Olen elämänkokemukseni myötä tullut siihen tulokseen, että ei se aina niin, ole, että vika parisuhteen toimimattomuuteen olisi MOLEMMISSA osapuolissa.
Kaikissa meissä on omat inhimilliset puutteemme ja vikamme, mutta kyllä se vaan niin on, että on olemassa sekä miehiä että naisia, jotka eivät yksinkertaisesti kykene parisuhteessa "kunnollisesti" elämään. Ja jotkut eivät edes halua. Kunnioitus heille, jotka sen tietävät, eivätkä edes lähde kumppaneita itseensä sitomaan ja kiusaamaan...
Takanani on viisi 2-15 vuotta kestänyttä avio- ja avoliittoa. Kaikki murtuivat siihen, että mies ei parisuhteessa osannut olla vastavuoroinen. Syitä on yhtä monta kuin miestäkin: työnarkomaniaa, rahan arvostamista, itsekkyyttä, alkoholismia, mielisairautta, pettämistä... ... joitakin luetellakseni.
En väitä olevani mikään täydellinen tai puhdas pulmunen, mutta väitän olevani kokenut parisuhteissa - valitettavasti. Ja olen 100%:n vakuuttunut siitä, että vika ei ollut yhdessäkään suhteessa minussa. Miksikö kehtaan näin sanoa?
Siksi, että tällä hetkellä olen elänyt jo monta vuotta erittäin toimivassa, rakkaudellisessa ja vastavuoroisessa parisuhteessa. Tämä Mies on todella Mies, joka on kykenevä ja halukas parisuhteeseen ja osaa siinä myös olla... Ole toki matkan aikana itsekin paljon oppinut ja asenteitani tarkistanut. Ehkä siis tarvitsin tuon matkan saavuttaakseni sen, mitä nyt ON.
Kaikissa meissä on omat inhimilliset puutteemme ja vikamme, mutta kyllä se vaan niin on, että on olemassa sekä miehiä että naisia, jotka eivät yksinkertaisesti kykene parisuhteessa "kunnollisesti" elämään. Ja jotkut eivät edes halua. Kunnioitus heille, jotka sen tietävät, eivätkä edes lähde kumppaneita itseensä sitomaan ja kiusaamaan...
Takanani on viisi 2-15 vuotta kestänyttä avio- ja avoliittoa. Kaikki murtuivat siihen, että mies ei parisuhteessa osannut olla vastavuoroinen. Syitä on yhtä monta kuin miestäkin: työnarkomaniaa, rahan arvostamista, itsekkyyttä, alkoholismia, mielisairautta, pettämistä... ... joitakin luetellakseni.
En väitä olevani mikään täydellinen tai puhdas pulmunen, mutta väitän olevani kokenut parisuhteissa - valitettavasti. Ja olen 100%:n vakuuttunut siitä, että vika ei ollut yhdessäkään suhteessa minussa. Miksikö kehtaan näin sanoa?
Siksi, että tällä hetkellä olen elänyt jo monta vuotta erittäin toimivassa, rakkaudellisessa ja vastavuoroisessa parisuhteessa. Tämä Mies on todella Mies, joka on kykenevä ja halukas parisuhteeseen ja osaa siinä myös olla... Ole toki matkan aikana itsekin paljon oppinut ja asenteitani tarkistanut. Ehkä siis tarvitsin tuon matkan saavuttaakseni sen, mitä nyt ON.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Ole toki matkan aikana itsekin paljon oppinut ja asenteitani tarkistanut. Ehkä siis tarvitsin tuon matkan saavuttaakseni sen, mitä nyt ON. "
Sinä taisit itse sen sanoa, ehkä tosiaan ihmisen täytyy hakata aikansa päätä seinään, ennen kuin se oikea löytyy. Ehkä sinä aikana sitä sitten itsekkin henkisesti kehittyy.
että on syntynyt täydelliseksi? Vastavuoroisuutta, hmmm....
jos kerran olet joutunut asenteitasi tarkistamaan, viittaisi se siihen, ettei syy ehkä 100%:sesti ollutkaan miehissä. Jospa se olikin vain 99%.
"Takanani on viisi 2-15 vuotta kestänyttä avio- ja avoliittoa."
Minusta tuo lauseesi kertoo sinun sitoutumiskyvystäsi ja asenteistasi miehiin kaiken oleellisen.
tämähän on taivaan totta!Jos ketkuttelija on mies tai nainen niin lopputulokset aivan samat.
Mitäs nää porukat oikein meinaa?
Olet todennäköisesti läheisriippuvainen ja epätoivoisesti takertunut jokaiseen kaksilahkeiseen, jolla on ollut kiinnostusta sinua kohtaan. Tietyntyyppiset miehet haistavat laisesi naisen jo kaukaa eli kyllä syitä on silloin myös sinussa.
Eikö kokemus opettanut sinua lainkaan välttämään miesryhmää, joka ei parisuhteessa osannut olla vastavuoroinen? Sellainen piirre on kyllä nähtävissä heti alkumetreillä.