heips, vuoden päästä olisi edessä mahdolliset pääsykokeet jos päätän yrittää lääkikseen. Päässä kiehtoo myös ajatus kielten opiskelusta, erityisesti saksan kielen. opiskelen koulussa saksaa, mutta kielitaitoni on vielä sen verran heikko etten pysty edes normaaleista asioista kovin hyvin puhumaan tai kirjoittamaan. olen kuullut että kuopiossa ainakin olisi joku mahd. suorittaa osan tutkinnosta esim. saksassa. millaista se käytännössä on? onko ulkomailla pitkiäkin jaksoja, kuuluuko niihin jotain kielenopiskelua ennen sitä tai siellä ollessa ja millaista opiskelu on? poissuljettu vaihtoehto ei ole myöskään ulkomaille muutto ja siellä opiskelu kokonaan. ensin se vaatisi tietysti vaihto-oppilas vuoden että kielen oppii, mutta varmaan toisaalta helpompi päästä ulkomaille kuin suomeen, vaikka opiskelu luultavasti tulisikin olemaan PALJON vaikeampaa! kielipäätä mulla kuitenkin löytyy ja varmasti kielen oppisin jos olisin pitkään maassa. antakaa vinkkejä ja kertokaa kommentteja/kokemuksista!
:) kiits!
:) kiits!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vastauksia en osaa antaa, sillä olen samassa tilanteessa. Olen pitkään miettinyt miten yhdistää lääketiede ja kielten opiskelu. Nimenomaan saksa ja ruotsi kiinnostavat, englanti siinä sivussa. Varmasti kannattaisi keskittyä yhteen kieleen, mutta en osaa valita.
Täytyy osata saksaa aika hyvin, jos Saksaan halua opiskelemaan. Lääkisessä kielen suullisessa osaamisessa on suurikin väli, sillä monet kokeet ovat suullisia.
Pääsykokeita ei varsinaisesti ole, mutta yliopistokohtainen kielikoe toki, vaikka olisikin todistuksia kielen osaamisesta.
Sitten kannattaa vielä miettiä lukukausimaksut: ei niitä joka osavaltiossa ole, mutta yleinen trendi on, että opiskelija maksaa noin 500 euroa lukukaudessa. Schleswig-Holstein ja Mecklenburg-Vorpommern ovat juuri päättäneet olla vaatimatta maksuja ainakin lähitulevaisuudessa.
Hyvä, että teillä kaikilla on monia vaihtoehtoja. Itse pyrin kerran lääkikseen, en päässyt, menin opiskelemaan tekniikkaa ja siellä saksan osaaminen on tärkeää. Monet tekniset asiat ovat saksaksi, niin koska saksalaiset ovat kehittäneet tekniikkaa ja kehittävät sitä eteenpäin koko ajan kovasti. Kyllä kieliä pääsee lukemaan myös muilla aloilla, kuin, että pelkästään lähtisi opiskelemaan kieliä. Ja se on todella tärkeääkin.
Ja sitä kielitaitoa pystyy kyllä helposti parantamaan puhuttavaksi, vaikka hakeutumalla Saksaan kesätöihin. Suomen koulutusjärjestelmässä yleensä kun opitaan kielioppi ja ymmärtäminen, mutta ei puhumista, eli siitä ei kannata potea huonoa itsetuntoa, järjestelmä vaan on sellainen. Helpompiin hotellitöihin haetaan esim. www.mol.fi kautta ja on olemassa myös monia järjestöjä, jotka järjestävät kesätöitä ulkomailta, linkkejä löytyy tuon mol:in sivuilta.
Ehkä kannattaa miettiä, haluaako oikeasti lääkäriksi, lääkäri-tutkijaksi, lääkiksen opettajaksi vai tulkiksi, kääntäjäksi tai kieltenopettajaksi. Tai mikä kiinnostaa eniten. Siitä, minne ihmiset päätyvät oikeasti voi lueskella esim. täällä: http://www.helsinki.fi/uragalleria/
Nykyään taas puhutaan paljon kansainvälistymisesta ja joka alalla voidaan kansainvälistyä. Jos opiskelee lääkäriksi Suomessa, voi silti lähteä vaihto-opiskelemaan, varmasti myös Saksaan, tai työharjoitteluun ulkomaille, ulkomaisille kursseille, ammattiretkille tms.
Ulkomailla opiskelu on mielestäni vielä haastavampaa kuin kotimaassa. Suomessa ja Saksassa on vielä suht ilmaiset koulutukset molemmissa. Monissa Itä-Euroopan maissa, esim. Virossa, elintaso on alhaisempi ja eläminen halvempaa, ja moniin Viron yliopistoihin suomalaiset opiskelijat ovat erittäin tervetulleita, ja esim. suomalaisia lääkiksen opiskelijoita siellä onkin aika paljon. Tässä suomalaisten opiskelijoiden webbisivustoja Virossa: http://www.finland.ee/doc/fi/suomi/opiskelijat.html
http://www.cimo.fi, Suomen Kansainvälisen henkilövaihdon keskukselta voi löytää lisätietoa eri mahdollisuuksista. Briteissäkin opiskelu on kallista, mutta jos opiskelet Briteissä, etkä jää sinne töihin, ei sinulta peritä opiskelun lukukausimaksuja. Ne, kun normaalisti peritään vasta sitten, kun olet vakitöissä. Sitten on olemassa tällainenkin järjestö, joka auttaa suomalaisia pääsemään opiskelemaan ulkomaille: http://www.ieconline.fi/
Tietenkin, jos raha-asia arveluttaa, on olemassa säätiöitä, jotka antavat apurahoja karsinnan perusteella, jos ei pelkkä opintotukirahat riitä, ja voi koittaa hankkia sivutöitä, esim. tarjoilijana, tai harjoittelupaikan tms. Ainakin Saksassa on kovin tyypillistä, että opiskelijat tekevät työharjoitteluaan opiskelun lomassa, tai osallistuvat erilaisiin projekteihin. Tosin ei kannata uppoutua työelämään liiaksi, opiskeluaikana opiskelu ja valmistuminen on kuitenkin tärkeintä. Ulkomaan opiskelukokemuksia löytyy netistä. Sen nimenomaisen Kuopion yliopiston matkakertomuksia tässä: http://www.uku.fi/intl/linkit/index.shtml#matka
Tässä vielä muutamia linkkejä:
- kansainvälistyminen lääkisopiskelijalle opiskeluaikana: http://www.fimsic.org/alku.php
- lääketieteen opiskelu Ruotsissa: http://personal.fimnet.fi/yhdistys/smr/opiskelu.html
- kansainvälinen toiminta lääketieteen alalla lääkäreiden kannalta Suomessa: http://www.laakariliitto.fi/kv/
- mielenkiintoinen artikkeli, kansanterveystieteen näkökulmasta (sehän ei siis ole sama kuin että opiskelisi lääkäriksi): http://www.uku.fi/yliopistolehti/arkisto/0405/teema13.shtml
Jos ette jaksa pitkiä juttuja lukea, niin tässä yksi hauska kv-testi (tosin jotkut linkit vaativat salasanan ja näkökulma on teknisen alan, mutta vähän suuntaa antavaksi tämä): http://www.taianomainentassu.fi/iaeste/hattu/index.php