Lapseton leskisetäni kuoli ja hänellä ei ole testamenttia.
Jakautuuko omaisuus hänen 3 aikaisemmin kuolleen sisarusten lapsille yhtäsuuriin osiin?
Eli kolmeen saman suuruiseen osaan.
Periikö jokaisen sisaruksen lapsikatras yhtä suuren osan?
Siis kahdella aikaisemmin kuolleella sisaruksella on vain yksi lapsi ja yhdellä on neljä.
Jakautuuko omaisuus hänen 3 aikaisemmin kuolleen sisarusten lapsille yhtäsuuriin osiin?
Eli kolmeen saman suuruiseen osaan.
Periikö jokaisen sisaruksen lapsikatras yhtä suuren osan?
Siis kahdella aikaisemmin kuolleella sisaruksella on vain yksi lapsi ja yhdellä on neljä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä.
Milloin isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.
Saamasi vastaus on jämpti muuten, mutta jäin aprikoimaan mitä lesken vaimo vainaan jälkeen tehty perukirja kertoo, koska lapsettoman avioparin jälkeen ilman keskinäistä omistusoikeus testamenttia voi vaimonkin suku tulla toisen puoliskon perijöinä kyseeseen.
Perintökaaren 3. luku:
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Ei näköjään mitään solmua, koska kysyjän setä on kuollut leskenä, niin aviovaimo on kuollut ensiksi ja kuten laista poimimasi teksti sanoo, niin ensiksi kuolleen puolison perilliset ovat pesän osakkaina perimässä sedän jälkeen jääneestä omaisuudesta n. puolikasta. Sedän "oma" puolikas menee ensimmäisen vastauksesi mukaan sisarusten sukuhaaroihin.
Kysyjähän, palstan useiden kysymysten tapaan, ei tullut kertoneeksi tarpeeksi tietoja ensiksi kuolleen vaimon jälkeen jääneestä omaisuudesta, jonka setä oli vaimoltaan perinyt, ellei vaimolla ollutkin lehto- tai aiemmasta avioliitosta omia lapsia. Lienee on erinäisiä ehtoja sukujen välisen tasajaon korjailusta jne.
"Lienee on erinäisiä ehtoja sukujen välisen tasajaon korjailusta jne."
Lienee on? Onko lienee?
Lienet tarkoittanut:
- Lienee olemassa erinäisiä ehtoja...
- Ehkä on erinäisiä ehtoja...
"Lienee" nimittäin on verbi, olla-verbin potentiaali.
Siis:
- Olet amadööri lakiasioissa.
- Lienet amadööri myös kieliasiasioissa.
- (EI: Lienee olet amadööri...)
Jos leskidedän edesmenneellä vaimolla on ollut lehto- tai muita lapsia, nämä ovat perineet äitinsä. Vaimovainaan lapset eivät ole leskisedän perillisiä.
Perintöasiaa et sentään parsinut, vaikka se oli vastaukseni varsinainen tarkoitus.