista viittaa tähän:

Tämän pinnan sisäpuolelta ei mikään pääse ulkopuoliseen maailmankaikkeuteen, ei edes valo. Aika ja avaruus ovat pinnan sisäpuolella vääristyneet niin paljon, että valonsäde kääntyy väistämättä takaisin. Mustasta aukosta poistuminen on yhtä mahdotonta kuin kulkeminen ajassa taaksepäin. (Martin Rees: Avaruuden avainluvut, s. 66)

Hyvä kysymys edellisen pohjalta on, että mikä aiheutti räjähdyksen ja laajenemisen? Sillä jos painovoima on estänyt kaiken pakenemisen (= eli räjähdyksen), tarkoittaa se sitä, ettei mitään räjähdystä ja laajenemista olisi voinut edes alkaa. Se olisi ollut mahdotonta, koska sama painovoima, joka on kutistanut massan pisteeksi eli singulariteetiksi, ei voi yhtäkkiä muuttua ja lakata toimimasta.

Asiaa on kyllä yritetty selittää mm. kosmisella poistovoimalla, mutta jos kaikki aine oli painovoiman vetämänä tiivistynyt yhteen, niin ettei mikään muu voima voinut sitä voittaa, niin miten sama painovoima saattoi yhtäkkiä olla kokonaan toimimatta? Samat fysikaaliset lait, jotka ovat kutistaneet massan pisteeksi eli singulariteetiksi, eivät voi yhtäkkiä lopettaa toimintaansa. Sen huomioon ottamatta jättäminen merkitsisi samaa kuin että väittäisimme, ettei tunnetuilla fysikaalisilla laeilla olisi lainkaan merkitystä, vaikka ne nytkin vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme:

Eräät tutkijat puhuvat mielellään alussa olleesta ”väärästä tyhjiöstä” ja katsovat näin pystyvänsä selittämään energian ja aineen alkuperän ns. ”inflaatiomallin avulla. Kyseessä on matemaattinen taidonnäyte, joka vaatii toteutuakseen mm. vetovoiman muuttumisen poistovoimaksi ”ensimmäisen 10-32 sekunnin” aikana.

Kaikki yhdestä pisteestä? Kun on kyseessä alkuräjähdysteoria, on sen yksi perusolettamuksista, että kaikki aine oli alussa tiivistynyt yhteen kohtaan, jonka tilavuus oli ehkä vain nuppineulan pään koko, kunnes sitten tapahtui räjähdys. Tätä selostaa seuraava lainaus:

"Kaikki aine, jonka tiedämme olevan miljardeissa galakseissa, oli puristuneena neulanpään kokoiseen pisteeseen. Oma näkyvissä oleva linnunratamme oli siinä atomia pienemmässä koossa."

Eikö kuitenkin vaadita aika paljon uskoa, jos oletetaan, että nuppineulanpään kokoisesta tilasta on tullut kaikki elämä, luonnon moninaisuus ja koko nykyinen maailmankaikkeus? Yleensä räjähdys ei saa aikaan mitään järjestystä, ja jos lisäksi oletetaan, että kaikki ympärillämme olevat asiat ja taivaankappaleet ovat saaneet alkunsa yhdestä pisteestä, on se rohkea oletus.

Voimme kuvitella asiaa siten, että otamme pienen kivenmurikan (tai vaikka nuppineulan) käteemme ja uskomme, että siitä sitten syntyy sata miljardia galaksia, joissa jokaisessa on sata miljardia tähteä. Samoin voimme odottaa, että samasta pienestä kivestä syntyisivät valtameret, ihmiset, eläimet, kukat, vuoret ja kaikki mitä näemme ympärillämme. (Tämä on itseasiassa koko darwinismi ja koko nykyinen tieteellinen teoria tiivistettynä.) Jos todella uskomme tämän kaiken ja odotamme sen tapahtuvan, on meillä suuri usko tai sitten meidän on yksinkertaisesti oltava väärässä ja harhautuneita.

Joka tapauksessa jos oletetaan alkuräjähdysteorian pitävän paikkansa, tarkoittaa se, että yhdestä nuppineulanpään kokoisesta tilasta olisi pitänyt tulla esiin seuraavia asioita. Ovatko ne todella syntyneet tällä tavalla, eli näin pienestä tilasta?

