Lasiaisvaivoista

Kiitos vastauksestasi.

Selittämäsi lasiaisen taustan aiheuttama heijastuma voisi olla selitys kirkkaiden valojen ympärille tulleesta ilmiöstä. Omaa päättelyä: kun valolla on tarpeeksi intensiteettiä se tietysti heijastuu myös verkkokalvolta takaisin päin, ja nyt sitten väliin ilmaantunut uusi rajapinta heijastaa tämän edelleen takaisin verkkokalvolle. Tämä selittäisi sen miksi vain kaikista kirkkaimmat kohteet tekevät tuon ilmiön.

Kokonaisuutena ilmiö on kuitenkin paljon lievempi kuin esimerkiksi hyvälaatuisella videokameralla kuvattu vastaavassa tilanteessa; autojen valoihin tulee hyvinkin paljon pahemmat häiriöt valojen ympärille ja lisäksi sellaiset "viikset". Tätä ei onneksi vielä omassa näkökentässä tapahdu.

Kun sanoit että lasiainen "pyörähtelee" niin voisikohan olla niin että tuo tämänhetkinen piste olisikin lasiaisen ja verkkokalvon väliin puristuksiin jäänyt irtokappale. Voisikohan se että silmiä "räpsytellessä" kyseinen kohta tuppaa helposti vilahtelemaan viitata siihen että kyseinen kohta on paineen alla?

Tuo mitä sanoit tekstin kirjaimien näkymisestä vinossa tai eri kokoisena on jotakin paljon pahempaa kuin mitä itse olen vielä tähän mennessä kokenut. Ehkä tuo selitykseni antoi nyt hieman liian vakavan käsityksen näistä oireista. Mutta kun on aiemmin saanut olla käytännössä täydellisen näköaistin omistaja, niin kai tässä nyt sitten huolestuu ihan pienistäkin.

Mitään rajalinjojakaan en ole huomannut, paitsi sellainen koko näkökentän ohi vilahtava "huntu" joka ilmenee noin puolen sekunnin päästä siitä kun päätä kääntä nopeasti. Olisiko se sitten se "pyörähtelevä" lasiainen kenties.

Hyvä tosin tietää, että noinkin pahoja oireita voi vielä tulla tähän ilmiöön liittyen. Koskakohan tämä mahtaa mennä ohi vai meneekö ikinä?

Keväällä ollut tulehdus oli kuitenkin erikoinen. Silmästä löytynyt bakteeri oli nimittäin Streptococcus Pneumoniae eli bakteeri joka aiheuttaa normaalisti keuhkokuumeen. Lääkäri oli ihmeissään kun minulla ei ollut tietoakaan keuhkokuumeesta mutta todella märkivä ja voimakas silmätulehdus. Siksi siihen eivät myöskään tipat tehonneet (tai tehosivat kuurin ajan, sitten alkoi heti uudelleen), vasta bakteeriviljely toi lääkkeeksi tavallista Penisiliiniä, jonka jälkeen tulehdus vasta katosi. Ehti kuitenkin olla toista kuukautta kaikenlaisten kuurien kokeilujen takia.

-huolestunut- kirjoitti:

Kiitos vastauksestasi.

Selittämäsi lasiaisen taustan aiheuttama heijastuma voisi olla selitys kirkkaiden valojen ympärille tulleesta ilmiöstä. Omaa päättelyä: kun valolla on tarpeeksi intensiteettiä se tietysti heijastuu myös verkkokalvolta takaisin päin, ja nyt sitten väliin ilmaantunut uusi rajapinta heijastaa tämän edelleen takaisin verkkokalvolle. Tämä selittäisi sen miksi vain kaikista kirkkaimmat kohteet tekevät tuon ilmiön.

Kokonaisuutena ilmiö on kuitenkin paljon lievempi kuin esimerkiksi hyvälaatuisella videokameralla kuvattu vastaavassa tilanteessa; autojen valoihin tulee hyvinkin paljon pahemmat häiriöt valojen ympärille ja lisäksi sellaiset "viikset". Tätä ei onneksi vielä omassa näkökentässä tapahdu.

Kun sanoit että lasiainen "pyörähtelee" niin voisikohan olla niin että tuo tämänhetkinen piste olisikin lasiaisen ja verkkokalvon väliin puristuksiin jäänyt irtokappale. Voisikohan se että silmiä "räpsytellessä" kyseinen kohta tuppaa helposti vilahtelemaan viitata siihen että kyseinen kohta on paineen alla?

Tuo mitä sanoit tekstin kirjaimien näkymisestä vinossa tai eri kokoisena on jotakin paljon pahempaa kuin mitä itse olen vielä tähän mennessä kokenut. Ehkä tuo selitykseni antoi nyt hieman liian vakavan käsityksen näistä oireista. Mutta kun on aiemmin saanut olla käytännössä täydellisen näköaistin omistaja, niin kai tässä nyt sitten huolestuu ihan pienistäkin.

