minkälainen on psykologian pääsykoe?mitkä olisivat "parhaat" lukiovalinnat tuota varten? psykologia kiinnostaa todella,mutta sitten todellinen amatööri kysymys: mihin ns."valmistut" kun opiskelet yliopistossa psykaa? asia olisi tärkeä...Kiitoos...
psykan opiskelu?
tiina
161480
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Pääsin viime keväänä lukemaan JKL:ään psykaa, tosin aloitan vasta ensi syksynä. Tarkoitit siis varmaan, mihin täytyy lukiossa panostaa, että pääsee sisään. Kannattaa panostaa kaikkeen. Matikkaa tarvitaan, koska "Tilastotieteen perusteet" on yhtenä pääsykoekirjana aika lailla kaikissa yliopistoissa. YO-kokeiden tulokset vaikuttavat paljon alkupisteisiin, koska pääsemiseen vaikuttaa niin pääsykoe- kuin YO-menestyskin.
Pääsykokeissa tarvitaan niin laajojen kokonaisuuksien hallitsemista kuin ihan nippelitietoa (kuten jonkin sairauden esiintymisprosenttia). JKL:ssä kokeet ovat kaksivaiheisia. Ensin on kirjoihin perustuva kirjallinen osuus ja sitten sata parasta pääsee soveltuvuuskokeeseen, jossa jutellaan tyyppien kanssa ja tehdään Rosrachin musteläiskätesti ja muita testejä - tosi jännä kokemus. Sadasta n. 60 pääsee sisään. Oli aika outo fiilis kun olin pääsykokeissa, sillä sukupuolijakauma kyllä hämmäästytti - paikalla oli varmaan yli kolmesataa tyttöä/naista ja parikymmentä miestä. Sisään päässeistä on kuulemma yleensä yli viisikymmentä naista ja viitisen miestä.
Kokeisiin lukeminen on aika rankkaa. Hain myös Tampereelle ja sivuja kertyi toista tuhatta, jotka luin kolme neljä kertaa läpi :)
Kaikki riippuu motivaatiosta!
Jos sulla on jotain kysyttävää vielä, niin rohkeasti vaan, vastaan kyl mielelläni.
minkä tyyppisiä ne ryhmätilanteet/keskustelut ovat? Aion hakea ja päästä keväällä juur psykologiaan; tärkeätä jollain tavalla orientoitua tulevaan. Tiinalle tiedoksi, että ainakin Joensuuhun pääsee noin puolet pelkän pääsykokeen perusteella. Jyväskylässä lopullinen valinta tapahtunee käsittääkseni soveltuvuustestin ja alkupisteiden perusteella. Onko nuo "alkupisteet" sitten monivalintakokeen pisteet vai yo-pisteet, on itselleni hiukan hämärää.
Alkupisteet ovat YO-pisteet koepisteet. Niiden perusteella siis pääsee sinne soveltuvuustestiin.
Soveltuvuustestiin siis pääsee 100 parasta ja ne jaetaan kolmeen (tai kahteen) ryhmään, jottei koko lössi olis samaan aikaan siellä pyörimässä. Aluksi kokoonnuttiin sellaiseen saliin, jossa tehtiin musteläiskätesti, kirjoitettiin pieni essee aiheesta "Minä" ja sitten oli pari kuvantäydennystestiä. Tämän jälkeen porukka jaettiin 4-5 hengen pienryhmiin, joissa sitten käytiin varsinainen keskutelu. Ensimmäisen keskustelun aiheena oli "Nainen työelämän johtotehtävissä" ja se siis oli eräänlainen väittely. Toinen keskustelu oli haastattelutyyppinen, jossa kyseltiin toisiltaan miksi oli hakenut tälle alalle, miten oli lukenut, millaisia tuntemuksia pääsykokeet ja niihin valmistautuminen oli herättänyt. Oli kyllä tosi jännittävää olla siellä, koska meitä tarkkaili neljä proffaa ja videokamera. No, oli se silti mennyt kai ihan ok, kun paikka kuitenkin tuli.
tiedoista... Tuleva kurssitoveri.
...tuleva kurssitoveri.
Ei muuta kuin onnea kokeisiin ja motivaatiota lukusessioihin!
Jos yliopistossa lukee psykologiaa pääaineena, valmistuu psykologiksi. Kestää noin viisi vuotta, 180 opintoviikkoa.
Psykan pääsykokeeseen ainakin tänä vuonna on luettavana kolme kirjaa, tilastomatikkaa, psykkaa ja ihmisen anatomiaan liittyvää. Lisäksi joissain yliopistoissa on pääsykokeissa jonkinlainen ryhmätilanne.
