Olisikohan tämmöisessä systeemissä järjen häivääkään... Olisi aurinkokeräin, jossa kiertäisi jokin neste. Mieluiten sellainen, jonka paine ei nouse merkittävästi, vaikka lämpötila nousee kuinka. Neste kiertäisi hyvin eristettyyn 'varaajaan' jonka tilavuus ei olisi kovin suuri, sanotaan että 100-200l. Varaajassa olisi kierukka, jonka läpi kylmä vesi menisi normaaliin lämminvesivaraajaan 'esilämmitettynä'. Tämän systeemin voisi siis rakentaa ihan normi varaajan 'kylkeen'.
Tuleeko mieleen ongelmia? Mitä nestettä pitäisi käyttää aurinkokeräimessä? Vesi ei käy, kun se kiehuu jo sadassa asteessa.
Kesällä tuolla voisi tehdä mukavasti ilmaista lämpöä käyttöveteen?
Tuleeko mieleen ongelmia? Mitä nestettä pitäisi käyttää aurinkokeräimessä? Vesi ei käy, kun se kiehuu jo sadassa asteessa.
Kesällä tuolla voisi tehdä mukavasti ilmaista lämpöä käyttöveteen?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Varaaja kannattaisi olla suurempi kuin 100-200l, pieneen varaajaan ei saa varastoitua suurta määrää aurinkoenergiaa.
Mutta miksi et asenna kierukkaa suoraan normi-varaajaan?
Varaajassa ei ole mahdollisuutta ylimääräiseen kierukkaan. Em. tavalla voisi laittaa tämänhetkisen varaajan kanssa.
Vaikka kiertonesteen varauskapasiteetti ei olisikaan kovin suuri, niin helteellä paneeleista saa kuitenkin n. 1kW/m2 tehoja nesteeseen. Joten ihan hyvän jatkuvankin esilämmityksen siinä saisi, vaikka varauskapasiteettia olisi vain parisataa litraa.
Niin ja ohjaukseen tosiaan riittäisi termari ja kiertovesipumppu, joka pitäisi nesteen varaajassa max. 100 asteessa. Siitä kun kierukalla tuo kylmän veden läpi, niin se jää alle 100 asteeseen mennessään sisään normivaraajaan.
Taloon tuleva vesi taitaa olla alle 10 astesta kesälläkin, joten kesäkuukaudet systeemi saisi pyöriä koko ajan. Kun vielä laittaa pumpun pyörimään aurinkokennolla, niin laite osaa itse pysähtyä yöksi. Syksyllä koko systeemin voisi ottaa pois käytöstä.
Laitetaan käyttöveden tuloputkeen 20-30 litran säiliö, jossa kylmä vesi lämpenee ennen käyttövesivaraajaa. Tähän tietysti talviaikaa varten ohitusputkisto. Tämä säiliö sitten voi olla teknisessä tilassa tai ulkona aurinkoisella seinustalla. Ulkona oleva täytyy tietysti tyhjentää ennen talven tuloa, mutta idea on siinä että ulkona on keväästä syksyyn yleensä aina lämpimämpää kuin vesijohtoverkon vesi. Kyseessä siis pelkkä esilämmitys. Suurin osahan veden kulutuksesta on muutaman litran käsien pesua, tällöin korvausvesi varajaan olisi esilämmitettyä. Turha sinne varaajaan on kylmää vettä ajaa?
Kari
Itselles voi tehdä legionellasäiliöitä, mutta ethän rohkaise muita. Käyttövettä ei saa säilyttää haaleana!
Terveystarkastaja
se legionella tappaa. Itsellä tällainen ollut viistoista vuotta.
En nyt ilmeisesti käsittänyt edellisen kirjoittajan juttua.
Tuo tapa on kaikkein halvin ja yksinkertaisin toteuttaa. Siinä tehdään esilämmitys käyttövedelle ja loppulämmitys normaalisti.
Miksi muuten pelottelet noilla legioonapöpöillä?
Vesihän menee varaajaan, jossa se kuumenee ja pöpöt kuolee. Esilämmitin ei luonnollisesti lämmitä muuta kuin varaajaan menevää vettä.
Mikä se neste voisi olla?
Itse olen miettinyt juuri jotain tuollaista. Suurin hyötyhän tulisi juuri käyttöveden esilämmityksessä. Tilavuuden ei kyllä tarvitsisi olla edes sataa litraa, ei siis varaajaa lainkaan, vaan pelkkä lämmönvaihdin tulovedelle. Esilämmitetty vesihän varastoituu varaajaan odottamaan yösähköä.
glykoolia, tavalista pakkasnestettä 40%.ksi laimennettu.
Kokeilepa alkajaisiksi helpompaa tehtävää; rakenna kerääjä, josta saadaan 50°C vettä, kun ulkona on -25°C.
Yli 100°C lämpötilan tavoittelu johtaa huimiin lämpöhäviöihin keräimestä = pieneen keräystehoon per m². Jos nyt kuitenkin ihan välttämättä haluat saada yli 100°C lämpötiloja aikaiseksi (voidaksesi tehdä 55°C käyttövettä???), niin onnistuuhan se vedelläkin. Lisää painetta vaan.... ja lämmönsiirtohan voi hoitua vaikka höyryllä, joka lauhtuu takaisin vedeksi lämmönsiirtimessä. Systeemi myös osaa tarvittaessa räjähtää komeasti.
Parempi idea olisi esilämmittää aurinkolämmöllä sisääntulevaa korvausilmaa. Lämpötilaeroa saadaan aikaiseksi aina jos aurinko paistaa edes vähäsen.
Jos kerääjät on suuria, niin siinä vaihessa kun ei ole enään mitään lämmitettävää, niin varaajien lämmöt voi hyvinkin karata kiuhumispisteen yli. En ole seurannut nykyisä systeemejä, miten niissä on huolehdittu mahdollinen ylikuumeneminen?
vaaraa. linjastossa 2,5-3 bar paine ja paisunta-astia
10 bar asti.