Purkkarit kulkevat tyypillisesti vauhdikkaammin purjeilla, kuin apukoneen vauhdittamana.
Purjeilla ylitetään venetyypistä riippuen usein myös ns. runkonopeus eli noustaan plaaniin.
Millaista tehoa (kW/hp) mahtaa purjeet tuottaa?
Paljonko teho on neliömetriä kohti?
Purjeilla ylitetään venetyypistä riippuen usein myös ns. runkonopeus eli noustaan plaaniin.
Millaista tehoa (kW/hp) mahtaa purjeet tuottaa?
Paljonko teho on neliömetriä kohti?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Arvataan jotain: Parhaimmillaan pystyn omalla veneellä kulkemaan 9 solmua, spinnulla 12 m/s myötätuuleen. Hetkittäin aallolta surffatessa kyllä enemmänkin. Purjeala on silloin 23 47= 70 m2. Vene painaa n.3000 kg. Moottorivene tarvii liukuun nousuun tehoa 50 hv/ 1000 kg, mutta silloin nopeus on paljon enemmän. Itsellä on 9 hv:n moottori ja tyynessä olosuhteissa nopeus täydellä kaasulla 6,5 solmua. Purjeista voisi saada eteenpäin vievää voimaa 30 hv eli 0,45 hv/ m2. Hidas vauhti apukoneella johtuu sittä, ettei koneesta oteta irti matka-asjossa kuin puolet tehosta.
Vähän taitaa nyt mennä käsitteet ja yksiköt sekaisin. Veneesi kulkee parhaimmillaan 9 solmua, mutta kuitenkin spinnulla 12 m/s eli n. 23 solmua. Aikamoinen vauhti 3 tonnia painavalle uppoumarunkoiselle.
Ei tällainen vene millään purjeilla liukuun nouse, tuskin millään moottorillakaan. Liukuun nouseminen jo käsitteenä on vieras puhuttaessa uppoumaveneistä. Aallon mukana surffaaminen on täysin eri asia. Hevosvoima nimestään huolimatta ei ole voiman vaan tehon yksikkö.
Kiitos Jussi
Siis spinnulla 12 m/s sekunnin tuulessa nopeus nousee 9 solmuun.
"Arvauksesi" on varmaan aika lähellä totuutta.
Purjeen tuottama voima on siten yllättävän suuri, vastatessaan 0,45 hv tehoa purjeneliötä kohti.
Kyllä veneeni sellaiseen puoliliukuun parhaimmillaan nousee. Peräaalto jää jo hiukan taakse. Niin, veneessäni on muuten todella kantava, leveä perä.
Kun veden alla on liki 2 tonnia köliä ja muutama kuutio veneen runkoa, niin ei voi puhua edes puoliliukuun noususta. Liukuun nousu tarkoittaa sitä, että vene todella nousee ylös vedestä niin, että veden muodostama kitka pienenee murto-osaansa. Uppoumarunkoisen purjeveneen kohdalla tuskin näin käy, vaan kitka kasvaa nopeuden kasvaessa. Se, että veneen nopeus purjeen tai moottorin vaikutuksesta ylittää runkonopeuden, ei tarkoita, että vene liukuu.
Kyllä ns köliveneellä liukuun pääsee. sehän riippuu aivan rungon muodosta. ei H-venettä saa liukuun vaikka laskisi aaltoja alas eikä kaikki kevytveneetkään pääse liukuun runkomuotonsa vuoksi. mutta enemmän myötätuulioptimoidut paatit voivat hyvin päästä liukuun ilman aallon apua.
esim nämä veneet pääsevät hienosti liukuun.
http://www.volvooceanrace.org/gallery/archive/download/leg_2/ppages/ppage2.html
kyllä meidän 37 jalkainen paatti nousee liukuun n. 12 solmun vauhdissa. ja eikö esim. J80 ole uppoumarunkoinen vene, ja kyllä liukuu!
Purjehtikaa lujaa!!
Uppoumarunkoinen ei liu'u sen takia, että se määritelmänsä mukaan syrjäyttää uppoumansa verran vettä nopeudesta riippumatta. Jos vene nousee nopeuden ja veden paineen vaikutuksesta liukuun, eli lähes täysin veden pinnan yläpuolelle, se ei ole uppoumarunkoinen.
Esimerkiksi katamaraani, joka koostuu kahdesta uppoumarungosta, saattaa kulkea kymmeniä solmuja, mutta ei liu'u, vaan runko "kyntää" vettä.
Jalkapohjan muoto vastaa kait lähinnä uppouma-aluksen pohjan muotoa ollen vielä takaosaltaan ns. pyöreäperäinen.
Kun vesihiihtäjä tulee veneen perässä ilman suksia väittäisin hiihtäjän kulkevan enempi liuku- kuin uppouma-alueella.
Jalkapohjan muoto vastaa kait lähinnä uppouma-aluksen pohjan muotoa ollen vielä takaosaltaan ns. pyöreäperäinen.
Kun vesihiihtäjä tulee veneen perässä ilman suksia väittäisin hiihtäjän kulkevan enempi liuku- kuin uppouma-alueella.
Nouseehan se vaikka rautakuula liukuun, jos sitä tarpeeksi kovalla nopeudella hinataan, mutta tästähän koko asiassa ei ole kyse. Usein myös purjeveneen surffaaminen sekoitetaan liukuun, vaikka kyseessä on täysin eri ilmiö.
Surffaaminen
...on aallon "alamäen" avulla tapahtuva nopeuden lisäys.
Uppoumanopeus
... on tilanne, jossa vene kulkiessaan syrjäyttää veden. Dynaamisen virtauksen merkitys kulkuun on mitätön. Uppoumanopeus päättyy runkonopeuteen, joka on 2,43 x neliöjuuri LWL, jonka jälkeen ollaan...
Puoliliukuva nopeusalue
Veneen oma keula-aalto on jossain kohtaa veneen runkoa. Dynamiikka kykenee nostamaan venettä jonkun verran, jos runkomuoto on sopiva mutta uppouman merkitys on yhä suurin.
Liukuva nopeusalue
Vene kulkee yli 4 kertaa oman runkonopeutensa, jolloin keula-aalto jää veneen taakse. Nimityksestä huolimatta pyöreäpohjaiset tai raskaat veneet eivät pysty hyödyntämään dynamiikan tarjoamaa nostetta ja tällöin kulku on edelleen "uppoumakulun kaltaista", kuten katamaraanien kohdalla.
Osku oli monessa oikeassa
Muistan joskus 60-luvulla Airistolla kun kaverini kanssa windmillillä seilailtiin, niin kyllä se tosiaan plaanasi. Voi niitä katseita kun pikkupojat 'lensivät' airistonfolkkarien ohi.
Meno tuntui joskun jopa pikkupojistakin vaarallisen kovalta.
Purjeen teho riippuu purjeen pussista (camber), kohtauskulmasta tuuleen, tuulen voimakkuudesta ja purjeen sivusuhteesta (korkeus/leveys).
Olen kuullut Niinirannan joskus mainitsevan, että 3 hv/m2 olisi käytännön maksimi. Tällöin 3000 kg painavassa kisapaatissa olisi parhaillaan yli 200 hv käytettävissä.