Hei hei mikä mulla on?

homoneuroosiin.

Homoneuroosi on merkki tyypillisestä paremman etsimisestä ja kyvyttömyydestä tuntea mitään aitoja tunteita kehenkään. Paras ratkaisu on itsensä kiikkumaan vetämisen sijaan (sekin on yksi monista) jättää seurustelu niille, jotka sitä oikeasti haluaa ja ilmoittaa jokaisessa kontaktissa muihin, että etsii vain seksiä eikä muuta.

Ihastus ei ole sama kuin palava rakkaus.

Käy läpi omat juttusi "ihastusten" kanssa, mutta älä anna merkkejä halustasi mihinkään suhteeseen. Kun tapaat todella kiinnostavan kundin, älä ryntää tyrkkynä kimppuun, anna aikaa itsellesi ja hänelle tutustua toisiinne - siis ilman seksiä.

Et ehkä ole valmis parisuhteeseen - vielä. Tai sitä todellista oikeaa ei ole ollut. Usko pois, sekin hetki toteutuu jonain päivänä.....ja silloin myös historiasi joutuu päivänvaloon.

Itse olin nuorempana samanlainen. Kolusin läpi kaikki mitä eteen sattui. Ystävänikin totesi sattuvasti ettei minulle mikään riitä. Sitten tapasin itseäni vanhemman miehen (1998) joka ei mitenkään ollut se unelmani, mutta hän oli jollain tavalla samalla aaltopituudella kanssani. Ensimmäisen yön jälkeen olin valmis dumppaamaan hänetkin, mutta jokin sanoi EI! Kiukuttelin ja olin vaikea, mutta hän sanoi ymmärtävänsä? Muutimme yhteen asumaan, mutta aloin heti pettämään häntä satunnaisten tuttavuusten kanssa. Vasta muutaman vuoden yhdessäolon jälkeen aloin havahtua tosiasiaan, että taidankin olla rakastunut ja haluan rakentaa elämääni hänen kanssaan. Siinä vaiheessa olin itse aika heikoilla, sillä "huoraamiseni" oli jo melkein vitsi ja bf:ni tiesi sen tasan tarkkaan. Kävimme läpi tuskalliset keskustelut ja kerroin hänelle kaikki suhteeni. Sovimme asian ja sain vain yhden rajoituksen - yksikin huoraus ja kaikki on loppu.

Siihen loppui mun irtoelämä. Nyt jo 8 vuotta seurustelleena tuntuu hyvältä ja tunnen kasvaneeni ihmisenä oikeaan suuntaan. Silti huomaan edelleen käyväni mahdollisuuksia läpi......entä jos

Ekoilla treffeillä seksiä?

Ehkä kannattaisi etsiä rakkautta ja sitä kautta löydät sen täydellisen seksin. Seksi on vaan seksiä, mutta kun on tunne side niin se jatkuu ikuisesti. Ja nimenomaan roolienvaihto tulee sen myötä mielekkääksi, että haluat myös toiselle hyvää koska rakastat häntä.

ongelma on normaali. minulla on käynyt monasti samoin, ja oon ajatellut jotta jos "tykkään" jostakin niin tutustun sitten paremmin ja vasta myöhemmin edes harkitsen seurustelua.

Tyypillinen homoprobleema. Probleemasta pääset kun lakkaat homostelemasta. Niin minäkin tein ja elämä luistaa jo paremmin. Enää ei tee edes mieli miestä. Yksinolemiseen tottuu..

Olet aito tosihomo, seksin kyllästämä yltä ja päältä. Hyväksi julma kohtalosi, kai tiedät että "elämäsi" loppuu aika pian 30-vuotispäivän jälkeen...

Sulla on mania ihan selvästi. Kannattaisko tehdä asialle jotain?

Positiivista tässä viestissä on se, että ilmeisesti tiedät itsekkin toimivasi väärin ja haluaisit toimia toisin. Oletko miettinyt mikä tämän voisi aiheuttaa? Alitajuntainen pelko jätetyksi tulemisesta? Heikko itsetunto? Haluaisit kuitenkin itsellesi miehen, mutta käänytät itsesi heitä vastaan. Kuten sanoit kukaan ei ole täydellinen ja jos sulle se täydellinen löytyy, niin oletko sinä sitten täydellinen hänelle? Sun pitäis nyt pysähtyä miettimään.

tämä sopii tähän..

http://www.youtube.com/watch?v=6S-IKt5SnA4&mode=related&search=

Selvästikkin vika on sinussa itsessäsi. Minulle tuli sellainen kuva, että pelkäät jotain ja se voisi olla vaikka hylätyksi tuleminen.

Et kertonut oletko viellä kaapissa? Monilla kaapihomilla on tuolaisia ongelmia ja pelkoa luottaa toisiin. Kun minä olin kaapissa, niin en antanut itselleni lupaa ihastua/rakastua koska pelkäsin sen ajavan mut ulos kaapista ja sehän oli pelottavaa ja sittenhän sitä alkoi etsiä vikoja ihastuksista, mutta se oli lopulta se mikä mut ajoi ulos, siis se etten jaksanut sitä kylmää ja yksinäistä elämää.

Olet avoimessa suhteessa ja puhut hänestä kumppanina, mutta silti jotenkin tämä toinen on "ällöttävä"! Ihan selvää tunteiden tukahduttamista ja syiden etsimistä älyttömistä asioista!

Nyt jätkä pysähdy hieman miettimään voitko elää noin lopun ikääsi? Toivottavasti, et päädy kiikkumaan, niinkuin joku varoitti senkin mahdollisuuden olevan.

Kaikkea hyvää ja paljon rakkautta sulle tulevaan. Asiat voi viellä kääntyä hyvin jos niin haluat:)

ettet vaan sittenkin ole HETERO. Ehkä olet käsittänyt itsesi väärin.

Minä heterona saan kyllä hirviän kiiman aikaiseksi ajattelemalla seksiä suurikullisen kundin kanssa, mutta tiedän sen olevan seksuaalifantasia jonka en edes toivo toteutuvan...

Ettei ny olis hormonit sotkenut kunnolla tunne-elämän ja seksuaalifantasiat keskenään?