Lohkon hitsaus

vaihtoehto,meinaan että kannattaa kokeilla kemiallistametallia jos halkeema ei ole kovin iso.paikattiin joskus harmaa ferkun lohko sillä ku oli edellinen omistaja säästäny pakkasnesteitänsä,on se siinä jo 14 vuotta pysyny eikä vie vuoda. toinen on polttaa rasvapois ja hitsata mut siitä ei o kokemusta.

Kyllä onnistuu hitsaamalla korjaaminen tietenkin halkeaman kohta ja koko vaikuttaa.Kysy joltain metalliverstaalta osaavat ainakin eteenpäin neuvoa.

Kouluaikaan tuli hitsattua lohkoa viimeksi ja kyllä se onnoisti aivan hyvin. Nikkelipuikolla ja pikkupätkä kerralla ja sitten naputusta kuonahakulla.Jos joku hitsailee itse niin opas on saatavilla netissä.
http://vanha.edu.utu.fi/rokl/ttk/metalliteknologia/metalli_tiedostot.html

Meillä joskus tehtiin lohkon juottaminen hopeajuotoksella ja ei tullut oikein koskaan hyvä. Jälkikäteen ajatellen ongelma oli siinä että halkeama oli lohkon kulmauksessa alaspäin (MF 165) ja jotta olisi hyvin pystynyt juottamaan olisi traktori pitänyt kaataa ainakin sivulle tai jopa melkein ylösalaisin. Sen jälkeen käytettiin kemiallista paikka-ainetta ja sillä pärjäsimme kunnes möimme koneen pois.

Eli jos halkeaman paikan saa teknisesti helposti hitsattua niin sopivalla materiaalilla ja pikku pätkissä pitäisi onnistua.

Perästä tuli mäntä pihalle. Korjasin hitsaamalla nikkelipuikoilla. Kannattaa tehdä tarpeeksi syvät urat hitsille, muuten ei tule siisti. Jos kuuluu jäähtyessä ping ping ääniä, niin silloin menee pieleen (muutama saa kuulua). On suuri apu, mikäli metallin saa kunnolla kuumaksi ennen hitsausta (ja sitten jäähdytys eristysvillan sisällä). Lohko on kuitenkin hankala kuumentaa, joten siis pätkissä helpoin. Muista antaa jäähtyä joka välissä. Sentti on jo pitkä sauma.

Pintaan jää helposti muutama halkeama ja nesteet tihkuvat läpi. Meillä huoltomies pisti pintaan jotain pakkelia ja maalasi alkuperäisellä värillä. Kesti kunnes myimme, eikä alue erottunut muusta valusta.

Periaatteessa voisi kokeilla migillä ja ruostumattomalla langallakin. Ongelmahan on siinä että hiili kulkeutuu valusta hitsiin ja muuttaa seoksen halkeamaherkäksi. Ruostumattoman pitäisi sisältää tarpeeksi seosaineita, jotta hiilen vaikutus estyy. Mig olisi lämmönsiirron kannalta helpompi, kun sillä voi hitsata niin olemattomalla teholla ja lämpökin leviää enemmän ilmaan.

esilämmitys noin 300 astetta tehdään leveä v railo voi porata 4mm reiät päihin hitsataan nikkelipuikolla lyhyitä pätkiä keskeltä aloittaen vasaroidaan jokainen pätkä erikseen. sitten on toinen menetelmä jota käytän itse kaikkeen valuraudan hitsauseen eli ruiskutus. perus ja lisäaineen hiili eivät sekoitu, koneistettavuus säilyy. en kuitenkaan suosittele lokin korjaukseen jos ei ole ruiskun käytöstä vankka kokemus.