Missä kohtaa raamatussa....

lapsellinen? sinä tässä taidat olla lapsellinen vastauksesi perusteella. kyllä, minä tanssin nyt ja tanssin silloinkin kun olin vielä vanhoillislestadiolainen, lähinnä haluaisin vain tietää että miksi ei saisi tanssia? ja missä kohtaa se kielletään raamatussa?

Celenn kirjoitti:

lapsellinen? sinä tässä taidat olla lapsellinen vastauksesi perusteella. kyllä, minä tanssin nyt ja tanssin silloinkin kun olin vielä vanhoillislestadiolainen, lähinnä haluaisin vain tietää että miksi ei saisi tanssia? ja missä kohtaa se kielletään raamatussa?

Raamatussa sanotaan, ett pyhat menevat SIIONIIN karkeloien ja ILOLAULUJA
laulellen!

tuli asia selväksi! =)

Uskoon tuleminen on mielsestäni sama, kun ajatellaan tiimalasia, jossa hiekka on alhaalla, ja vapaa ylöspäin avuatuva kartio ylhäällä.

Silloin kun kilvoittelemme, olemme kun siellä hiekan seassa ja näemme ylkäällä pienen valon pisteen, lähellä mutta kuitenkin kaukana.

Tässä hiekassa kukanenkin ryömii, halusi sinne valoon tai ei. Mutta se joka sinne pääsee, saa eninsin päänsä siitä reijästä ylös, pois hiekasta, kirkkauteen, ja kun omn kirjoitettu, se on ahdas, panemme kikiiki humiomme ja voimamme, niin pääsemme siitä ahtaasta reijästä valoon.

Mutta mitä sitten, olemme sen reijän yläpuolella, saaneena Kristuksen Armon ja uudestisyntyneinä uksovainia, entiset vaikeudet muuttuvat juuri toisn päin, se kartio kerää meille vain hyvää, Jumalan antamaa hyvää. Joten tässä saamme itse jatella, mikähän pahentaa tätä meidän ruumistamme ja sieluamme, sillä olemme koko ajan Jumalan Rakkaudessa.

Jos ajttelemme itseämme, Rakkaus/ Jumala on kun sydämmemme, josta on vain muutama kymmenen senttiä aivoihimme, josta usein paha lähtee. Se ei ole pitkä matka. Joten miltä sinusta tuntuu, kun panet käden sydämmellesi, toiselle se käy, toiselle ei. Emme ole samanlaisia. Olemme kuitenkin Jumalan luomia.

Hienoa, että pohdit, kaunis tanssipari on ihan näky, ja kun he vilä nauttivat siitä sitä suurempi, ukson Jumalankin näkevän heität hyvinä.

Siunausta

Kempelainen kirjoitti:

Uskoon tuleminen on mielsestäni sama, kun ajatellaan tiimalasia, jossa hiekka on alhaalla, ja vapaa ylöspäin avuatuva kartio ylhäällä.

Silloin kun kilvoittelemme, olemme kun siellä hiekan seassa ja näemme ylkäällä pienen valon pisteen, lähellä mutta kuitenkin kaukana.

Tässä hiekassa kukanenkin ryömii, halusi sinne valoon tai ei. Mutta se joka sinne pääsee, saa eninsin päänsä siitä reijästä ylös, pois hiekasta, kirkkauteen, ja kun omn kirjoitettu, se on ahdas, panemme kikiiki humiomme ja voimamme, niin pääsemme siitä ahtaasta reijästä valoon.

Mutta mitä sitten, olemme sen reijän yläpuolella, saaneena Kristuksen Armon ja uudestisyntyneinä uksovainia, entiset vaikeudet muuttuvat juuri toisn päin, se kartio kerää meille vain hyvää, Jumalan antamaa hyvää. Joten tässä saamme itse jatella, mikähän pahentaa tätä meidän ruumistamme ja sieluamme, sillä olemme koko ajan Jumalan Rakkaudessa.

Jos ajttelemme itseämme, Rakkaus/ Jumala on kun sydämmemme, josta on vain muutama kymmenen senttiä aivoihimme, josta usein paha lähtee. Se ei ole pitkä matka. Joten miltä sinusta tuntuu, kun panet käden sydämmellesi, toiselle se käy, toiselle ei. Emme ole samanlaisia. Olemme kuitenkin Jumalan luomia.

Hienoa, että pohdit, kaunis tanssipari on ihan näky, ja kun he vilä nauttivat siitä sitä suurempi, ukson Jumalankin näkevän heität hyvinä.

Siunausta

..uskovaisissakin kodeissa, koska netti mahdollistaa sen ilman varsinaista televisiota.

Tosi uskovaisen ei pitäisi seurata linnan juhliakaan, koska meno siellä ei ole kristillistä ollenkaan.
Mutta kun on kysymys valtiollisista tai kuninkaallisista juhlista, myös uskovainen katsoo olevan isänmaallista seurata tansseja, kunhan nyt itse ei ole siellä mukana.

Uskovaiset kansanedustajat käyvät siellä syömässä ja kun tanssit alkaa, he kiirustaa sieltä pois.

Minua harmittaa, kun uskovaisissa kodeissa ollaan niin ahdasmielisiä, ettei joulumusiikin tahdissa voi piiriä pyöriä lapsukaiset.

Nissepolkka on tanssi, jonka tahdissa lapset tykkäisi pyöriä kuusen ympärillä.

On se niin harmillista, kun pitää olla aina vakavana.

