Keskustan tasapainoinen linja Nato:oon liittymisen suhteen on omiaan luomaan vakautta Suomen sisä- ja ulkopolitiikassa. On järkevää edetä rauhassa, hankkien kokemuksia EU:n kautta, kuten Vanhanen ao. linkissä toteaa.
http://www.nelonen.fi/uutiset/arkisto_uutinen.asp?d=1135223336904
Suoraan sanottuna vaalien lähestyessä ei Keskustan kannata profiloitua suurien muutosten ja sen kautta epävarmuustekijöiden puolueena. Tietysti on olemassa kansalaisia lähellä olevia asioita, jotka vaativat parannusta. Kannattaa keskittyä niihin,ihmisen arkipäivässä olevien ongelmien korjaamiseen.
Vanhanen sanoo kavahtavansa tahoja , jotka kytkevät energiavarmuuden turvallisuuspolitiikkaan. Näin on tehnyt mm. Risto E. Penttilä ja Paavo Lipponen. Mitä he tällä koplauksella oikeastaan tarkoittavat ? Lipposen mukaan " Nato pystyy EU:ta paremmin turvaamaan energian huoltovarmuuden ja kuljetusten turvallisuuden". Onko tämä tulkittava siten, että Venäjä upottaa esim. sukellusveneillään Suomeen matkalla olevat öljytankkerit ? Näitä saattueita sitten suojaisivat Naton joukot yhdessä suomalaisten sotilaiden kanssa. Veikkaanpa , että tällainen tilanne ei tule vastaan kovin äkkiä, ei tässä maailmassa.
Suomi on parhaiten turvassa kuvitellulta Venäjän uhkalta silloin, kun se pysyy poissa Nato - liittoutumasta. Liitossahan Suomi joutuu blokin jäsenenä idän ja lännen raja-alueeksi. Tällöin Venäjä näkee Suomen vastapuolena, jos tällaiseen vastakkainasetteluun joudutaan vaikkapa energiakysymyksessä.
Onko Lipposella Venäjän kehityksestä jotakin uutta tietoa, jota tavalliset kansalaiset eivät tiedä. Vuonna 1982 hän suhtautui Neuvostoliittoon eri tavalla: " Neuvostojohto on ilmaissut valmiutensa keskustella kaikista kansainvälisistä ongelmista ilman ennakkoehtoja, mikäli vastapuoli omaksuu samanlaisen asenteen. Olemme jälleen kerran historiallisessa tilanteessa, jossa punnitaan, ovatko etenkin lännen johtajat kyllin kaukokatseisia tarttuakseen ojennettuun käteen... Lännessä esiintyy näinä aikoina jopa sellaista toiveajattelua, että NL on pahassa kriisissä ja tarvitaan vain riittävän kovaa painostusta kun Neuvostoliitto kohta luovuttaa kilpailussa lännen kanssa. Tutustuminen asioihin paikanpäällä ja sisäisen keskustelun seuraaminen paljastaa tämäntapaisen keskustelun harhaisuuden... Suomalaisten näkökulmasta katsoen on suhtauduttava mitä suurimmalla myötäelämyksellä Neuvostoliiton ja sen kansojen ponnistuksiin. Yhteistyön kehittäminen Neuvostoliiton kanssa on meille, jos mahdollista, entistäkin tärkeämpää... Olisi kevytmielistä ja vastuutonta, jos meidän julkisessa sanassamme pääsisi näkyvästi esiin suomalaiselle peruslinjalle vieras, epäystävällinen ja epähistoriallinen suhtautuminen Neuvostoliittoon. Informaation vapaa kulku ja kommentoinnin uskottavuus edellyttää entistä avoimempaa suhtautumistapaa, mutta samalla on käytettävä hyväksi kansallisia erityisedellytyksiä itsenäisten arvioiden muodostamiselle." Lipposen kirjoitus julkaistiin SDP:n pää-äänenkannattajassa syksyllä 1982.
Onko Venäjän nykykehityksessä piirteitä, jotka saavat Paavo Lipposen turvautumaan Natoon eikä keskusteluun ystävällismielisen naapurimaan kanssa ? Lipponen korostaa Naton antamaa sotilaallista turvatakuuta.
http://www.nelonen.fi/uutiset/arkisto_uutinen.asp?d=1135223336904
Suoraan sanottuna vaalien lähestyessä ei Keskustan kannata profiloitua suurien muutosten ja sen kautta epävarmuustekijöiden puolueena. Tietysti on olemassa kansalaisia lähellä olevia asioita, jotka vaativat parannusta. Kannattaa keskittyä niihin,ihmisen arkipäivässä olevien ongelmien korjaamiseen.
