LEUKEMIA

Leukemia on vakava sairaus, johon on kuitenkin hyviä hoitojakin. Leukemia ei sinänsä ole yksi tauti vaan leukemioita on eri tyyppejä; esim. akuuttia l. äkillistä myeloidista leukemiaa ja äkillistä lymfaattista leukemiaa. Myeloidinen leukemiatyyppi on yleensä aggressiivisempi versio.
Todennäköisesti ystäväsi saa parhaan mahdollisen hoidon. Suomessa leukemian hoitaminen on hyvää kansaivälistä tasoa.
Älä kuitenkaan mitään hyvästejä jätä, vaan pidä yhteyttä ystävääsi ja suhtaudu häneen mahdollisimman tavallisesti. Voivottelijoita yleensä riittää, mutta kannustavia ystäviä ei todellakaan ole liikaa. Tapahtui kaverille mitä hyvänsä, muistot ja ystävyys säilynevät ikuisesti.

Moi!Leukemiaan on olemassa todella tehokkaita hoitokeinoja, kuitenkaan tuo 70%paraneminen ei tarkoittane lopullista paranemista, vaan sitä,että 70%lla potilaista tauti saadaan katoamaan joksikin aikaa, ehkä enint. pariksi vuodeksi.Tähän päästään solunsalpaajahoidoilla, jotka ovat melko raskaita ja kestävät useita kuukausia. Pelkillä solunsalpaajakuureilla pysyvä paraneminen on siis mahdollista, kuitenkin paras hoitokeino on luuytimensiirto, joka parantaa taudin suurimmalla osalla. Valitettavasti läheskään kaikille ei ole sopivaa luuytimen luovuttajaa ja siirron riskit ovat melko suuret. Ennuste riippuu tietysti suuresti leukemian tyypistä, samoin potilaan iästä. Aihe kiinnostaa mua, sillä tuttavapiirissäni on sairastettu leukemiaa. Mikä leukemia sun kaverilla on?Minkäikäinen hän on? Yhtyisin edellisen kirjoittajan näkemyksiin, älä osoita sääliä häntä kohtaan, vaan kohtele kuin ennenkin. Hän tarvitsee todennäköisesti ympärilleen ihmisiä, jotka eivät jatkuvasti jankuta hänen sairaudestaan. Muista, että leukemia ei ole kuolemantuomio, vaan sairaus, jota voidaan hoitaa ja jota vastaan kannattaa taistella:)

Moi!
Mun kaverilla todettiin leukemia viime keväänä. Itse etsin netistä tietoa mitä leukemia on ja miten hoidetaan ym. Kaveri oli sairaalassa muutamia kuukausia niin, että välillä sai kävästä kotona. Tällä hetkellä hän on enimmäkseen kotona ja välillä käy sairaalassa.

Uskon että leukemian hoitotavat ovat tehokkaita, joten se tuntuu myös potilaan olossa joskus aika karmeellakin tavalla. Mutta luovuttaa ei saa!!
Ja vaikka itestäkin on tuntunu ja tuntuu todella pahalta nähdä kaveri sellasessa tilassa, nii SÄÄLIÄ ei kaivata, vaan tukea. Sitä, että on kiinnostunu kuulemaan toisen voinnista ja hoidoista jne. Ja on ihan hyvä puhua vierailuilla jostakin muustakin kun solunsalpaajasta, leukosyytistä, luuytimestä ja kortisonista. Voi jutella siitä mistä on juteltu ennen sairastumistakin.

Näyttää siltä, että kaverini tilanne on nyt paranemassa. Mutta koskaan ei voi olla varma syövän uusiutumisesta... Toivotaan parasta sun kaverin tilanteeseenkin:)! Ja paljon voimia sulle:)!

On upeeta, että haet heti apua täältä uuteen tilanteeseesi. Minunkin läheiseni sairastui myös leukemiaan. Voimia tarvitset paljon myös itse, antaessasi mahdollisimman paljon tukea ystävällesi. Pääasia, että olet hänelle se sama ystävä kuin tähänkin asti. Juttele kaikista omista tekemisistä yms. että ystäväsi tavallaan pääsee hetkeksi irti "sairaalan maailmasta". Voivotella ja surkutella ei kannata, eikä kauheasti kysellä sairaudesta. Muista, että sinun voimiasi tarvitaan pitkään. Tulevaisuuden ennusteita lääkärien on usein mahdotonta antaa. Päivä kerrallaan edetään. Sairaana oleva ilahtuu muiden muistamisesta ja edes terveisien kertomisesta ja mukana elämisestä, vaikka ei voisi kaikkia tavatakaan. Varaudu tarkkaan käsien pesuun, kun menet häntä tapaamaan. Sairaalaan voi myös soitella! Lukemisesta ja vaikkapa piirustuksista hän voi ilahtua. Tsemppiä ystävällesi ja sinulle myös!

että niin kauan kun tauti ei uusi, (eli pysyy remissiossa), ei huolta.
Kannattaa keskittää kaikki voimat vain sivuvaikutusten kestämiseen.

Jos tauti uusii tai
ei saada kuukauden kuluessa lääkityksen aloittamisesta tautia piiloon,
silloin vasta puhutaan niistä prosenteista, ja silloinkin on vielä lääkkeitä ja keinoja millä hoitaa.

Mikähän mahtaa olla kaverisi leukemian tyyppi ???