Suhteeni alussa yllätyin monta kertaa ihmisten reaktioista kertoessani seurustelevani miehen kanssa, jolla on lapsia entisestä suhteestaan.
Moni suhtautui asiaan niin kuin olisivat jotenkin säälineet minua! Toiset vain kohottivat kulmiaan, jotkut jopa sanoivat, että:"Voi voi, eipä käy kateeksi."
Minä taas olin hyvin onnellinen ja rakastunut, ja ihmisten suhtautuminen loukkasi. Nyt vuosia myöhemmin olemme onnellisesti yhdessä edelleen. Ei ole koskaan ollut suurempia ongelmia, eikä varsinkaan lasten vuoksi.
Ehkä vanha sanonta: "Kel onni on, se onnen kätkeköön!" pätee tässäkin ;)
Ei loukkaa enää, mitä muut ajattelee tai sanoo. Pääasia, että itse tietää mitä haluaa.
Moni suhtautui asiaan niin kuin olisivat jotenkin säälineet minua! Toiset vain kohottivat kulmiaan, jotkut jopa sanoivat, että:"Voi voi, eipä käy kateeksi."
Minä taas olin hyvin onnellinen ja rakastunut, ja ihmisten suhtautuminen loukkasi. Nyt vuosia myöhemmin olemme onnellisesti yhdessä edelleen. Ei ole koskaan ollut suurempia ongelmia, eikä varsinkaan lasten vuoksi.
Ehkä vanha sanonta: "Kel onni on, se onnen kätkeköön!" pätee tässäkin ;)
Ei loukkaa enää, mitä muut ajattelee tai sanoo. Pääasia, että itse tietää mitä haluaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kokenut samaa.. vielä kun olen paljon nuorempi kun mies. Moni sanoi että voi, nyt joudut sit kaitseen toisen lapsia... et pääse enää mihkään. Susta tulee vanki ja blaa blaa blaa mitä bullshittiä. Meil on kaikki hyvin ja nyt tulee yhteinenkin muksu:)
Mikähän siinäkin on, kun nainen on nuorempi miestä ja miehellä on lapsia niin kyllä säälitellään että nyt menee naisen elämä pilalle kun miehellä on jo lapsia.
itsekin tässä tilanteessa parhaillaan ja kommenttia tulee vaikka itesellänikin on jo lapsi!!