Lukiossa kannattaa siis lukea matematiikkaa, biologiaa ja tietenkin psykologiaa. Alkupisteitä laskiessa muistaakseni merkkaavat matikka, äidinkieli, reaali ja vieras kieli, mutta yliopistoihin voi pyrkiä kyllä pelkän pääsykokeenkin kautta, ilman näitä alkupisteitä.
Pyrin itse tänä vuonna Helsingin yliopistoon ja sinne tänä vuonna huomioidaan kolme ainetta seuraavista: reaali, matikka, äidinkieli (pakollinen) ja vieras kieli. Siis huom vain kome arvosanaa otetaan huomioon arvostelussa, jos pyrit sekä yo-pisteiden perusteella sekä pääsykokeen pisteiden perusteella. Suuri osa otetaan huom! vain pelkän pääsykokeen perusteella Helsingin yliopistoon. Olen itse ostanut jo pääsykoekirjat, tilastotiede aluksi hieman "hirvitti", mutta huomasin, että ne eivät ole aivan hirveän monimutkaisija asioita. Harjoittelemalla oppii, jos olet motivoitunut siihen hommaan. Kirjoitan itse vaan 4 ainetta : äidinkieli, ruotsi, enkku ja reaali... Uskon kuitenkin siihen, että pärjään psykologian tilastoteide osuudessa, sillä minulla on todella suuri motivaatio koko hommaan. Ja menen myös valmennuskursseille, jossa uskon että motivaationi vain lisääntyy ammattilaisten opastuksella.
Kiitos kaikille vastanneille! Niistä oli todella paljon apua! Kiitos vielä kerran ja hyvää ystävänpäivää teille:)
tiina
>mutta sitten todellinen amatööri kysymys: mihin ns."valmistut" kun opiskelet yliopistossa psykaa? asia olisi tärkeä...Kiitoos...
Esimerkiksi terapeuttina toimivan psykologin tehtävä on vakuuttaa asiakas maksamaan terapiasta ja uskomaan, että jotain tapahtuu, vaikka mitään ei tapahdu. Henkilöstökonsulttina toimivan psykologin tehtävänä on huijata ihmiset uskomaan, että ne psykologiset testit kertovat jotain oleellista tavallisista ihmisistä ja ohittavat käytännön kokemuksen.
Jyväskylän yliopistossa käytetään mm. mustetahratestejä yleisesti opiskelijavalinnassa, vaikka on hyvin tiedossa, että ne ovat soveltumattomia valintatyökaluiksi. Niillä tosin voi karsia tietyntyyppisiä hulluja, joten psykologian opiskelijoiden karsintaan ne ovat soveltuvia. Ainoa syy, minkä takia niitä käytetään muiden alojen opiskelijoiden karsintaan on ilmeisesti psykologian laitoksen henkilökunnan rahastus.
En usko, että mikään muu tiede kuin psykologia ole leimautunut yhtä paljon edellisten vuosisatojen edustajiensa perusteella. Kaikki tuntevat yleensä esim. Freudin teorioita, ja sillä perusteella tuomitsevat koko alan. Törmään usein tämän ennakkoluuloon. Vielä 1800- luvulla psykologia oli sielutiedettä. Edistystä on tapahtunut sittemmin!
Tosin en voi moittia epäilijöitä. Onhan minullakin ennakkoluuloja varsinkin kaupallisia aineita opiskelevia ihmisiä kohtaan (Anteeksi!). Tiedän että he eivät kaikki ole tunteettomia ja pinnallisia rahan perässä juoksijoita, mutta kuitenkin sorrun helposti ajattelemaan niin.
Takaisin psykologiaan, psykologeja tarvitaan lähes kaikilla aloilla. Liikennepsykologit ovat korvaamattomia esim. uutta risteystä rakennettaessa tai vaikka liikennemerkkejä sijoitettaessa. Neuropsykologit ovat keskeisessä osassa kun ihminen on saanut aivovaurion tms.
Erilaiset vakavat traumat ovat yleisempiä kuin luullaankaan. Mitä tekisivät insestin, väkivallan,tai vaikkapa suuronnettomuuden uhrit ilman psykologeja. Joskus paras apu voi ihan oikeasti olla vain kuuntelu. Hyvä psykologi kyllä tietää milloin kuunnella ja milloin neuvoa.
Pelottaako ehkä sinuakin "sivusta seurannut" se, mitä kaikkea psykologit voivat sinun salatuista mielenongelmistasi saada selville??