- arviolta sata miljardia galaksia, joissa jokaisessa on sata miljardia tähteä

- vuoret

- meret, järvet ja joet, joissa voidaan uida ja kalastaa

- ihmiskunta

- koira, joka voi haukkua

- linnut, jotka voivat visertää

- inisevät hyttyset

- aistit: näkö, kuulo, haju, tunto ja maku

- tunteet kuten rakkaus, suru, viha, pelko, ilo

- aurinko, joka lämmittää sopivasti

- sateet

- metallit, joista voidaan rakentaa laivoja

- omena, mansikka, mustikka, herne

- mustekala, valas, kenguru, leijona, virtahepo, gepardi, krokotiili, strutsi, lammas, kotka, lepakko, perhonen, muurahainen

- mammuttipuu sekä muut puut ja kauniit kukat

Lue lisää

Ei tuo teksti ainakaan suora kopio ole koska siinä on useita kohtia väärin. Huomaan kyllä että olet tutustunut näihin asioihin mutta ilmeisesti olet etsinyt vain yksipuolista tietoa. Eniten hämmästytti kohta jossa mainitsit energian katoavan/muuttuvan käyttö kelvottomaksi "Sillä jos oletetaan olotilan ennen alkuräjähdystä olleen staattinen ja vakaa (tämä tila oli välttämätön, koska jos oli lämpötilaeroja ja liikettä, olisi se kuluttanut kaiken käyttökelpoisen energian loppuun jo kauan ennen oletettua alkuräjähdystä), niin mikä sai aikaan räjähdyksen?". Uskotko tosiaan että energia voi kadota? Energian muuttuminen liike-energiaksi ei tee siitä millään tavalla käyttö kelvotonta tai kuluta sitä. Olet oikeassa että maailmankaikkeuden ensimmäisiä hetkiä ei voida tutkia mutta se merkitsee myös ettei silloin vallinneita fysikaalisia olosuhteita voida tutkia, nykyiset fysiikan lait ovat täysin erilaiset kuin ennen alkuräjähdystä vallinneet. Evoluution ja alkuräjähdyksen kiistäminen muistuttavat paljon katolisen kirkon kantaa keskiajalla siitä että aurinko kiertää maata eikä päin vastoin, tieteellisiä tutkimustuloksia vaikea kiistää jos ei ole itsellä esittää todisteita oman teorian puolesta. Eikä se että maa kiertää aurinkoa tarkoita sitä ettei Jumalaa olisi olemassa, kuten ei myöskään evoluutio tai alkuräjähdys.

Näinhän se tietysti on.
Miksen sitä itse keksinyt.
Tietystihän kaiken alku oli se kun Jumala luotiin.

etsivä kirjoitti:

Näinhän se tietysti on.
Miksen sitä itse keksinyt.
Tietystihän kaiken alku oli se kun Jumala luotiin.

Tämä 6000 vuotta kestänyt sotku on myös voinut
alkaa siitä kun ensimmäinen kreationisti kehittyi
pelkästä kylkiluusta (talk about structural change)
hedelmiä syöden tietoiseksi olennoksi ja alkoi
kulkea ennen vedenpaisumusta dinosaurusten
ja nefilimien kanssa samaan aikaan maan päällä.

Täsmälleen niinkuin kädestäennustaminen, astrologia,
raamatulliset havainnot ja todistukset, kabbala,
numerologia, homeopatia, juutalainen miekkatanssi
ja muut jalot tieteenalat kiistattomasti todistavat.

(Näitä väitteitä ei sitten muuten aleta tarkistamaan.
Ne pitää uskoa tai muuten hukka perii. Tai ainakaan
en kuuntele mitään vastaväitteitä.)

Tai onko "tietoinen" sitten kuitenkaan oikea sana.

mutta Kalevalakin on sittemmin tarkentunut. Esim. kvanttiväridynamiikka, josta Väinämöinenkin lauloi, hallitaan toistaiseksi vain hyvin suurten energioiden alueella.

Siksi onkin ilmeistä, että kvarkkien vankeusmekanismi sekä niiden dynaamisen massan ja varsinkin nk. Goldstonen bosonien syntyminen kiraalisymmetrian rikkoutumisen seurauksena vaatii vielä huomattavan määrän teoreettista tutkimusta ennen kuin kumpikaan hallitaan kvantitatiivisesti.

Mutta eiköhän tuo Kalevalaa selailemalla selvene.