kaipaisin kokemuksia teiltä, jotka olette olleet vauvan kanssa kahdestaan raskauden alusta asti. miten selvisitte esim synnytyksen jälkeen, saitteko mistä apua, yms..ja varsinkin jos olitte ilman suvun ja läheisten apua, saitteko tukihenkilön tai kunnallista apua kotiin? minulla itsellä pelottaa lähinnä se miten selviän yksin synnytksessä ilman tukea sekä heti alussa kotona. kiitos jos joku viitsii vastata asiallisesti...
vauvan kanssa yksin?
kokemuksia kaivataan
72135
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Apua sain kaupungilta vasta kun äitini kuoli ja jouduin kaikki hänen asiansa hoitamaan 7kk lapsi kainalossa. Kaikesta selviää.
Mene seurakunnan äiti-lapsi kerhoon, ei tarvi olla uskovainen, leikkipuistoon, mll-perhekahvilaan,jos neuvola järjestää äitipiirejä,vauva-uintiin,vauvamuskariin jne. Siellä saat ystäviä ja juttuseuraa ja ajatuksenvaihto-kavereita. Saattaapa löytyä oikea ystäväkin sieltä.
Älä jää kotiin neljän seinän sisään!
DOULA (muistaakseni) se oli sen henkilön nimi joka tulee avustamaan synnytykseen...itse toiovin jälkeenpäin etten olisi pyytänyt lapsen isää mukaan vaan jonkun henkilön joka olisi minusta oikeesti välittänyt tai jonkun joka olisi tiennyt mirä synnyttäminen olisi tai mennyt yksin...ei mitään apua ollut siitä äijästä; kun halusin kokiella istualtaan pallilla työntämistä, ei pysttynyt edes tukemaan mun selkää että olisin voinut ponnistaa miestä vasten ja luottaa ja nojta, että sellanen vellihousu. mutta häipyikin sitten kun vauva oli 3kk. muista vaan kuunnella itseasi, jos sulla on joku fiilis ja käyilö väittää toista, pyydä uusi kätilö (ite en pyytänyt kun pelotti ja se oli virhe, tuli imukuppisynnytys) jos teet miltä susta tuntuu, kaikki sujjuu hyvin! voi olla helpotus ettei siellä ole ketään miestä jota sun pitää synnyttämisen ohella vielä paapoa, vaan asiantunteva henkilökunta joka tietää miitä tekee tai joku nainen (esim doula) joka myös tietää mistä on kyse.
ei se synnyttäminen (vaikka voikin olla hyvinkin raskas toimitus) mutta se arki onkin sitten eri juttu. olis kyllä hyvä jos just lähtisit menemään noihin rientoihiin mitä aiemmin mainittiin, sit ota heti yhteyttä perheneuvolaan ja niitä voit saada kaikenlaisia apuja esim. kotiapua (sosiaaliviraston puitteissa siis) kyllä tässä maassa saa vielä yksinhuoltaja apua jos hakee!
Synnytys varmasti menee hyvin vaikka olisit siellä yksin, ympärillä on kuitenkin ammattitaitoista henkilökuntaa. (Kipujen keskellä en kerenny sellasia miettimäänkään että olispa joku mukana.) Yritä nukkua sairaalassa univelat pois, että voit aloittaa suht levänneenä arjen vauvan kanssa.
Siun kannattas sopia jonkun hyvän ystävän/tutun tai sukulaisen kanssa että tulis ensimmäisiksi päiviksi henkiseksi tueksi ja hoitoavuksi teille kotiin. Varmasti kaipaat juttuseuraa, käydä läpi synnytystä ja puhua vauvasta jne..
Ota siellä neuvolassa puheeksi nuo jutut, varsinkin se mitä tapahtuu sitten kun vaavi on syntynyt.. Jos olis mahdollista saada vaikka perhetyöntekijä.
Yritä oikeesti järkätä joku ekoiks päiviks teille, se voi olla henkisesti rankkaa, kun yhtäkkiä oottekin kahestaan vaavin kanssa, ja sillon tarvii AIKUISTA juttukaveria.