Kempelainen kirjoitti:

Uskoon tuleminen on mielsestäni sama, kun ajatellaan tiimalasia, jossa hiekka on alhaalla, ja vapaa ylöspäin avuatuva kartio ylhäällä.

Silloin kun kilvoittelemme, olemme kun siellä hiekan seassa ja näemme ylkäällä pienen valon pisteen, lähellä mutta kuitenkin kaukana.

Tässä hiekassa kukanenkin ryömii, halusi sinne valoon tai ei. Mutta se joka sinne pääsee, saa eninsin päänsä siitä reijästä ylös, pois hiekasta, kirkkauteen, ja kun omn kirjoitettu, se on ahdas, panemme kikiiki humiomme ja voimamme, niin pääsemme siitä ahtaasta reijästä valoon.

Mutta mitä sitten, olemme sen reijän yläpuolella, saaneena Kristuksen Armon ja uudestisyntyneinä uksovainia, entiset vaikeudet muuttuvat juuri toisn päin, se kartio kerää meille vain hyvää, Jumalan antamaa hyvää. Joten tässä saamme itse jatella, mikähän pahentaa tätä meidän ruumistamme ja sieluamme, sillä olemme koko ajan Jumalan Rakkaudessa.

Jos ajttelemme itseämme, Rakkaus/ Jumala on kun sydämmemme, josta on vain muutama kymmenen senttiä aivoihimme, josta usein paha lähtee. Se ei ole pitkä matka. Joten miltä sinusta tuntuu, kun panet käden sydämmellesi, toiselle se käy, toiselle ei. Emme ole samanlaisia. Olemme kuitenkin Jumalan luomia.

Hienoa, että pohdit, kaunis tanssipari on ihan näky, ja kun he vilä nauttivat siitä sitä suurempi, ukson Jumalankin näkevän heität hyvinä.

Siunausta

olla tosi fiksu kaveri, osaat melkein kirjoittaakin, mua haukutaan että kännissä kirjoitan päin P mut toi sun txt :)

tansseja seurataan kirjoitti:

..uskovaisissakin kodeissa, koska netti mahdollistaa sen ilman varsinaista televisiota.

Tosi uskovaisen ei pitäisi seurata linnan juhliakaan, koska meno siellä ei ole kristillistä ollenkaan.
Mutta kun on kysymys valtiollisista tai kuninkaallisista juhlista, myös uskovainen katsoo olevan isänmaallista seurata tansseja, kunhan nyt itse ei ole siellä mukana.

Uskovaiset kansanedustajat käyvät siellä syömässä ja kun tanssit alkaa, he kiirustaa sieltä pois.

Minua harmittaa, kun uskovaisissa kodeissa ollaan niin ahdasmielisiä, ettei joulumusiikin tahdissa voi piiriä pyöriä lapsukaiset.

Nissepolkka on tanssi, jonka tahdissa lapset tykkäisi pyöriä kuusen ympärillä.

On se niin harmillista, kun pitää olla aina vakavana.

Älä sekoita täsä asiassa ukovaisa ja Lesdatiolisia.

Kyllä uskovainen saa katsoa ja tanssia, ei sitä kukaan kilellä, jos se tuntuu oikealta omasta sydämmestä, mutta kun SRK on L A H K O, sen tekee se, että heidän säännöt sen kieltävät, ei Jeesus.

Tässä tahtoo vain ihmisllä mennä puurot ja vellit sekaisin.

Kempelainen kirjoitti:

Älä sekoita täsä asiassa ukovaisa ja Lesdatiolisia.

Kyllä uskovainen saa katsoa ja tanssia, ei sitä kukaan kilellä, jos se tuntuu oikealta omasta sydämmestä, mutta kun SRK on L A H K O, sen tekee se, että heidän säännöt sen kieltävät, ei Jeesus.

Tässä tahtoo vain ihmisllä mennä puurot ja vellit sekaisin.

Kempeleessä ja muuallakin niillä nurkilla on iät ajat kutsuttu lestaatiolaisia uskovaisiksi ja ne ompi omineet tuon nimen itselleen ettei muut uskovaisiet itseään saisi uskovaiseksi kutsua. Kaipa se onglema tulee juuri tuosta nimityksestä.

Oikeita uskovaisi a on kyllä varmasti muuallakin kuin lestaatiolaisuudessa.

taidat kirjoitti:

olla tosi fiksu kaveri, osaat melkein kirjoittaakin, mua haukutaan että kännissä kirjoitan päin P mut toi sun txt :)

Olen omasta mielestäni, ja miksi, juuri siksi, että lopetin dokaamisen, se meinasi viedä fiksuuden, suosittelen.

Siitä fiksuuden arvoista, joita suoritti ulkopuolinen taho, seuraavaa; Äidinkieli ja maatalous olivat päästö- todistusessani ainoat, jotka olivat alle kiitettävän, ettei sitä kukaan kovin fiksu kuitenkaan ole, kun itse olettaa, valiettavasti.

Mulla joskus herää "lihalliset himot" kaupan kassalla seisoessa!
Kaupassa kuiteskin on käytävä...

Olisiko kinkkukiusaus ja lohikiusaus tuon perusteella syntiä?

mInä ainakin syön ihan hyväl omal tunnol. :)

No jaa missähän sellainen kehoite on annettu meille tavallisille pakanauskoville ?

Kukaan uudestisyntynyt ei kysele tällaisia, mutta uskomaton nyt voi mitä hyvänsä tehdä jos kerran usko on pelkkiä sanoja.