Mitään rajalinjojakaan en ole huomannut, paitsi sellainen koko näkökentän ohi vilahtava "huntu" joka ilmenee noin puolen sekunnin päästä siitä kun päätä kääntä nopeasti. Olisiko se sitten se "pyörähtelevä" lasiainen kenties.

Hyvä tosin tietää, että noinkin pahoja oireita voi vielä tulla tähän ilmiöön liittyen. Koskakohan tämä mahtaa mennä ohi vai meneekö ikinä?

Keväällä ollut tulehdus oli kuitenkin erikoinen. Silmästä löytynyt bakteeri oli nimittäin Streptococcus Pneumoniae eli bakteeri joka aiheuttaa normaalisti keuhkokuumeen. Lääkäri oli ihmeissään kun minulla ei ollut tietoakaan keuhkokuumeesta mutta todella märkivä ja voimakas silmätulehdus. Siksi siihen eivät myöskään tipat tehonneet (tai tehosivat kuurin ajan, sitten alkoi heti uudelleen), vasta bakteeriviljely toi lääkkeeksi tavallista Penisiliiniä, jonka jälkeen tulehdus vasta katosi. Ehti kuitenkin olla toista kuukautta kaikenlaisten kuurien kokeilujen takia.

Lue lisää

Ymmärsin silmälääkärin maininnasta, että huntu olisi se "rytty" joka lasiaiseen jää kun kiinnikesäie on irronnut siitä. Lasiaisestahan on 98% vettä, joten sen arpeutuminen kiinnikesäikeen irrotessa voinee olla laaja-alaista.
luin jostakin silmäaiheisesta kirjasta, että irronneen lasiaisen kiinnikesäikeet lopulta vajoavat silmän pohjalle. Silloin ne optiikan lakien mukaan näkyisivät katsojan kannalta ylhäällä. Olet kai myös huomannut, että tummentumat näkökentässä liikkuvat sekä katseen suuntaan että vastakkaiseen suuntaan. Tämä riippuu siitä kummalla puolella pallomaista lasiaista tummentuma on.

Kauanko sulla meni että noi oireet helpotti? Lienee tietysti yksilöllistä... Tässä on jo reilut puoli vuotta kärvistelty.

-huolestunut- kirjoitti:

Kauanko sulla meni että noi oireet helpotti? Lienee tietysti yksilöllistä... Tässä on jo reilut puoli vuotta kärvistelty.

Tuntuu, että jo parissa päivässä tapahtuu jonkinlaista muutosta parempaan suuntaan. Minä uskon kohdallani, että vaivat ovat kestäneet vuosia. Välillä on helppoja vakaita ajanjaksoja, mutta sitten irtoamassa tapahtuu isompi käänne ja toipuminen alkaa nollilta.Olen käynyt tiuhaan silmälääkärillä.
Älkää masentuko tästä. Olen varmaan erikoistapaus. Usein kuulee irtoamaprosessin sujuvan viikoissa.

-huolestunut- kirjoitti:

Kauanko sulla meni että noi oireet helpotti? Lienee tietysti yksilöllistä... Tässä on jo reilut puoli vuotta kärvistelty.

Vähän vaikea sanoa, puolitoista vuotta, mutta tilanne hiukan "elää", eli yksi sellainen isompi/ikävämpi räpsyvä läikkä oli pari kuukautta. Pienempiä oli ja meni. Tänäänkin oli oikein pieni "räpsyvä" täplä pari tuntia. Sinisiä utumaisia täpliä ilmestyy aina joskus, mutta ne katoaa kun siirtää katseen.

minäkans kirjoitti:

Vähän vaikea sanoa, puolitoista vuotta, mutta tilanne hiukan "elää", eli yksi sellainen isompi/ikävämpi räpsyvä läikkä oli pari kuukautta. Pienempiä oli ja meni. Tänäänkin oli oikein pieni "räpsyvä" täplä pari tuntia. Sinisiä utumaisia täpliä ilmestyy aina joskus, mutta ne katoaa kun siirtää katseen.

Lue lisää

No, päädyin nyt kuitenkin varaamaan ajan yleislääkärille niin vilkaiskoon onko asiat kunnossa ja kaikki sisuskalut silmissä paikoillaan. Sieltähän se lähete silmäpolillekin sitten tulee jos tarpeen (toivon kovasti, ettei). Tällaisia ei kuitenkaan ollut vielä silloin kun silmät katsottiin kesällä silmäpolilla, joten lienee ihan aiheellistakin vilkaista tämänhetkinen tilanne varmuuden vuoksi.

Elättelen tässä kuitenkin toiveita ettei olisi aihetta isompaan huoleen. Hyvä tietää että tuollainen "paikalleen jumiutunut" täplä voi kestää parikin kuukautta. Kertomuksesi lohdutti ainakin siinä määrin että sen perusteella voisi olettaa ettei se ole lopullinen, vaan katoaisi joskus. Omalla kohdalla tilanne on yhä päällä, mutta ehkä aivan aavistuksen verran lievempänä mutta on kuitenkin. Hyvä juttu on se ettei se täplä ole ainakaan kasvanut isommaksi.