Vanhanen sanoo kavahtavansa tahoja , jotka kytkevät energiavarmuuden turvallisuuspolitiikkaan. Näin on tehnyt mm. Risto E. Penttilä ja Paavo Lipponen. Mitä he tällä koplauksella oikeastaan tarkoittavat ? Lipposen mukaan " Nato pystyy EU:ta paremmin turvaamaan energian huoltovarmuuden ja kuljetusten turvallisuuden". Onko tämä tulkittava siten, että Venäjä upottaa esim. sukellusveneillään Suomeen matkalla olevat öljytankkerit ? Näitä saattueita sitten suojaisivat Naton joukot yhdessä suomalaisten sotilaiden kanssa. Veikkaanpa , että tällainen tilanne ei tule vastaan kovin äkkiä, ei tässä maailmassa.
Suomi on parhaiten turvassa kuvitellulta Venäjän uhkalta silloin, kun se pysyy poissa Nato - liittoutumasta. Liitossahan Suomi joutuu blokin jäsenenä idän ja lännen raja-alueeksi. Tällöin Venäjä näkee Suomen vastapuolena, jos tällaiseen vastakkainasetteluun joudutaan vaikkapa energiakysymyksessä.
Onko Lipposella Venäjän kehityksestä jotakin uutta tietoa, jota tavalliset kansalaiset eivät tiedä. Vuonna 1982 hän suhtautui Neuvostoliittoon eri tavalla: " Neuvostojohto on ilmaissut valmiutensa keskustella kaikista kansainvälisistä ongelmista ilman ennakkoehtoja, mikäli vastapuoli omaksuu samanlaisen asenteen. Olemme jälleen kerran historiallisessa tilanteessa, jossa punnitaan, ovatko etenkin lännen johtajat kyllin kaukokatseisia tarttuakseen ojennettuun käteen... Lännessä esiintyy näinä aikoina jopa sellaista toiveajattelua, että NL on pahassa kriisissä ja tarvitaan vain riittävän kovaa painostusta kun Neuvostoliitto kohta luovuttaa kilpailussa lännen kanssa. Tutustuminen asioihin paikanpäällä ja sisäisen keskustelun seuraaminen paljastaa tämäntapaisen keskustelun harhaisuuden... Suomalaisten näkökulmasta katsoen on suhtauduttava mitä suurimmalla myötäelämyksellä Neuvostoliiton ja sen kansojen ponnistuksiin. Yhteistyön kehittäminen Neuvostoliiton kanssa on meille, jos mahdollista, entistäkin tärkeämpää... Olisi kevytmielistä ja vastuutonta, jos meidän julkisessa sanassamme pääsisi näkyvästi esiin suomalaiselle peruslinjalle vieras, epäystävällinen ja epähistoriallinen suhtautuminen Neuvostoliittoon. Informaation vapaa kulku ja kommentoinnin uskottavuus edellyttää entistä avoimempaa suhtautumistapaa, mutta samalla on käytettävä hyväksi kansallisia erityisedellytyksiä itsenäisten arvioiden muodostamiselle." Lipposen kirjoitus julkaistiin SDP:n pää-äänenkannattajassa syksyllä 1982.
Onko Venäjän nykykehityksessä piirteitä, jotka saavat Paavo Lipposen turvautumaan Natoon eikä keskusteluun ystävällismielisen naapurimaan kanssa ? Lipponen korostaa Naton antamaa sotilaallista turvatakuuta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nato että ns, Lipposen joukot.
Tällä kertaa olen kanssasi täysin samaa mieltä. Vanhanen ja Kepu ylipäänsä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaativalla saralla järkilinjoilla. Suomea ei pidä viedä mukaan sellaiseen, joka voi johtaa vain ikävyyksiin. Maailmassa pitää olla joukko puolueettomia valtioita, jotka voivat toimia globaalisena omanatuntona. Ruotsi ja Suomi ovat tällaiseen rooliin sopivia. Oikeastaan Suomi, Ruotsi, Itävalta, Sveitsi ja Irlanti voisivat muodostaa keskinäisen liiton militarimsia ja sotahömpötystä vastaan.
On hyvä myös muistuttaa, että näihin puolueettomiin viiteen maahan ei ole toisen maailmansodan jälkeen koskaan hyökätty. Tämä todisteena siitä, kuinka liittoutumattomuus torjuu ennakolta imperialistisia invaasioita.
Energiapolitiikka kietoutuu mielestäni turvallisuuspolitiikkaan siten, että kehittämällä energian omavaraisuusastetta olemme vähemmän riippuvaisia ulkomaisesta konflikteille alttiista kauppapolitiikasta. Suurvaltojen käymät sodat ovat ensisijaisesti sotia energian määräämisvallasta. Kyse ei ole demokratian levittämisestä tms, jolla on aina pyritty peittämään sodan varsinainen tarkoitus.
On sanottu , että ei voi vain poimia rusinoita pullasta. Siis jos haluamme halpaa öljyä, tai öljyä ylipäätään, niin on otettava koko paketti. Ts. pitää osallistua öljyn saannin varmistamiseen tähtäävään sotaan.
Tämän lenkin kautta energian omavaraisuuden lisääminen on kotimaista turvatakuuta. Kotimainen maksaa hieman enemmän, mutta ulkomainen turvatakuu vielä enemmän, jopa ihmishenkiä.