Monen lapsen kokemuksella voin neuvoa:
Ole niin kauan sairaalassa kun antavat olla. Kotona nukut kaikki ne väliajat kun vauvakin nukkuu. Silloin olet levännyt, stressi ei estä maidonnousemista, palaudut nopeammin, eikä murheeksi tule mitään mielenailahduksia. Sinun jaksamisesta kaikki on kiinni ja siihen auttaa vain lepo lepo ja lepo!
Ihanteellista ja ainutlaatuista se on kun saa elää vain pienen käärön ehdoilla. Kun lapsia on enemmän, silloin sitä aikaa kaipaa.
Perhetyöntekijä ja neuvolantäti käyvät varmasti aluksi päivisin tervehtimässä teitä, mutta ehkä illoiksi kannattaisi pyytää jotain tuttua kaveriksi, hetkeksi rupattelemaan.
Jos näyttää siltä, että olet kovin epävarma, voisi sinulle aluksi olla ensi-kodin apu tervetullut.
Kotona kaikki on paljon selvempää, kun saat rauhassa touhuta vauvan kanssa. Hyvähän se on kun neuvovat ja opastavat vauvanhoitoa sairaalassa, mutta kotona homma toimii aivan toisella tavalla, ja ympäristökin on rauhallisempi. Pikkuinen vauva tarvitsee vain unta, ruokaa, kuivaa pöksyihin, ja kunnon röyhyt. Kaiken sen sinä osaat ja lopusta neuvoo neuvolan terveydenhoitaja.
Kodin siisteydellä, ristiäisillä ja sen sellaisilla ei ole mitään väliä, kunhan sinä jaksat!
En tiedä onnistuukohan, mutta voisithan laittaa neuvolan ilmoitustaululle "kaverikutsun". Mistä sitä tietää, vaikka teitä olisi kaksi yhtä epävarmaa yksinään odottavaa, joista olisi tukea toisillenne? :)
olisinpa itse tajunnut/jaksanut pitää nuo mielessä!
Mä ajattelin ihan samoja asioita raskauden aikana. Synnytyksen meinasin ensin hoitaa ihan yksin, mutta oli mulla hyvä ystävä lupautuneena mukaan jos siltä tuntuu. Ja kätilö sitten sai mut vakuuttuneeksi ja soitin tämän ystäväni tueksi saliin. Näin jälkikäteen ajateltuna se oli erittäin hyvä idea. Kyseinen ystävä on muutenkin ollut isona apuna lapsen syntymän jälkeenkin, lähinnä henkisenä.
Itse en oikeastaan koe että arkielämään oisin apua tarvinnut, vaan enempi sitä aikuista keskusteluseuraa ja jotakuta jonka kanssa puhua vauvasta :) Mulle kyllä on suotu varmaan maailman tyytyväisin vauva, ei turhia kitise, kunhan vaan on masu täynnä, kuiva vaippa ja tarpeeksi unta. Tyttö on nukkunut pitkät yöunetkin jo kuukauden ajan (ikää nyt 2,5kk). En tiedä kuinka sitä olis selvinny jos olis esim. koliikkia tms...
Mutta oma kokemus on että hyvin selviää yksin vauvan kanssa, kunhan ei kasaa itselleen mitään paineita siitä onko kotona supersiistiä jne. Mä keskityin alussa ihan siihen että ite lepäilin kun vauvakin nukkui, ja söin hyvin. Siivous oli suurin piirtein viimeisenä listalla. (Joo, voin tunnustaa että synnäriltä kotiin palattua ulkoilutin imuria ekan kerran vasta kun muksu oli jo melkeen 2kk, sitä ennen vaan pahimat kasat lakaisin...)
Mutta hyviä neuvoja olet saanut jo aikaisemmissakin viesteissä, uskon kyllä että pärjäät.
Jos tahdot jutella enemmän niin tuolta mun profiilista löytyy sposti osoite.