Itse kun olen peloissani miettinyt että onko tullut esimerkiksi verkkokalvoon reikä, koska tuo täplä ilmestyi kuitenkin yhtäkkiä. Mutta kun en tunne näkemisen fysiologiaa niin tarkasti (paljon olen yrittänyt kyllä selvitellä) niin en tiedä miltä esim. reikä verkkokalvossa pitäisi näyttää; olisiko se musta vai korjaako esim. aivoissa oleva jonkinlainen "vihreenkorjaus" sen lähes näkymättömiin. Ja siten jos se olisi reikä, niin korjaantuuko se ikinä vai onko se ikuinen...

Tää on stressaava vaiva, juuri kun ehdin oppia elämään noiden liikkuvien varjojen kanssa enkä enää välittänyt niistä niin sitten tuleekin ihan uudentyyppinen juttu. Mutta kovin moni näistä tuntuu täällä kertovan eikä ainakaan kukaan kirjoittajista liene näköään menettänyt kun sitä kerran netissä kirjoitellaan.

Täytin kesällä 40, ja minulla on myös vastaavanlaisia oireita kuin muillakin keskusteluun osallistuneilla. Minulla on myös kummastakin silmästä leikattu ja paikattu verkkokalvonirtaumat parikymmentä vuotta sitten, ja nämä lasiaissamentumat ja -irtaumat tulivat kuvaan mukaan noin neljä vuotta sitten. Samentumia oli toki aiemminkin mutta pienimuotoisesti.
Näkökentässä heiluu jos jonkinlaista roskaa: on viivoja, kiemuroita, "sammakonkutua", huntumaista hässäkkää. Kirkkaalla ilmalla ja vaaleaa taustaa vasten kuten tiedätte ovat nämä häkkyrät erinomaisen viheliäisiä, vaikka nihin olen periaatteessa oppinut suhtautumaan jo. Ne siirtyvät näkökentän reunoille kun silmiä liikuttaa. Olen itse teoretisoinut ihan omien kokemusten pohjalta, että väsymys, stressi ja meillä naisilla hormonitoiminta saavat samentumat jostain syystä näkymään selvemmin.
Eli kun niitä samentumia näyttää tulevan ja menevän, on todella vaikea enää tietää mitkä ovat uusia ja mitkä eivät, ts. kannattaako rynnätä lääkäriin kun jotain uutta näkyy...
Mutta sitten noista pysyvistä täplistä: itselläni on samalta kuulostava esiintynyt kerran, viime tammikuussa vasemman silmän näkökentän yläosassa. Se oli pyöreä, harmahtava, läpinäkyvä, ja vaakasuorat viivat sen takaa näyttivät kaartuvan. Silmälääkäri ei osannut sanoa mikä se oli, ja täplä häipyi näkyvistä itsestään muutamassa viikossa. Verkkokalvolta sen sijaan löytyi "pisama", jota nyt seurataan.

TO242 kirjoitti:

Täytin kesällä 40, ja minulla on myös vastaavanlaisia oireita kuin muillakin keskusteluun osallistuneilla. Minulla on myös kummastakin silmästä leikattu ja paikattu verkkokalvonirtaumat parikymmentä vuotta sitten, ja nämä lasiaissamentumat ja -irtaumat tulivat kuvaan mukaan noin neljä vuotta sitten. Samentumia oli toki aiemminkin mutta pienimuotoisesti.
Näkökentässä heiluu jos jonkinlaista roskaa: on viivoja, kiemuroita, "sammakonkutua", huntumaista hässäkkää. Kirkkaalla ilmalla ja vaaleaa taustaa vasten kuten tiedätte ovat nämä häkkyrät erinomaisen viheliäisiä, vaikka nihin olen periaatteessa oppinut suhtautumaan jo. Ne siirtyvät näkökentän reunoille kun silmiä liikuttaa. Olen itse teoretisoinut ihan omien kokemusten pohjalta, että väsymys, stressi ja meillä naisilla hormonitoiminta saavat samentumat jostain syystä näkymään selvemmin.
Eli kun niitä samentumia näyttää tulevan ja menevän, on todella vaikea enää tietää mitkä ovat uusia ja mitkä eivät, ts. kannattaako rynnätä lääkäriin kun jotain uutta näkyy...
Mutta sitten noista pysyvistä täplistä: itselläni on samalta kuulostava esiintynyt kerran, viime tammikuussa vasemman silmän näkökentän yläosassa. Se oli pyöreä, harmahtava, läpinäkyvä, ja vaakasuorat viivat sen takaa näyttivät kaartuvan. Silmälääkäri ei osannut sanoa mikä se oli, ja täplä häipyi näkyvistä itsestään muutamassa viikossa. Verkkokalvolta sen sijaan löytyi "pisama", jota nyt seurataan.

Lue lisää

Kiva huomata, etten ole yksin tämän vaivan kanssa. Minulla on myös noita höttöjä näkökentässä, ja kirkaalla säällä ja vaalealla taustalle ne tulevat esille tosi hyvin. On sammakonkutumaista, lasisauvamaista ja harsomaista.