Psykologiaa opiskelemaan aikovan kannattaa opiskella psykologiaa, biologiaa ja pitkää matematiikkaa. Lyhyelläkin pärjää, mutta pitkä helpottaa tilastotieteen ymmärtämistä. Lisäksi filosofia on omiaan syventämään käsitystä ihmismielestä.
Itse opiskelen psykologiaa Turussa. Kirjallisesta kokeesta pääsi 60 parasta jatkoon, minkä jälkeen pisteet nollattiin ja 60 parasta osallistuivat soveltuvuuskokeeseen siis "puhtaalta pöydältä". Sisään pääsi noin 30 soveltuvuuskokeessa parhaiten pärjänneet. Soveltuvuuskokeessa oli ryhmätilanne ja kaksi yksilöhaastattelua. Muistaakseni yksilöhaastatteluita painotettiin pisteissä enemmän.
Mielestäni todellakin on omituista, että useissa kouluissa käytetään edelleenkin Rorschachin mustetahratestiä pääsykokeissa. Testi ei erottele terveitä ihmisiä millään tavalla, tuskin sairaitakaan.
Vielä varoituksen sananen: psykologian opiskelu on jatkuvaa omien sisäisten tilojensa tiedostamista. Jos ystäväpiiri koostuu ainoastaan muista psykologian opiskelijoista, "sekoaminen" voi olla hyvinkin lähellä, sillä analysointi voi mennä aivan äärimmäisyyksiin. Kannattaa siis pitää yhteyttä kaikenlaisiin ihmisiin. Olen kuullut, että psykologian opiskelijoita pidetään yleisesti "pimeinä tyyppeinä" - käytännössä usein myös itsestä tuntuu tältä :)
Itse en aio sotkeentua työelämässä terapiointiin. Suuntaudun kognitiivisen psykologian alalle ja keskityn erityisesti ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen tutkimiseen ja suunnitteluun.
Pyrin Helsingin yliopistoon lukemaan psykologiaa keväällä. Motivaationi on todella korkea ja uskon/toivon pärjääväni pääsykokeessa. Olen menossa tilastotieteen ja psykologian valmennuskursseille. Minun aina pitänyt kerrata asiat kymmeneen kertaan,kun muut selviävät yhdellä lukemiskerralla. Niinpä mieleeni onkin hiipunut pelottava aavistus... onko minulla mahdollisuuksia pärjätä pääsykokeen tilastotieteen osiossa? En ole matemaattisesti lahjakas ihminen ja siksi se osio koetta kauhistuttaa minua... Onko teillä mielipiteitä? Mahdoton tehtäväkö?
Pyrin Helsingin yliopistoon lukemaan psykologiaa tänä keväänä. Motivaationi on todella korkea ja uskon/toivon pärjääväni pääsykokeessa. Olen menossa tilastotieteen ja psykologian valmennuskursseille. Minun aina pitänyt kerrata asiat kymmeneen kertaan,kun muut selviävät yhdellä lukemiskerralla. Niinpä mieleeni onkin hiipunut pelottava aavistus... onko minulla mahdollisuuksia pärjätä pääsykokeen tilastotieteen osiossa? En ole matemaattisesti lahjakas ihminen ja siksi se osio koetta kauhistuttaa minua... Onko teillä mielipiteitä? Mahdoton tehtäväkö?
Tilastotiede on vaikeaa todellakin. Mutta sinä kyllä selviät siitä, jos et luovuta. Eli varaudu siihen, että kun opit yhden kaavan, se ei auta sinua seuraavan kaavan oppimisessa. Termit itkettävät aluksi ja se, mitä kaavaa käytät milloinkin tuntuu aluksi mahdottomalta tietää.
Kaikki on lopulta yksinkertaista, kunhan pääset sisälle tilastotieteen filosofiaan. Psykologia tieteenä perustuu vahvasti tilastomatematiikkaan, se kannattaa opiskella hyvin jo siksi, ei vain pääsykokeita varten.
Tärkein neuvo: laske! Laske laskut moneen kertaan, ja niin monta tuntia viikossa, kuin vain ikinä kykenet. Ei varmasti kovin moni selvitä tilasto-osuutta yhdellä lukemiskerralla! Ainakin Helsingin yliopiston pääsykokeissa yli puolet karsiutuu jo siksi, että he eivät pääse tilastomatematiikan osuutta läpi.
Jos motivaatiosi on kunnossa, jaksat kyllä vaikka itku silmässä!
Kiitos paljon kannustuksesta ! Tästä jaksan taas jatkaa eteenpäin, vaikka itku silmässä:) Kova uurastus toivottavasti palkitaan:)